meillä timotei- ruokonata (kora) seos suhteessa 60/40 ollut pari nurmikiertoa (8v) käytössä. tympäännyin nurminataan kun se valtasi timoteiltä alaa (samaa en ole huomannut ruokonadan kanssa) ja kasvoi vanhemmissa nurmissa tiheässä jolloin letkulevitetty liete tahtoi nousta nurminadan mukana ylös.lisäksi nurminata tahtoo helposti lakoutua. ruokonadassa vahva tyvi joka pitää lehden irti maasta ja näin ollen lietteenlevitys pidempäänkin kasvustoon onnistuu ongelmitta. ruokonadassa sankka juuristo joka auttaa etenkin turvemailla kantavuudessa!!! juu ja kolmen niiton kasvihan se on eikä sovellu laitumelle karkean lehden takia. kokeilussa hehtaarin lohko puhdasta ruokonataa taitaa olla viides vuosi eikä suurempia taantumisen merkkejä(helevetin kivinen lohko ei kehtaisi kyntää). satoisa kasvihan se on ei maha mittään, meillä ollut aina lehmiä enempi kuin peltohehtaareita niin on joutunut panostamaan myös tuohon lajike valintaan,ja nautalehden listoilla nimi tukevasti niin kaipa ne lehmät on lypsänytkin. Retuakin kokeiltu se jäi kokeiluksi ero huima Koraan nähden keväästä lähtien (saman lohkon sisällä) tänävuona kokeilussa Karoliina

tässä pari analyysiä tältä vuodelta
D-arvo > 74,8  %/ka   
Kuiva-aine > 35,6  %   
Raakavalkuainen > 15,9  %/ka   
Kuitu (NDF)  51,4  %/ka   
Sokeri > 178  g/kg ka   
Rehuarvot   SJ > 
Ry-arvo > 1,02  ry/kg ka   
Korvausluku > 2,7  kg/ry   
OIV > 91  g/kg ka   
PVT > 4  g/kg ka

D-arvo > 72,7  %/ka   
Kuiva-aine > 57,0  %   
Raakavalkuainen > 10,2  %/ka   (NURMISEOKSESSA VALKOAPILAA MUKANA VISU EI ANTANUT LAITTAA KUIN 150 KG SALPIETARIA HA.LIETETTÄ LEVITETTY SYKSYLLÄ)
Kuitu (NDF)  55,2  %/ka   
Sokeri > 204  g/kg ka   
Rehuarvot   SJ > 
Ry-arvo > 0,99  ry/kg ka   
Korvausluku > 1,8  kg/ry   
OIV > 85  g/kg ka   
PVT > -42  g/kg ka

edellisvuoden
 pH > 5,21   alle 4,74 (ka 40,6 %) 
Ammoniakkityppi > 1  %/kok.N  alle 7 
Maito- ja muurahaishappo > 12  g/kg ka  yli 35 
Haihtuvat rasvahapot > 3  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 20  %/kok.N  alle 50 
Sokeri > 157  g/kg ka  yli 50 
Koostumus   LL > 
D-arvo > 72  %/ka  yli 68 
Kuiva-aine > 40,6  %   
Raakavalkuainen > 14,8  %/ka  yli 14 
Solunseinäkuitu (NDF) > 53,1  %/ka  yli 50 
Rehuarvot   LL > 
Ry-arvo > 0,99  ry/kg ka   
Korvausluku > 2,5  kg/ry   
OIV > 88  g/kg ka  yli 78 
PVT > -1  g/kg ka  yli -5 
Syönti-indeksi > 120   yli 90 
ME-indeksi > 124   yli 85 
JA REHUHAN KORJATAAN NOUKINVAUNULLA AUMAAN/ TORNIIN KUKA TYHMÄ SITÄ VETTÄ NYT PELLOLTA AJAA KUN SITÄ SAA HANASTAKIN. LEHMÄT SYÖVÄT KUIVA-AINEKILOJA EI KUUTIOITA
ja vielä yksi
 5,04   alle 5,52 (ka 60,1 %) 
Ammoniakkityppi > 2  %/kok.N  alle 7 
Maito- ja muurahaishappo > 7  g/kg ka  yli 35 
Haihtuvat rasvahapot > 2  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 21  %/kok.N  alle 50 
Sokeri > 222  g/kg ka  yli 50 
Koostumus   LL > 
D-arvo > 70  %/ka  yli 68 
Kuiva-aine > 60,1  %   
Raakavalkuainen > 11,0  %/ka  yli 14 
Solunseinäkuitu (NDF) > 49,6  %/ka  yli 50 
Rehuarvot   LL > 
Ry-arvo > 0,96  ry/kg ka   
Korvausluku > 1,7  kg/ry   
OIV > 84  g/kg ka  yli 78 
PVT > -32  g/kg ka  yli -5 
Syönti-indeksi > 109   yli 90 
ME-indeksi > 111   yli 85

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 08.07.10 - klo:16:10

Ruokonadan ainoa vika on se, ettei se ole timotei. Täällä kaikki nurmikasvit viljellään timoteimiesten opeilla, trossataan massasta ja korjuuaika määritellään tuon maagisen nupin esiintulon mukaan. Ikiaikaisin opein
Likimain kaikki nadat on parhaimmillaan märehtijöille silloin, kun kasvustoa on enintään 2-2.5 katonnia hehtaarilla, 12-15 tuoretonnia hehtaarilla. Näillä nurkilla korjuukertoja nadalla ja raiheinillä silloin on 3 tai 4. Sulavuus on kohdallaan ja valkuainen paremmin hyödynnettävissä. Joku väittää tietysti, että korjuukulut kasvaa, mutta se on kyllä marginaalista. Tonnit korjuussa maksaa, ei hehtaarit.

ja jälleen adam puhuu asiaa.

Niin kumpi oli ensin, muna vai kana?  Aatami rallattelee noukkarin kanssa pitkin sadan hehtaarin nurmikoita ja iloitsee siitä miten tonnit maksavat eivätkä hehtaarit.  Kuormaan saa kiertää pari hehtaaria, ajamisen ilosta ja matojen surusta.

Millonkas aatamille on noukkari tullu
Oma käsitys kanssa näistä uusista nurmikasveista on ettei niitä osata korjata riittävän varhain, jolloin tietenkin sulavuus on huono ja kortinen tavara ei kelpaa kuin nuorkarjalle. Meillä meni pari vuotta sitten rainatakasvusto pahasti yli ja oli tosi riittoisaa rehua. Korsi on kuin rautalangan pätkä. Riittävän ajoissa kun tekee niin ei mitään ongelmaa syöttämisen kanssa. Korjuunäytteet kannattaa varmastikin ottaa jos ottaa viljelyyn uusia lajikkeita joiden "käyttäytymisestä" ei ole varma Taas kerran jälkiviisaus on se suurin viisaus

Niin kumpi oli ensin, muna vai kana?   Aatami rallattelee noukkarin kanssa pitkin sadan hehtaarin nurmikoita ja iloitsee siitä miten tonnit maksavat eivätkä hehtaarit.   Kuormaan saa kiertää pari hehtaaria, ajamisen ilosta ja matojen surusta.

Mkaipuulta jää aina se jyvä löytämättä....

Pienempi massasato merkitsee kevyempää kalustoa, lyhyempää sesonkia ja pienempää sääriskiä. Peltouskottavuus tietysti kärsii, kun ei ole jäähallin kokosta noukkaria alitehosen valtterin perässä....

Senverran että tuukka-timoteitä 20 kiloa hehtaari kaudraa 220 kiloo/hehtaari suojaviljaksi ja suojavilja heinäkuun lopulla/elokuun alkuun 2.sadon kaveriksi. Tai sitte paalataan sitte ku parhaimmaksi näkee. Ruokonataa kokeeksi poudan arimmille nevoille, jos joku vaikutus on ollunna niin maittavuus huonontunut. vanhakunnon 25 nurminataa 75 timoteitä on taasen tuttu ja turvallinen seos.

Mitä timoteilajikkeista, niin aikaki iki on semmosta että eihjuva säilörehulajike, D-arvo laskee ko Ojalan fentissä kierrokset 10 motin  kusikärryn edessä..