Maanantaisessa lehdessä oli Jyrki Wendelin ilostuttanut meitä kertomalla oman mielipiteensä facebookista. Juttu herätteli monenmoista ajatusta pikkuisessa pääkopassani, pääasiassa nauratti ihan positiivisessa hengessä, kuinka aktiivisesti jotain voikin vastustaa tutustumatta kohteeseen lainkaan. Sekin hymyilytti, että hän oli peloissaan oikeiden kontaktien katoamisesta facebookin myötä puhumattakaan siitä, että ryhmässä tehdyt typerät jutut voi näköjään nekin laittaa tämän yhteisöpalvelun piikkiin.

Ihan aiheellisesti tältä pohjalta voisin heittää ilmoille itseäni häiritsevään asiaan kysymyksen: Ovatko kenties Kuusamon nuoret mopoilijat järjestäytyneet facebookissa, kun niin ahkerasti kuluttavat kävelytietämme ja aiheuttavat pahennusta ja vaaratilanteita? Kaiken voi kategorisoida jonkun syyksi, itse en lähtisi syyttämään facebookia, jos ryhmässä on tyhmyys tiivistynyt. Mopopojillakin taitaa vaan olla kevättä rinnassa, vaikken toki heidän tekojaan hyväksykään.


Lainattu näköislehdestä muikku uutiset...
Joo kyllähän se on puhelinkin hyvä vehje ..kiva kuulla immeisten ääntä lankaa pitkinkin..
ainakin pavon mielestä..


Kova oli huoli myös aitojen kontaktien katoamisesta. Mielestäni facebook on mitä mainion paikka nimenomaan lisätä niitä aitoja kontakteja; se saattaa virtuaalimaailmassa yhteen ihmisiä, joista osa on väistämättä niitä, joihin tuskin muuta kautta olisi saanut tai tullut otettua kontaktia.

Maantieteelliset rajat hämärtyvät, kun napin painalluksella voi hyväksyä kaveriksi sen vanhan vaihto-oppilaskaverinkin maapallon toiselta puolelta tai naapurin vanhasta kotikylästä.

Voi myös itse säännellä profiiliaan: pakko ei ole kaveerata kenenkään sellaisen kanssa, jota ei kaverikseen halua.

Eikä kyse ole pelkästään kaverikontakteista ja heidän kuulumisistaan, vaan sieltä löytää helposti itseä kiinnostavia sivuja, ryhmiä, tietoa. Mikäs sen kiinnostavampaa voisi olla, kuin jutut, informaatio, keskustelut juuri siitä aiheesta, mikä on omien intressien kohteena? Ei tarvitse etsimällä etsiä tietoa, kaivaa eri asiayhteyksistä, kun ryhmästä löytyy valmiiksi ajankohtaisimmat aiheet, linkit ja ehkä tuttavuudetkin.

Kaikista hienointa mielestäni on, että voit itse osallistua keskusteluun suoraan, ei tarvitse hattu kourassa enää etsiä johtajaa, vaan viesti välittyy varmasti eteenpäin, onhan se julkisesti kaikkien luettavissa. Kuka sellaiseen viestiin ei reagoisi? Kannattaisi ainakin.

Internetistä löytyy muuten myös vinkkejä, miten journalisti hyötyy työssään sosiaalisista medioista, suosittelen!

Ennemmin luonnehtisin facebookia monien asioiden mahdollistajana ja helpottajana, aitojen kontaktien liikkeelle panevana voimana. Toki, jos se itselle riittää, että kerran metsällä törmää sukulaismieheen, niin olkoon niin. Ei se facebook kuitenkaan sinua sinne koneen taakse kahlitse, mutta monipuolisemmat mahdollisuudet se antaa tiedon löytämiseen.

Ja mitä tulee ryhmien typeriin tempauksiin, niin johan niitä maailman sivu on kotibileitä ryöstäytynyt käsistä tai illan päätteeksi poltettu uimarannan pukukoppi. On totta, että facebookin kautta tieto leviää nopeammin ja laajemmin, mutta ei se facebookin vika ole, se on vain tätä nykypäivää. Voisi puhua kulttuurin muutoksesta, minkä on mahdollistanut nykypäivän teknologia: kännykät, internet, verkkoyhteydet jne. Halusi tai ei, ne ovat osa elämää.

Viimeiseksi haluaisin vielä muistuttaa, että facebook on vain yksi monista kanavista sosiaalisessa mediassa...

lainattu koillissanomija edelleen...hoonosti toimii hiiri..klikkailuttaa..kovin..

Oho! Pavo kirjoitti asiaa