Minä olen täydennys kylvänyt timoteilla, se varmaan tasoittaa seossuhdetta. Täydennyskylvö heti kun lumi on sulanut.

Nyt viikko niiton jälkeen ruokonata on jo 25-30 senttiä pitkää...

oha tuota rettuo tullu vilejeltyö, soppii hyvin semmosille lohkoelle joeta ei poroaeta kierrä, se kun ei oo niin makosata ku timotei. Juolavehenäkkää ei oekein porroelle maestu, että ei sen sejassa ooo liijjemmälti paskoja. Ruokonata on muuten pirun tihkasta ajettavvaa kelasilippurilla, ei meinaa mennä läpitte torvesta.

Nyt viikko niiton jälkeen ruokonata on jo 25-30 senttiä pitkää...

Tuo jälkikasvukyky onkin paras ominaisuus ruokonadalla. Se pomppaa niiton jälkeen parissa viikossa sen 25cm ja mielestäni sopivalla tavalla varjostaa, jolloin hitaammin kasvuun lähtevät eivät "pala". Seoksessa tuo aikaisemmin mainittu 10-20% on riittävä. Itsellä on Tilasiemen savimaan coctail (eli siinä vähä kustakin) ruokonata, timotei, koiranheinä, englanninraiheinä. Seossuhteita en muista varmaksi, mutta ruokonataa oli 10% muistaakseeni.

samaa mieltä että täydennyskylvö parempi tehdä pelkällä timoteilla ja savikoolla aivan eherotoon kasvi tuo ruokonata....

Ja poutivilla hietikoilla. Tai jokin muu timoteita paremmin kasvava nurmilaji. Englannin raiheinää on nurmissa ja on menestynyt oikein hyvin. On varmasti maistuvaa rehua Seoksia kyllä itse suosittelen, kun noissa rai- ja ruokonadoissa on melkoisen mätästävä kasvutapa ja sitten rikat pääsee iskemään tyhjiin paikkoihin. Retu ruokonata on varmaankin kaikista ruokonadoista ruokinnallisesti huonoin. Jos menee vähänkin vanhaksi niin ei kelpaa lehmille Koraa tällä hetkellä seoksessa mukana. Ensi vuotta odottelen mielenkiinnolla kun otettiin eteläetelä suomesta seosta missä 30 % puna-apilaa ja loput kolmea erilaista englannin raiheinää. Tällä hetkellä tuolla seoksella täydennyskylvetyt on aika hurjassa kasvussa ja suojaviljan alla näyttää tosi hyvältä

Emolehmien kanssa on elämä helppoa. Ei niillä ole käsitystä mistään maittavuuksista ja sulavuuksista, määrää vaan. Poutivilla mailla poudankesto on ainoa kriteeri ja ruokonata on hyvä kasvi. Koiranheinä  on luotettava sadontuottaja, lypsättäjä joutuu unohtamaan Artturit ja olemaan todella kärkkäästi liikkeellä. Taitaa se 4 satoa kesässä olla sopiva?

Onko kenelläkään vielä kokemuksia Karoliina-ruokonadasta, sitä ainakin mainospuheissa kehutaan sulavemmaksi kuin Retu tai Kora.

Niinpä... sulavuus on noissa mtt:n kokeissa vähän harhaanjohtava käsite jos haluaa lukea vain yhdestä kohdasta. Pitäis katella sitä tähkimisaikaa myös. Ongelmana noissa seoksissa on sopivan ajankohdan löytäminen korjuulle jos seoksen kasvit hyvin erilaisia valmistumisen kanssa. Jos haluaa varman päälle pelata niin laittaa seokseen mahdollisimman yhtä aikaa valmistuvia lajikkeita ja apilalla jos jatkaa niin ei voi mennä pommiin. Gringstad on hyvä timotei lajike noihin ruoko- ja rainatoihin kun näillä leveyksillä vaatii kolme niittoa kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 05.07.10 - klo:22:08

Nyt viikko niiton jälkeen ruokonata on jo 25-30 senttiä pitkää...

Tuo jälkikasvukyky onkin paras ominaisuus ruokonadalla. Se pomppaa niiton jälkeen parissa viikossa sen 25cm ja mielestäni sopivalla tavalla varjostaa, jolloin hitaammin kasvuun lähtevät eivät "pala". Seoksessa tuo aikaisemmin mainittu 10-20% on riittävä. Itsellä on Tilasiemen savimaan coctail (eli siinä vähä kustakin) ruokonata, timotei, koiranheinä, englanninraiheinä. Seossuhteita en muista varmaksi, mutta ruokonataa oli 10% muistaakseeni.

 

Onko kenelläkään vielä kokemuksia Karoliina-ruokonadasta, sitä ainakin mainospuheissa kehutaan sulavemmaksi kuin Retu tai Kora.

Tänä keväänä kylvin Karoliinaa. Seoksessa oli ruokonataa 25% timoteita 65% ja puna-apilaa 10%. Saas nähdä mitä syksyllä tulee. 

about 10 vuotta ruokonataa ollut ja tykkään... tosiaan valloittaa pellon eli tosiaan liki puhdas rn muutassa vuodessa. korjuu mieluummin ekaan satoon liian aikaisessa kuin myöhässä eli herkkä menee vanhaksi. mutta oikealla ajalla korjattuna ammut lypsää. Toinen huomio että 200 kg typpeä liian vähän jos pelto muuten kunnossa (ph, rakenne, vesitalous jne..) eli sato potentiaalia riittää. Mulla tärkein syy kuitenkin satovarmuus....  

tällä hetkellä meillä käytössä seuraava satsi:65% timotei, 12% ruokonata, 12% nurminata ja loppu star-apilaa. Ainakin jos jotain parin vuoden kokemukemuksella päätellä, niin tämä on melko toimiva seos jossa sulavuus ja jälkikasvukyky on balanssissa. Apilakin on normaali lannoituksesta huolimatta säilynyt hyvin kasvustoissa. Niin ja keskituotos on tasaisessa vajaan 500kg/v kasvussa.

Ruokonadan osuus on vanhoissa nurmissa lisääntynyt.Maittavuus huononee ja tuotos alenee.Tarvitsi lannottaa enemmän laadun takia.
Jos karhot kuivuvat liikaa,rehu on kuivaa puppua joka maittaa huonosti.Ei ruokonataa enää nurmiin.Jos tarvii aina suuria satoja, tilanne on
eri.

Ruokonadan ainoa vika on se, ettei se ole timotei. Täällä kaikki nurmikasvit viljellään timoteimiesten opeilla, trossataan massasta ja korjuuaika määritellään tuon maagisen nupin esiintulon mukaan. Ikiaikaisin opein
Likimain kaikki nadat on parhaimmillaan märehtijöille silloin, kun kasvustoa on enintään 2-2.5 katonnia hehtaarilla, 12-15 tuoretonnia hehtaarilla. Näillä nurkilla korjuukertoja nadalla ja raiheinillä silloin on 3 tai 4. Sulavuus on kohdallaan ja valkuainen paremmin hyödynnettävissä. Joku väittää tietysti, että korjuukulut kasvaa, mutta se on kyllä marginaalista. Tonnit korjuussa maksaa, ei hehtaarit.

Ruokonadan ainoa vika on se, ettei se ole timotei. Täällä kaikki nurmikasvit viljellään timoteimiesten opeilla, trossataan massasta ja korjuuaika määritellään tuon maagisen nupin esiintulon mukaan. Ikiaikaisin opein
Likimain kaikki nadat on parhaimmillaan märehtijöille silloin, kun kasvustoa on enintään 2-2.5 katonnia hehtaarilla, 12-15 tuoretonnia hehtaarilla. Näillä nurkilla korjuukertoja nadalla ja raiheinillä silloin on 3 tai 4. Sulavuus on kohdallaan ja valkuainen paremmin hyödynnettävissä. Joku väittää tietysti, että korjuukulut kasvaa, mutta se on kyllä marginaalista. Tonnit korjuussa maksaa, ei hehtaarit.

ja jälleen adam puhuu asiaa.