Muuten kuplatalous paukahtaa paiseen tasolle .
Lainaa annettaan ja otetaan hulvattomasti kun korot on alhaalla siitä syntyy kupla .
Nykytalous nojaa jatkuvaan talouskasvuun jolloin korot pidetään alhaalla muuten on lama kuten 90-luvulla nähtiin. Lainoille vaan pitää olla vakuudet, niin se on yksinkertaista.
Jatkuva talous- ja väestökasvu ...johtaa tuhoon...ennenpitkää.
En ymmärrä, mitä Hakamaa yrittää selittää?
Se, että viime laman edellä Suomessa oli korkeat korot ja yliarvostettu markka, johtui Mauno Koiviston määräämästä raha- ja talouspolitiikasta.
Historiaa:
Koivistosta tuli toukokuussa 1966 Rafael Paasion hallituksen valtiovarainministeri.
Koivisto oli maaliskuussa 1966 kirjoittanut sos. dem. puoluehallitukselle osoitetun muistion, jossa kirjoitti, että markka on yliarvostettu, mutta devalvaatioon ei ole aihetta.
Syksyllä 1967 tehtiin 30 % devalvaatio.
Koivisto oli tuhopresidentti, joka tarkoituksella loi 1990-luvun alun laman Suomeen.
Tilanne, jossa nyt ollaan on seurausta Koiviston määräämästä ulkopolitiikasta.
Koivisto halusi Suomen luovuttavan rahapolitiikan määräysvallan EKP:lle.
EKP osti eilen ongelmavaltioiden velkakirjat ja mitä ilmeisemmin antoi ne vakuudeksi Amerikan juutalaispankkiireille.
Kaiken kukkuraksi Katainen allekirjoitti Suomen puolesta vakuudet siltä varalta, että Kreikka ym. maat eivät pysty maksamaan Rotschildelle ja Rockefellerille velkaa.
Eduskunta (populistiseksi haukuttu oppositiokaan) ei huomenna tiedä, mistä eduskunta päättää!
Malli on tästä:
1990-luvulla Koivisto halusi tukea pankkeja ylimääräisellä pankkituella.
Tämä tarkoitti sitä, että pankkien holveissa olleet velkakirjat siirrettiin valtion vakuusrahastoon, jolla ei ollut pankkioikeuksia.
Kun tämä huomattiin, siirrettiin velkakirjat Arsenaaliin.
Kummallakaan ei ollut pankkioikeuksia...
Valtiovarainminisreri Suvi-Anne Siimes puolestaan myi ne norjalaiselle Aktiv Hansalle murto-osalla substanssiarvosta.
Myöhemmin Suomen valtio joutui maksamaan kauppasumman takaisin Aktiv Hansalle.
Lain mukaan velkakirjoja ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman velallisen hyväksymistä.
Kyseisestä menettelystä seurasi, että velalliset eivät saaneet tietää, mikä oli todellinen velkamäärä. Oliko velka jo ollut maksussa, mutta perintää jatkettiin.
Aktiv Hansalle myymällä todisteaineisto saatiin hävitettyä.
