Meitä on vuosikaudet ohjeistettu runsaan kalkitsemisen hyödyistä. Maa voi paremmin jos pH on sopivampi, myös ravinteiden liukeneminen paranee (paitsi Fe ja Mn) emäksisissä olosuhteissa. Sadot siis paranevat pienemmällä lannoitemäärällä. Tämä on huomioitu myös ympäristötuen määrässä, osa ymppituestahan on kalkitusrahaa.

Nyt meitä opastetaan levittämään kipsiä (tai jotain kipsin johdannaista) pelloille jotta fosforin valumat pienenisivät. Eli kipsi (tai se johdannainen) sitouttaa liukoista fosforia ja valumat pienenevät. Fiksua!

Mutta. Jos ensin levittää kalkin ja sitten kipsin niin onko tulos 0 (nolla). Eikö olisi sama jättää molemmat toimenpiteet tekemättä 

yaralla on lobbaus päällä ministeriötä käytetty kosteilla illallisilla ja kelohonkamökeillä 

Eikös Hemmilä olluna EU-loppari ennen kun meni LSOlle?

Näitä jätkiä pitäis lopata korville ja antaa loparit.

Ilmeisesti kukaan ei ole tuota terävää kysymystä esitttänyt aiemmin, joten siihen ei ole kukaan vastannutkaan.

Sen verran luulen muistavani, että molemmat aineet jakutuvat vedessä (maaneste) ioneiksi. Kalkissa nimenomaan karbonaatti-ioni neutraloi, ei kalsium. Koska kipsissä ei ole karbonaatti-ionia, se ei neutraloi, mutta kalsium toimii samoin kuin kalkissa. Kipsin SO4-ionin rikistä on hyötyä kasvien valkuaisenmuodostukselle. Ehkä kipsi on parhaimmillaan korkeimpien fosforiluokkien pelloilla, joiden pH:ssa ei ole vara nousta hivenien liukenemisen huonontumisen vuoksi? Järvissä rikki ei kuulemma ole kiva, merissä menettelee.

http://ruutupaperi.fi/Yara_Suomi/Leipa_leveammaksi_12010/

43 sivulla kalsiumista, se sitoo fosforia maahiukkasiin.

http://www.kalkitusyhdistys.net/user_files/files/puutarhurin_kalkitusopas.pdf

Kalkituksesta koko kirja, kipsi sivulla 7(6).

Kipsi-show

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/kestavatuotanto/vesistoystavallinenmaatalous/tarveke/kipsinlevitys/kipsilevitys.pps

Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?


Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.

Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?


Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.

Sitä peltokipsiä kai jalostetaan tuosta jätteestä. Mutta ei Siilinjärvellä vaan Harjavallassa?

Täytyy perehtyä noihin CC:n tietoihin. Jos vaikka itsekkin vähän sivistyisi 

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 01.09.10 - klo:18:29

Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?


Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.

Sitä peltokipsiä kai jalostetaan tuosta jätteestä. Mutta ei Siilinjärvellä vaan Harjavallassa?

Farmitin mukaan kokeilussa levitetyt 10 rekallista kipsiTUOTETTA toimitettiin yaran siilinjärven tehtailta lounaissuomeen.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.09.10 - klo:18:45

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 01.09.10 - klo:18:29

Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?


Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.

Sitä peltokipsiä kai jalostetaan tuosta jätteestä. Mutta ei Siilinjärvellä vaan Harjavallassa?

Farmitin mukaan kokeilussa levitetyt 10 rekallista kipsiTUOTETTA toimitettiin yaran siilinjärven tehtailta lounaissuomeen.

Ai jaa.. Siilinjärvellä on kyllä jalostamo jossa tuota kipsiä voidaan käsitellä.

Meitä on vuosikaudet ohjeistettu runsaan kalkitsemisen hyödyistä. Maa voi paremmin jos pH on sopivampi, myös ravinteiden liukeneminen paranee (paitsi Fe ja Mn) emäksisissä olosuhteissa. Sadot siis paranevat pienemmällä lannoitemäärällä. Tämä on huomioitu myös ympäristötuen määrässä, osa ymppituestahan on kalkitusrahaa.

Nyt meitä opastetaan levittämään kipsiä (tai jotain kipsin johdannaista) pelloille jotta fosforin valumat pienenisivät. Eli kipsi (tai se johdannainen) sitouttaa liukoista fosforia ja valumat pienenevät. Fiksua!

Mutta. Jos ensin levittää kalkin ja sitten kipsin niin onko tulos 0 (nolla). Eikö olisi sama jättää molemmat toimenpiteet tekemättä 

Fiksua porukkaa Yaran johdossa. Ensin myydään apupaskaa josta ei fosfori liukene kunnolla kasvien käyttöön(maatilan pellervo), Sitten kun pelto on tarpeeksi hapan, ajetaan rekka tolkulla kalkkia pellolle että saataisiin se fosfori irti sieltä pellosta. Sitten kun se 50 vuoden aikana kylvetty fosfori irtoaa sieltä pellosta, niin myydään vielä pisteeksi i:n päälle kipsiä ettei se fosfori irtoaisi sieltä pellosta.

Niin  Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.

Kaivoksesta saadaan raakafosfaattia, josta erotellaan fosforihappoa ja kipsiä.

http://prosessitekniikka.kpedu.fi/doc-html/Fosforihappo.html

Fosforihaposta valmistetaan NPK-lannosta (sivun lopussa)

http://matti.tuottavamaa.org/kasvisivut/lannvalm.htm

Raakafosfaattiakin voi levittää peltoon. Se on jauhemaisena hankalampaa levittää kuin rakeet ja maassa hidasliukoinen. Meillä on sitä muinoin käytetty erityisesti suomaalla.

Ihminen taitaa olla vähän liiankin etevä.

Niin  Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.

No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.

Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.09.10 - klo:07:45

Niin  Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.

No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.

Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.

SIdotaanko kipsillä tuo fosfori kiinni ikuisiksi ajoiksi 

Yaralla meneillään kovemman luokan lobbaus. Ohimennen uutisjutussa mainittiin, että haluavat kipsin ympäristötukeen eli siitä halutaan varmaankin pakollinen toimenpide ja rahastusautomaatti.