https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/KARPE_Hanke-esittely_27-04-10.pdf

D-arvostrategia, siinäpä pähkinä 

Hehee

Olenkin ollut edellä kävijä

 

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/KARPE_Hanke-esittely_27-04-10.pdf

D-arvostrategia, siinäpä pähkinä 

Kesälle -11 seuuraavanlainen strategia AIV nurmeksi 

Timotei TUURE, nurmata ILMARI ja ruokonata KAROLINA 

Sen lisäksi että näistä saa agribonusta, on asialla toinenkin puolensa 

TUURE säilyttää piiiiiitkään korkean valkuaisen ja D-arvon 

ILMARI vanhenee hitaasti ja omaa huippu jälkikasvukyvyn 

KAROLIINA antaa kuitua ja taistelee kuivuutta vastaan hyvin, kasvaa syyssadon ok 

Just sain kylvettyä 10,5 ha lohkon suojaviljaa OLAVI ja em seoksen alle 
Tietenkin ylivoimasella kalustolla: Vario+Rapidi 

Nyt sitte vain säädetään ja torjutaan jne 

Pitää nyt vastata tähän, kun Ojala suoltaa kerrankin asiaa. 

Korjuukertojen määrä vaikuttaa tosiaan suoraan nurmenkorjuun kustannuksiin. Ongelmaksi muodostuu optimointi valittavan korjuu ajankohdan vaikuttaman sulavuuden, sekä massan määrään. Selvää on, että korjuun osalta suuri massa kahtena korjuuna on edullisempi, kuin kolme korjuu kertaa pieni sato. Toisaalta se mikä menetetään sulavuudessa joudutaan korvaamaan väkirehuilla, jotta tankkiin virtaavan maidon määrä ja laatu pysyisivät korkeina. Tällä hetkellä viljat sekä rypsi ovat kuiva-aine kiloilta niin edullisia, että tulee edullisemmaksi ostaa väkirehuja korvaamaan sulavuutta. Ainakin aperuokinnassa tasapainottamisen pitäisi olla suht helppoa - kumpaankin suuntaan. Jos - ja kun - viljojen hinnat nousevat, niin täytyy taas keskittyä korkeampiin sulavuuksiin. Se sitä optimointia. Tarttis vaan keväällä tietää, mitä väkirehut maksaa seuraavana talvena.

Itse olen koettanut tuottaa massaa koiranheinällä ja englannin raiheinällä, sekä pitää yllä sulavuutta apilan ja sinimailasen avulla. Muutaman vuoden päästä ollaan viisaampia  onko asiassa onnistuttu. 

Massa tuotetaan yksivuotisilla kylvökasveilla ja sulava rehu nurmilla. Kaks niittoa matalan sulavuuden nurmirehua on sama kuin kokoviljasäilörehu+herne, mutta korjuukustannus on kaksinkertainen ja lannoituskustannus kolminkertainen......

Massa tuotetaan yksivuotisilla kylvökasveilla ja sulava rehu nurmilla. Kaks niittoa matalan sulavuuden nurmirehua on sama kuin kokoviljasäilörehu+herne, mutta korjuukustannus on kaksinkertainen ja lannoituskustannus kolminkertainen......

----------------------------------------------------
Mielenkiintoista.Millaisia rehuarvoja ja satotasoja suhteessa normaaliin säilörehuun.Korjuu aika lienee kun vilja muuttuu ns. "rumanväriseksi".Millaisia siemen määriä olet käyttänyt?

Massa tuotetaan yksivuotisilla kylvökasveilla ja sulava rehu nurmilla. Kaks niittoa matalan sulavuuden nurmirehua on sama kuin kokoviljasäilörehu+herne, mutta korjuukustannus on kaksinkertainen ja lannoituskustannus kolminkertainen......

muokkaus,kylvö ja siemen kustannukset 1/4 osa??

Itse olen koettanut tuottaa massaa koiranheinällä ja englannin raiheinällä, sekä pitää yllä sulavuutta apilan ja sinimailasen avulla. Muutaman vuoden päästä ollaan viisaampia  onko asiassa onnistuttu. 

Massan puolelle menee tällä kertaa, kun koiranheinässä alkaa jo röyhy pilkottaa mutta on märät ja kylmät ilmat eikä varmaa poutaa tiedossa.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 25.05.10 - klo:15:48

Itse olen koettanut tuottaa massaa koiranheinällä ja englannin raiheinällä, sekä pitää yllä sulavuutta apilan ja sinimailasen avulla. Muutaman vuoden päästä ollaan viisaampia  onko asiassa onnistuttu. 

Massan puolelle menee tällä kertaa, kun koiranheinässä alkaa jo röyhy pilkottaa mutta on märät ja kylmät ilmat eikä varmaa poutaa tiedossa.

Näin näyttää käyvän...

Miten Adam tosiaan omassa strategiassaan ottaa huomioon tuon perustamisen kustannuksen? Onko sulla noita viime vuotisia vilja-herne seoksia jo syötössä? Miten ne on säilyneet ja korjasitko ne keltatuleentuneena vai kuinka?

Perustamiskustannus on 1.5-2 senttiä kakiloa kohden, joten ehkä puoli korjuuta nurmelta tuolla maksaisi. Kokonaiskustannus jää noin 60% nurmiin verrattuna. Perustelut alla.

8-9 tonnia kuiva-ainetta joka vuosi tuottava nurmi edellyttää myös täydennyskylvöä, siemenkustannuksia tulee sieltäkin. Apilan ja vuohenherneen käyttö lyhentää nurmen käyttöikää, koska rikat valtaa väistämättä tilaa ks-aineiden vähyyden vuoksi. Ks-aineiden käyttö keväällä käytännössä romuttaa sen vuoden typensidonnan, koska apilan kasvu pysähtyy likimain joka aineella. Tästä seuraa tarve käyttää enemmän typpilannoitteita --> pintamaa happamoituu ja täydennyskylvön teho heikkenee. Uusittaessa on kalkittava. Kustannus lisääntyy sekä vuositasolla että pidemmällä aikavälillä. Lannan hyväksikäyttö heikkenee.
Palkokasveille riittää lanta lannoitteeksi, mutta monivuotisilla on kierto pidettävä em. syistä lyhyenä, 2-3 vuotta ja lisää siementä jo toisena vuotena. Uusittaessa kalkitusta ei tarvita, kalsiumtason korjaaminen kipsillä tms. voi tosin olla tarpeen.

 monivuotisilla ruiskutustarve harvemmin,mutta aineet maksaa maltaita,etenki apilan säästävät. onkos kellää kokemuksia kalkita nurmea(ottamatta ylähä ? heikentääkö seuraavan korjuun satoa??        jos tokana vuonna lisää siementä      -3. tai 4. vuosi tappaa rikkoja      -4.vuosi taas täydentää    -5. tai 6. vuosi kalkita ja täydentää   -7. tai 8. vuosi lopettaa nurmi,jos ei muuta keksi

Valmis nurmikasvusto on vähän kuin pyy pivossa. Yksivuotisilla on tietty riski perustamisessa, kun sattuu vaikka tällainen vuosi ettei pääse kylvöille kuin vasta kevätsadon korjuun ja lietteenajon kanssa samaan läjään. Ei ehkä Keskipohjanmaalla, mutta Lounais-Suomessa voi tulla tyhjä arpa vaikka kylvöt sujuisivatkin ja korjatessa vain kuiva savi pöllyää. Toisaalta monivuotinen nurmi kantaa märkänä koneita paremmin kuin viljamaat. En millään tavalla vastusta tuota ajatusta, mutta liian suurta osuutta ei kannata laskea tuon varaan. Hienoa että sulavuus on kohdallaan tuolla vihantaherneellä KM:n mukaan, se helpottaa paljon käytännön ruokintaa.