Niin tässä taas kun on lantoja levitelty puolin ja toisin, on alkanut mietityttämään tämä lannanmultaus. Asiahan on äärimmäisen hyvä juttu monelta kannalta katsottuna, mutta ovatko hyödyt kuitenkin pienemmät kuin "tappiot". Kolmisen vuotta on nyt multailtu kaikki tavarat, mutta kuitenkin on silmiin pistävästi alkanut heinikot harventua ja täydennyskylvön tarve lisääntynyt huomattavasti. Lisäksi lisätypen antamista ei silti voi juurikaan vähentää perinteiseen levitykseen verrattuna. Kaluston kulut ja painot ovat suuremmat kuin perinteiseen verrattuna. Lanta kuitenkin haisee niin siirroissa kuin levityksenkin yhteydessä, mutta paljon lyhyemmän ajan. Levitysajan kohta on väljempi perinteiseen verrattuna! Onko kuitenkaan näin? Kasvustoa seuraillessa näyttäs että samanlainen kosteahko sää olisi kummallakin menetelmällä paras mahdollinen, mutta tuntuu että kuintekin multaamalla ajettu toipuu käsittelystä hitaammin. Kuivalla säällä taasen lanta painuu hitaammin viiltoihin ja osa kuivahtaa lopuksi viiltojen päälle, no kasvusto kuitenkin näyttäisi elpyvän käsittelystä helpommin. Kuitenkin vaatii silti saman typpilisän kuin perinteinen ja koneen ajourat ovat tiheämmässä. Kertokaapa ajatuksia!

Samaa miettiny itekki,ja saattaahan se olla nii,et pintaan sopivalla kelillä laitettuna olis paras.

Samaa miettiny itekki,ja saattaahan se olla nii,et pintaan sopivalla kelillä laitettuna olis paras.

Se sopiva keli voi olla vain joka toinen vuosi oikeaan aikaan.

Pilvinen, viileä ja  tyyni sää levitykseen ja levityksen jälkeen lisäksi kevyt tihkusade päälle on kai optimi pintalevitykseen. Viime vuonna viivästytettiin levitystä helteen ja kuivuuden takia. Sinä aikana ruokonata oli kasvattanut ne muutamat ensilehtensä jo parin kymmennen sentin mittaan. Ja niistä lehdistä ei liete kuivuttuaan sitten hevin irronnutkaan.

Lainaus käyttäjältä: halavatun pakana - 09.07.10 - klo:08:18

Samaa miettiny itekki,ja saattaahan se olla nii,et pintaan sopivalla kelillä laitettuna olis paras.

Se sopiva keli voi olla vain joka toinen vuosi oikeaan aikaan.

Saksassa olivat rakentaneen lietesäiliön päälle vanhasta kasvinsuojeluruiskusta toisen säiliön, ruiskupuomi perään. Heti hajalevityksen perään tuli kasvinsuojeluruiskusta pesu perään. Neljännes lisää vettä lietteeseen näin jälkikäteen ruiskutettuna tehosi esim. ammoniakkipäästöjen pienentämisessä suunnilleen saman verran kuin lietteen laimentaminen 1+3 vedellä sinne lietteen sekaan. Tässä vaihtoehto multaukselle? Tai ainakin antaa käsityksen siitä, miten pintalevityksessä sään vaikutus on aika ratkaiseva ja aina niitä kelejä vain ei ole.

Petri

Mitä miettimistä tässä enää on? Antaa herrojen miettiä, millon pintalevitys kielletään lailla.

Se sopiva keli voi olla vain joka toinen vuosi oikeaan aikaan.

Pilvinen, viileä ja  tyyni sää levitykseen ja levityksen jälkeen lisäksi kevyt tihkusade päälle on kai optimi pintalevitykseen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajalta saatua ulkomaista tutkimustietoa: Saksassa yleinen tapa on levitttää letkulevityksenä tihkusateella, typen hyväksikäyttö on saatu lähes samaksi kuin multaavalla laitteella tehdessä. Kuivalla kelillä erot olivat typen hyväksikäytössä multauslaitteen eduksi enmmän kuin kaksinkertaiset prosenttiluvut. Siispä typen haihtumista on pyrittävä estämään.

Toki on sanottava tähän väliin pari asiaa Keski-Euroopan levityksestä ja rehunteosta yleensä. Talvella ei saa levittää, kuten ei suomessakaan, se levityskielto vain koskee n. 2kk jaksoa (tieto saksasta) kun suomessa puolet vuodesta on "kieltolain" piirissä. Ja sitä syksyistä tihkusadekeliä riittää. Nurmisäilörehua, jota yleisesti n. kolmasosa karkearehusta kerätään parhaimmillaan 6 kertaa vuodessa, toki kokonaissato ei suomalaisesta määrästä poikkea, heinä vain vanhenee muuten. Ensimmäinen sato on yleensä kerätty huhtikuun lopussa.

Itsellä urakoitsija levittää agronikin multaimella nurmille, mikä ei mielestäno ole oikein nurmille suunniteltu multain. Kevyille maalajeille sopii, mutta uran pitäisi olla leveä, jotta liete mahtuisi sinne paremmin. Agronikin multain on oikeastaa letkulevitin, joka täyttää multaustuen ehdot. Haukkukoot muut tämän mielipiteen, mutta parempiakin multaimia on olemassa.

Ja kommentoikaapa myös multaushintaa. Itsellä mahdollisuus käyttää ainoastaan yhtä urakoitsijaa, kilpailua ei ole. Hinta 2,60e m3 +alv alle kilometrin etäisyydelle ajettaessa. Joka siis on mielestäni vielä siedettävän ylärajoilla, mutta enempi kalliin puolella.

Siispä näin heinäkuun helteillä (+33 varjossa, lehmät mieluummin navetassa, kuin pihalla) tihkusadetta odotellaan

Hintaa kommentoisin sen verran, että kolmipyöräsellä kävivät multaamassa keväällä 1,9€/m3, alle kilometrin etäisyydelle. Hieman kauemmas ilman siirtovaunuja hinta oli 2,2€/m3, en moittinut kalliiksi. 

Hintaa kommentoisin sen verran, että kolmipyöräsellä kävivät multaamassa keväällä 1,9€/m3, alle kilometrin etäisyydelle. Hieman kauemmas ilman siirtovaunuja hinta oli 2,2€/m3, en moittinut kalliiksi. 

Nuot on kohtuu hintoja. Täällä pyytivät 3€/m3+vero. Ei sillä, että kalustoon nähden taksa olisi kallis, mutta noilla hinnoilla alkaa Yara shitti kiinnostaa. Varsinkin kun ottaa huomioon tiivistys vaikutuksen...

Mihinkäs paska sitten?

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 09.07.10 - klo:10:17

Se sopiva keli voi olla vain joka toinen vuosi oikeaan aikaan.

Pilvinen, viileä ja  tyyni sää levitykseen ja levityksen jälkeen lisäksi kevyt tihkusade päälle on kai optimi pintalevitykseen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajalta saatua ulkomaista tutkimustietoa: Saksassa yleinen tapa on levitttää letkulevityksenä tihkusateella, typen hyväksikäyttö on saatu lähes samaksi kuin multaavalla laitteella tehdessä. Kuivalla kelillä erot olivat typen hyväksikäytössä multauslaitteen eduksi enmmän kuin kaksinkertaiset prosenttiluvut. Siispä typen haihtumista on pyrittävä estämään.

Toki on sanottava tähän väliin pari asiaa Keski-Euroopan levityksestä ja rehunteosta yleensä. Talvella ei saa levittää, kuten ei suomessakaan, se levityskielto vain koskee n. 2kk jaksoa (tieto saksasta) kun suomessa puolet vuodesta on "kieltolain" piirissä. Ja sitä syksyistä tihkusadekeliä riittää. Nurmisäilörehua, jota yleisesti n. kolmasosa karkearehusta kerätään parhaimmillaan 6 kertaa vuodessa, toki kokonaissato ei suomalaisesta määrästä poikkea, heinä vain vanhenee muuten. Ensimmäinen sato on yleensä kerätty huhtikuun lopussa.

Itsellä urakoitsija levittää agronikin multaimella nurmille, mikä ei mielestäno ole oikein nurmille suunniteltu multain. Kevyille maalajeille sopii, mutta uran pitäisi olla leveä, jotta liete mahtuisi sinne paremmin. Agronikin multain on oikeastaa letkulevitin, joka täyttää multaustuen ehdot. Haukkukoot muut tämän mielipiteen, mutta parempiakin multaimia on olemassa.

Ja kommentoikaapa myös multaushintaa. Itsellä mahdollisuus käyttää ainoastaan yhtä urakoitsijaa, kilpailua ei ole. Hinta 2,60e m3 +alv alle kilometrin etäisyydelle ajettaessa. Joka siis on mielestäni vielä siedettävän ylärajoilla, mutta enempi kalliin puolella.

Siispä näin heinäkuun helteillä (+33 varjossa, lehmät mieluummin navetassa, kuin pihalla) tihkusadetta odotellaan

Täällä suurin piirtein sama lähtöhinta alle kilometrin matkalle Vredolla. Oletko laskenut paljonko tekisi hinnaksi omalla kalustolla? Agronic-letkulevitin yhdistelmällä hinta oli 1.9€/m3 ja siitä ylöspäin. Se on minusta liian halpa hinta urakoitsijan kannalta nykyisillä kaluston hinnoilla.

Mihinkäs paska sitten?

Letkulevittemellä nurmeen tai kevätlevityksenä viljoille.