Liikaa muokkaustakin kannattaa vältää, tiheä apilanurmi välivuonna ja viljan aluskasvien käyttö kanssa kurittaa juolaa..

Kait tuo juola ilman torjunta-aineita hallinassa parhaiten pysyy  jatkuvalla muokkaamisella, jolloin sen vararavinnot vähitellen loppuvat. Sänkimuokkausta(lapiorullaäes tai kultivaattori) puiinnin jälkeen ja aina kun alkaa vihertää niin toisto. Ennen talventuloa kunnon kyntö, siis että viilut tasaiet ja sopivassa kulmassa, jolloin ei viilujen välistä pääse juola nousemaan. Monta kertaa näkee kyntöjälkeä  ikäänkun sikalauma olisi käynyt tonkimassa, sellasesta juolavehnä oikein tykkää.Kyntökin kannattaa sitten suorittaa ihan ennen talven tuloa. Moni sen tekee aika pian puinnin jälkeen ja maa on jo syksyllä vihreä lumen tullessa.
Itse olen ihan perinteistä viljelytapaa käyttävä, mutta tuota sänkimuokkausta syksyllä olen kyllä harrastellut juolantorjunnassa.

Juolan juuret ei koneviestin mukaan tykkää auringon ultraviolettisäteilystä ja kuivavat nopeasti kevät auringossa.

Kait tuo juola ilman torjunta-aineita hallinassa parhaiten pysyy  jatkuvalla muokkaamisella, jolloin sen vararavinnot vähitellen loppuvat. Sänkimuokkausta(lapiorullaäes tai kultivaattori) puiinnin jälkeen ja aina kun alkaa vihertää niin toisto.

Tai sitten molemmat äkeet yhdessä:

http://www.youtube.com/watch?v=6QQxsKnpzEw

Tuollaisen käytetyn etumuokkarin hommasin kokeeksi kun pelkkä lapiorulla ei muokkaa kerta-ajolla tarpeeksi..Kahtoo nyt miten toimii..

Parhaiten juolan olen saanut pois nurmen lopetuksessa, muokkaus aloitetaan 2. teon jälkeen ja jatketaan 3-4 viikon välein maan jäätymiseen saakka (ajokertoja tulee 4-5) ja sitten keväällä kyntö...(multa/hietamaat)

Pelkkä lapiorullaäes ei kuivissa oloissa yleensä muokkaa tarpeeksi. Nyt kokeilussa järeä hanhenjalkakultivaattori (Dalbo), jolla ajelin sängen kertaalleen. Myöhemmin syksyllä lapiorullaäkeellä vielä. Kyntöä en aio tehdä.

Keväällä ensimmäinen äestys, kun juola alkaa hiukan vihertää ja vielä pari ajokertaa vaikka viikon välein, jos kelit ovat myöten. Siihen onnistunut tiheä mutta lakoontumaton vilja päälle, niin pitäisi toimia.

Jokin osa kuitenkin klikkaa, jolloin aloitetaan alusta seuraavana vuonna.   

Noista kultivaattoreista, minkälainen kultivaattori ei mene tukkoon jos on vaikka märässä pitkässä sängessä tukevasti juolavehnää (kevyet maat)? Toimiiko homma oikeesti jollain koneella. Yhtäkkiä tuntuis että lautasäes/lautasmuokkari toimis paremmin.

Syksyllä kun yrittää viljan sängeltä ruiskuttaa korsiintunutta juolaa, niin sitä saa tehdä melkeen joka syksy (väkevällä seoksella vielä), ei sekään tahdo purra. Eli ettei se myrkkykään mitään täysin ratkaise.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 01.09.10 - klo:07:00

entäsjos sen kauran tekee säilörehuksi heinäkuulla, ja sitten talveen saakka käy kerran viikossa äestämässä maan kertaalleen, ja keväällä kylvää vaikkapa ohran toukokuun lopulla, ja keväälläkin käy äestämässä sen maan useampaan otteesen...    Ainakin 1-vuotiset rikkakasvien siemenet tykkää huonoa, kait se juolaheinäkin vähenee. Tai sitte se leviää äkeen piikeissä  

edit: taikka sitte kuokka käteen ja kitkemään....

 Jälkikasviksi vaikka raiheinää, niin tulee kakkossatoakin, eikä pelkkää mullosta. Juolan kompensaatiopiste kolme-neljälehteä, kerran viikossa muokkaus kuivatus-strategiaa, kelien salliessa.

Juolaheinää tässä ollaan torjumassa, ei kylvämässä...

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 01.09.10 - klo:07:40

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 01.09.10 - klo:07:00

entäsjos sen kauran tekee säilörehuksi heinäkuulla, ja sitten talveen saakka käy kerran viikossa äestämässä maan kertaalleen, ja keväällä kylvää vaikkapa ohran toukokuun lopulla, ja keväälläkin käy äestämässä sen maan useampaan otteesen...    Ainakin 1-vuotiset rikkakasvien siemenet tykkää huonoa, kait se juolaheinäkin vähenee. Tai sitte se leviää äkeen piikeissä  

edit: taikka sitte kuokka käteen ja kitkemään....

 Jälkikasviksi vaikka raiheinää, niin tulee kakkossatoakin, eikä pelkkää mullosta. Juolan kompensaatiopiste kolme-neljälehteä, kerran viikossa muokkaus kuivatus-strategiaa, kelien salliessa.

Juolaheinää tässä ollaan torjumassa, ei kylvämässä...

Missä se kylvö tuossa oli... Tuota raiheinää kauran oheiskasviksi, jos sattuu olemaan nurmelle tarvista. Varjostava kilpailu kasvutilasta ja toinen, jopa kolmaskin niitto ovat myös oivia torjuntakeinoja juolalle. Tänä vuonna puitavan ohran siemenlaatikkoon hieman raiheinää, viime vuonna molemmat pintaan ja multaus->rivikylvö parempi. Myöhään alkaneesta ja aikaseen loppuneesta kasvukaudesta yritän päästä eroon.

Keskustelin aikanaan siemenviljelijän kanssa, jota oli ruvennut kiusaamaan se, kun pelto on tuottamattomana koko loppukesän ja syksyn, eli puintien jälkeen. Niinpä hän ryhtyi kylvämään viljan kanssa italian raiheinää, hommasi lampaita ja laidunsi karitsoilla puintien jälkeen sen raiheinikon. Lopputulema parin vuoden perästä oli, että juolavehnän torjuntatarve katosi niiltä lohkoilta, joilla tätä sängen laidunnusta pystyi harjoittamaan. Kun juola ei pääse lataamaan juurakkoja, niin se hiljalleen hiipuu pois.

Saman voi tehdä myös sänkiäestämällä tai tasaisilla kivettömillä mailla em. raiheinäkonstin kanssa myös niittämällä. Raiheinä kilpailee kasvutilasta juolan kanssa ja matala niitto pakottaa juolavehnän aina uuteen kasvuun juurakon vararavinnoista.

Perusjuttu on siis viljelytekninen: ei saa jättää juolavehnälle kasvutilaa.

Petri

Kyllä niin kasvitautien kuin määrättyjen rikkakasvienkin lisääntyminen pellolla on ihan viljelijän omaa syytä elikä nk. monokulttuuri suosii niitä kumpiakin. Ilman kemiaa pystyy kummatkin hoitamaan. Hämmästyttää oikein, kun EU suorastaan antaa mahdollisuudet katkaista monokulttuuri erilasilla nurmivaihtoehdoilla(LHP ja viherlannoitusnurmi) sekä kuminalla, mutta jääräpäisesti vaan vuodesta vuoteen on monella viljelykiero ohra,ohra, ohra......  Eli eikö olisi aika jo herätä ja hyödyntää noita mahdollisuuksia. Viljan hinta siitä vain nousee, kun tarjontaa hieman rajoitetaan.

Keskustelin aikanaan siemenviljelijän kanssa, jota oli ruvennut kiusaamaan se, kun pelto on tuottamattomana koko loppukesän ja syksyn, eli puintien jälkeen. Niinpä hän ryhtyi kylvämään viljan kanssa italian raiheinää, hommasi lampaita ja laidunsi karitsoilla puintien jälkeen sen raiheinikon. Lopputulema parin vuoden perästä oli, että juolavehnän torjuntatarve katosi niiltä lohkoilta, joilla tätä sängen laidunnusta pystyi harjoittamaan. Kun juola ei pääse lataamaan juurakkoja, niin se hiljalleen hiipuu pois.

Olisi vielä parempi kun jättäisi sen raiheinän pois. Lampaat syövät niin juuresta että ei juolavehnä pysy montaa alkua kasvamaan. Laitumella ei juolavennä viihdy.

On vain pirun kallis torjuntakeino siis tämä lampaiden pito. Menee omat ja varastetut siinä touhussa.

Keskustelin aikanaan siemenviljelijän kanssa, jota oli ruvennut kiusaamaan se, kun pelto on tuottamattomana koko loppukesän ja syksyn, eli puintien jälkeen. Niinpä hän ryhtyi kylvämään viljan kanssa italian raiheinää, hommasi lampaita ja laidunsi karitsoilla puintien jälkeen sen raiheinikon. Lopputulema parin vuoden perästä oli, että juolavehnän torjuntatarve katosi niiltä lohkoilta, joilla tätä sängen laidunnusta pystyi harjoittamaan. Kun juola ei pääse lataamaan juurakkoja, niin se hiljalleen hiipuu pois.

Saman voi tehdä myös sänkiäestämällä tai tasaisilla kivettömillä mailla em. raiheinäkonstin kanssa myös niittämällä. Raiheinä kilpailee kasvutilasta juolan kanssa ja matala niitto pakottaa juolavehnän aina uuteen kasvuun juurakon vararavinnoista.

Perusjuttu on siis viljelytekninen: ei saa jättää juolavehnälle kasvutilaa.

Petri

Itsekin käytän raiheinää juuri tähän tarkotukseen, vaikka en luomussa olekaan. Kummasti vähentää agrimarketin kemikaalien tarvetta. Yksivuotinen kasvaa parhaimmillaan, hyvissä olosuhteissa, kuukaudessa täyteen mittaan. Suojavilja+kaksi raeheinäsatoa on tänä kesänä koettu. Siinä ei paljon roskaruohoille jää aikaa, eikä tilaa kasvaa.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 01.09.10 - klo:23:20

Keskustelin aikanaan siemenviljelijän kanssa, jota oli ruvennut kiusaamaan se, kun pelto on tuottamattomana koko loppukesän ja syksyn, eli puintien jälkeen. Niinpä hän ryhtyi kylvämään viljan kanssa italian raiheinää, hommasi lampaita ja laidunsi karitsoilla puintien jälkeen sen raiheinikon. Lopputulema parin vuoden perästä oli, että juolavehnän torjuntatarve katosi niiltä lohkoilta, joilla tätä sängen laidunnusta pystyi harjoittamaan. Kun juola ei pääse lataamaan juurakkoja, niin se hiljalleen hiipuu pois.

Saman voi tehdä myös sänkiäestämällä tai tasaisilla kivettömillä mailla em. raiheinäkonstin kanssa myös niittämällä. Raiheinä kilpailee kasvutilasta juolan kanssa ja matala niitto pakottaa juolavehnän aina uuteen kasvuun juurakon vararavinnoista.

Perusjuttu on siis viljelytekninen: ei saa jättää juolavehnälle kasvutilaa.

Petri

Itsekin käytän raiheinää juuri tähän tarkotukseen, vaikka en luomussa olekaan. Kummasti vähentää agrimarketin kemikaalien tarvetta. Yksivuotinen kasvaa parhaimmillaan, hyvissä olosuhteissa, kuukaudessa täyteen mittaan. Suojavilja+kaksi raeheinäsatoa on tänä kesänä koettu. Siinä ei paljon roskaruohoille jää aikaa, eikä tilaa kasvaa.

Luomutila saa rain typpihuollon kylvämällä sekaan persianapilaa ja sato on väkirehuluokkaa voimaltaan.

Kuulosti toi luomutorjunta niin työläältä,vedin Rambot

Joskus 80 luvulla muistaakseni Frantsilan yrttitila Hämeenkyrössä kokeili viljellä juolavehnää tarkoituksena käyttää juurta johonkin yrtihommiin.
Arvatkaa onnistuiko?
Ei, kaikki juolat hävisi vaikka miten olisi yrittäneet niitä vaalia.