MTK on katkaissut sikalainvestointien investointitukien avaamista koskevan kaupankäynnin maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

MTKn nautaenemmistö ei hyväksy ministeriön vaatimuksia eläinten liikkumatilan kasvattamisesta laajennuskohteissa. Tässä tulee hyvin näkyviin MTK rooli teollisuuden l. nautaenemmistöosuuskuntien äänitorvena. Alan imagosta viis veisaten vaaditaan tuotannon lisäämistä entisin menetelmin. Samalla jatkavien tuottajien ahdinko syvenee ja osuuskuntien nautaenemmistä käärii hyödyn itselleen.

Sirkkaliisa on hoitanut pestinsä hyvin vaikeassakin paikassa. Sla on joutunut kiperään paikkaan selittämään sikalakuvia. MTKn linja on lisää lukkoja ja kulunvalvontaa, tuotannon lisäkeskittäminen ja ylituotannon pahentaminen. SLA taas on lisännyt valvontaa, lisää tilaa eläimille ja muita parantavia määräyksiä. Ja suurimpana tekijänä tukien irroittaminen tuotannosta on johtanut markkinoiden tervehtymiseen ja tuotantoedellytysten kehittymiseen.

Slan kommentit tuottajien sopimusaseman parantamisesta ja elintarvikeketjun tuoton oikeudenmukaisemmasta jakamisesta kertovat että sla tiedostaa missä ongelman ydin ja mätäpaise on.

Slan kommentit tuottajien sopimusaseman parantamisesta ja elintarvikeketjun tuoton oikeudenmukaisemmasta jakamisesta kertovat että sla tiedostaa missä ongelman ydin ja mätäpaise on.
[/quote]


Jaa, sirkkaliisakin lukenu korven ukon kirjoituksia. 

Osuuskunnat ja MTK on erittäin varkottunut ja luonnolisesti tuottajamäärien mukaan 90% naudan- ja maidontuottajilla miehitetty, vaikka yksimahaisten tuotannon arvo onkin suurempi.

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila. Yksimahaistilojen onkin tukien alentuessa  ollut tulotasonsa säilyttämiseksi pakko valita joko laajentuminen tai lopettamien. Ja velkaisella tuottajalla lopettamien tietää melko synkkää loppuelämää.

Nautaenemmistö hyötyy yksimahaisten epäedullisesta markkinatilanteesta. Nautatiloja hyödyttänyt ja niiden tehottomuuden mahdollistava sianlihan ylituotanto on myös vienyt 141 tuen. Lisäksi MTK on vetänyt perustelematonta "seinien sisällä samat olosuhteet koko talousalueella pl. maituhuoneet"- politiikkaa jonka vuoksi yksimahaisten tuki pohjoisessa on siirretty 142 paketin sisällä nautasektorin tukeen.

Lihanjalostajat hankkivat nautaa ja sikaa määräsuhteessa 1:3. Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma. Sika kerätään 50km säteeltä teurastamoista yleensä täysinä vähintään 15tn kuormina ja vuositasolla keskimäärin 150tn tila. Naudanlihan kustannus muodostuu helposti kymmenkertaiseksi sikaan verrattuna. Lihatalot joutuvat kuitenkin kilpailemaan asiakkaista mm. kilpailijamaiden yritysten kanssa jotka saavat eläimet portille päivän hintaan tuottajan maksaessa viulut. Samoista asiakkaista kilpailtaessa lihanhankinnan kokonaiskustannuksissa ei kuitenkaan voi olla kovin suurta eroa. Ts. nautasektori on apina teollisuuden niskassa.

Sianlihantuotanto on pidetty 10-15% ylituotannossa yhtäjaksoisesti 1970 luvulta saakka. Nyt kun tuotanto laski 115%sta 110%iin, niin MTK oli heti vaatimassa sikalaoiden laajentamiseen 20% investointitukea sianlihantuottajien vastustuksesta huolimatta. Ylituotannosta kärsivä yksimahaissektori on jo muutenkin haasteiden edessä kun alalta poistuu loputkin tuet muutamassa vuodessa ja osittain jopa c-alueen nautatukiin. Koknaistuet (ml. peltotuet) ovat jo nyt huonommat kuin kilpailijamaissa.

Kaiken huipuksi suomen olosuhteista aiheutuu yksimahaisten tuotanolle enemmän lisäkustannuksia kuin naudan- ja maidontuotannolle. Yksimahaisten tuotannon kasvu tukien laskiessa merkityksettömiksi osoittaa että maidontuotannon ja naudan miljardituet ovat perusteettomia. Ne ylläpitävät kannattamatonta toimintaa ja ovat este rakenteen kehittymiselle. Nyt vain muutama sata suurinta yksimahaistilaa tuottaa (nautaenemmistön hallinnoimalle) teollisuudelle käytännössä ilman tukea raaka-ainemärän jonka rahallinen arvo tuontihinnoilla mitattuna on suurempi kuin miljardien tuet nostavan 20000 nautakarjatilan tuotannon arvo.

Ongelman ydin ja mätäpaise on siinä että hyvin pieni osa tuottajista tuottaa mitättömällä tuella valtavan raaka-aine määrän, josta miljardien tuet nostava tehoton enemmistö käärii hyödyn. Tehottoman enemmistön ja tehokkaan vähemmistön välillä on jyrkkä eturistiriita ja kaiken huipuksi tuo enemmistö toimii myös vähemmistönsä "edunvalvojana".

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila.

Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma.

Määrälisät ovat yhtä vahvat nautapuolella.

Erikoistunut naudankasvattaja ei voi kannattavasti tuottaa mitään 200 kilon teuraita.

Sinä nyt sotket poistolehmät lihanautoihin. Taas. Lehmille sopiva verrokki on poistoemakot, joita ei kai yhdistelmäkuormaa yleensä tule/tila? Lypsyraakin hinta on nimellinen ja teurastamo tekee tiliä kun toimittaa sitä eteenpäin härkänä. Lehmän lastauserien kasvattaminen on hankalaa kun usein on taustalla joku vika eläimessä ja päivittäinen lypsytarve sekä poistotarpeen vaikea ennakointi tekee raakkien jemmailusta äkkiä eläinsuojeluongelman.

Minäkin pienviljelijänä myin yleensä vähintään nuppikuorman kerralla ja joskus tuli kärrykin täyteen, 5-10 tonnia/haku.

Minä myönnän naudan huonon rehuhyötysuhteen eli heikon tuottavuuden ja kehotan muitakin kiinnittämään siihen huomiota. Mutta tämä ukon juttu on vähän turhan lennokasta. Velkaisena tuotannon alasajosta sanon sen verran että naudankasvattaja ei elintasoineen putoa korkealta ja on kiva huomata että tiliä voi tehdä murto-osalla työ- ja tarvikepanostusta.

Osuuskunnat ja MTK on erittäin varkottunut ja luonnolisesti tuottajamäärien mukaan 90% naudan- ja maidontuottajilla miehitetty, vaikka yksimahaisten tuotannon arvo onkin suurempi.

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila. Yksimahaistilojen onkin tukien alentuessa  ollut tulotasonsa säilyttämiseksi pakko valita joko laajentuminen tai lopettamien. Ja velkaisella tuottajalla lopettamien tietää melko synkkää loppuelämää.

Nautaenemmistö hyötyy yksimahaisten epäedullisesta markkinatilanteesta. Nautatiloja hyödyttänyt ja niiden tehottomuuden mahdollistava sianlihan ylituotanto on myös vienyt 141 tuen. Lisäksi MTK on vetänyt perustelematonta "seinien sisällä samat olosuhteet koko talousalueella pl. maituhuoneet"- politiikkaa jonka vuoksi yksimahaisten tuki pohjoisessa on siirretty 142 paketin sisällä nautasektorin tukeen.

Lihanjalostajat hankkivat nautaa ja sikaa määräsuhteessa 1:3. Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma. Sika kerätään 50km säteeltä teurastamoista yleensä täysinä vähintään 15tn kuormina ja vuositasolla keskimäärin 150tn tila. Naudanlihan kustannus muodostuu helposti kymmenkertaiseksi sikaan verrattuna. Lihatalot joutuvat kuitenkin kilpailemaan asiakkaista mm. kilpailijamaiden yritysten kanssa jotka saavat eläimet portille päivän hintaan tuottajan maksaessa viulut. Samoista asiakkaista kilpailtaessa lihanhankinnan kokonaiskustannuksissa ei kuitenkaan voi olla kovin suurta eroa. Ts. nautasektori on apina teollisuuden niskassa.

Sianlihantuotanto on pidetty 10-15% ylituotannossa yhtäjaksoisesti 1970 luvulta saakka. Nyt kun tuotanto laski 115%sta 110%iin, niin MTK oli heti vaatimassa sikalaoiden laajentamiseen 20% investointitukea sianlihantuottajien vastustuksesta huolimatta. Ylituotannosta kärsivä yksimahaissektori on jo muutenkin haasteiden edessä kun alalta poistuu loputkin tuet muutamassa vuodessa ja osittain jopa c-alueen nautatukiin. Koknaistuet (ml. peltotuet) ovat jo nyt huonommat kuin kilpailijamaissa.

Kaiken huipuksi suomen olosuhteista aiheutuu yksimahaisten tuotanolle enemmän lisäkustannuksia kuin naudan- ja maidontuotannolle. Yksimahaisten tuotannon kasvu tukien laskiessa merkityksettömiksi osoittaa että maidontuotannon ja naudan miljardituet ovat perusteettomia. Ne ylläpitävät kannattamatonta toimintaa ja ovat este rakenteen kehittymiselle. Nyt vain muutama sata suurinta yksimahaistilaa tuottaa (nautaenemmistön hallinnoimalle) teollisuudelle käytännössä ilman tukea raaka-ainemärän jonka rahallinen arvo tuontihinnoilla mitattuna on suurempi kuin miljardien tuet nostavan 20000 nautakarjatilan tuotannon arvo.

Ongelman ydin ja mätäpaise on siinä että hyvin pieni osa tuottajista tuottaa mitättömällä tuella valtavan raaka-aine määrän, josta miljardien tuet nostava tehoton enemmistö käärii hyödyn. Tehottoman enemmistön ja tehokkaan vähemmistön välillä on jyrkkä eturistiriita ja kaiken huipuksi tuo enemmistö toimii myös vähemmistönsä "edunvalvojana".

    Ja edelleen väität että sianlihan ylituotannosta hyödyn käärivät maitotilat?
  Jostain niitä hölmöjä kuitenkin kautta aikain on riittänyt että on saatu koko ajan pidettyä
  sianlihan ylituotantotilanne... ?
  Ja poistolehmät ei tosiaan kulje teurastamoille sikatilojen kustantamana...
  Yhtä hyvin voitaisiin väittää että emakonraakkien keräilyn maksavat lihanautatilat???
  Kyllä sian ja naudanlihan keräilyn kustannukset verotetaan oman sektorin tilityksestä.
  Ei siinä kumpikaan tue kumpaakaan!!!             

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:15:53

Osuuskunnat ja MTK on erittäin varkottunut ja luonnolisesti tuottajamäärien mukaan 90% naudan- ja maidontuottajilla miehitetty, vaikka yksimahaisten tuotannon arvo onkin suurempi.

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila. Yksimahaistilojen onkin tukien alentuessa  ollut tulotasonsa säilyttämiseksi pakko valita joko laajentuminen tai lopettamien. Ja velkaisella tuottajalla lopettamien tietää melko synkkää loppuelämää.

Nautaenemmistö hyötyy yksimahaisten epäedullisesta markkinatilanteesta. Nautatiloja hyödyttänyt ja niiden tehottomuuden mahdollistava sianlihan ylituotanto on myös vienyt 141 tuen. Lisäksi MTK on vetänyt perustelematonta "seinien sisällä samat olosuhteet koko talousalueella pl. maituhuoneet"- politiikkaa jonka vuoksi yksimahaisten tuki pohjoisessa on siirretty 142 paketin sisällä nautasektorin tukeen.

Lihanjalostajat hankkivat nautaa ja sikaa määräsuhteessa 1:3. Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma. Sika kerätään 50km säteeltä teurastamoista yleensä täysinä vähintään 15tn kuormina ja vuositasolla keskimäärin 150tn tila. Naudanlihan kustannus muodostuu helposti kymmenkertaiseksi sikaan verrattuna. Lihatalot joutuvat kuitenkin kilpailemaan asiakkaista mm. kilpailijamaiden yritysten kanssa jotka saavat eläimet portille päivän hintaan tuottajan maksaessa viulut. Samoista asiakkaista kilpailtaessa lihanhankinnan kokonaiskustannuksissa ei kuitenkaan voi olla kovin suurta eroa. Ts. nautasektori on apina teollisuuden niskassa.

Sianlihantuotanto on pidetty 10-15% ylituotannossa yhtäjaksoisesti 1970 luvulta saakka. Nyt kun tuotanto laski 115%sta 110%iin, niin MTK oli heti vaatimassa sikalaoiden laajentamiseen 20% investointitukea sianlihantuottajien vastustuksesta huolimatta. Ylituotannosta kärsivä yksimahaissektori on jo muutenkin haasteiden edessä kun alalta poistuu loputkin tuet muutamassa vuodessa ja osittain jopa c-alueen nautatukiin. Koknaistuet (ml. peltotuet) ovat jo nyt huonommat kuin kilpailijamaissa.

Kaiken huipuksi suomen olosuhteista aiheutuu yksimahaisten tuotanolle enemmän lisäkustannuksia kuin naudan- ja maidontuotannolle. Yksimahaisten tuotannon kasvu tukien laskiessa merkityksettömiksi osoittaa että maidontuotannon ja naudan miljardituet ovat perusteettomia. Ne ylläpitävät kannattamatonta toimintaa ja ovat este rakenteen kehittymiselle. Nyt vain muutama sata suurinta yksimahaistilaa tuottaa (nautaenemmistön hallinnoimalle) teollisuudelle käytännössä ilman tukea raaka-ainemärän jonka rahallinen arvo tuontihinnoilla mitattuna on suurempi kuin miljardien tuet nostavan 20000 nautakarjatilan tuotannon arvo.

Ongelman ydin ja mätäpaise on siinä että hyvin pieni osa tuottajista tuottaa mitättömällä tuella valtavan raaka-aine määrän, josta miljardien tuet nostava tehoton enemmistö käärii hyödyn. Tehottoman enemmistön ja tehokkaan vähemmistön välillä on jyrkkä eturistiriita ja kaiken huipuksi tuo enemmistö toimii myös vähemmistönsä "edunvalvojana".

    Ja edelleen väität että sianlihan ylituotannosta hyödyn käärivät maitotilat?
  Jostain niitä hölmöjä kuitenkin kautta aikain on riittänyt että on saatu koko ajan pidettyä
  sianlihan ylituotantotilanne... ?
  Ja poistolehmät ei tosiaan kulje teurastamoille sikatilojen kustantamana...
  Yhtä hyvin voitaisiin väittää että emakonraakkien keräilyn maksavat lihanautatilat???
  Kyllä sian ja naudanlihan keräilyn kustannukset verotetaan oman sektorin tilityksestä.
  Ei siinä kumpikaan tue kumpaakaan!!!             

jos yksimahaiset ja nauta erotetaan kokonaisudessaan osuuskuntien kirjanpidossa, niin ero on hirvittävä. Nautakilon keräilykustannuksella rahdataan 10kg sikaa

Höpöhöpö ...

Mikään yritys ei tee vapaaehtoisesti tappiota, eikä kata tappiollista toimintaa toisen sektorin voitoilla, se yksinkertaisesti lopettaa tappiollisen toiminnan ja keskittyy siihen mistä tulee voittoa, eli leikkaa ns. rönsyt pois ?

Mikäli nautojen teurastus olisi tappiollista toimintaa, niin se loppuisi samantien.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:15:53

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila.

Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma.

Määrälisät ovat yhtä vahvat nautapuolella.

Erikoistunut naudankasvattaja ei voi kannattavasti tuottaa mitään 200 kilon teuraita.

Sinä nyt sotket poistolehmät lihanautoihin. Taas. Lehmille sopiva verrokki on poistoemakot, joita ei kai yhdistelmäkuormaa yleensä tule/tila? Lypsyraakin hinta on nimellinen ja teurastamo tekee tiliä kun toimittaa sitä eteenpäin härkänä. Lehmän lastauserien kasvattaminen on hankalaa kun usein on taustalla joku vika eläimessä ja päivittäinen lypsytarve sekä poistotarpeen vaikea ennakointi tekee raakkien jemmailusta äkkiä eläinsuojeluongelman.

Minäkin pienviljelijänä myin yleensä vähintään nuppikuorman kerralla ja joskus tuli kärrykin täyteen, 5-10 tonnia/haku.

Minä myönnän naudan huonon rehuhyötysuhteen eli heikon tuottavuuden ja kehotan muitakin kiinnittämään siihen huomiota. Mutta tämä ukon juttu on vähän turhan lennokasta. Velkaisena tuotannon alasajosta sanon sen verran että naudankasvattaja ei elintasoineen putoa korkealta ja on kiva huomata että tiliä voi tehdä murto-osalla työ- ja tarvikepanostusta.

Pistehinnoittelu on siassa paljon jyrkempi.

Emakon ja lehmän tuottoa teurastamolle voi vertailla. Emakon hinta 50c/kg, lihaa kuormassa n 20tn keräillään n. sadan kilometrin säteeltä, pari kuormaa päivässä. Lehmä lähes 2e/kg, 4tn kuorma päivässä tunturin takaa, matkaa 500km. Muodostuu muuten kilohintaan melkoisesti eroa jo ennen teurastusta. Ja epäsuhta kertautuu kaikissa toiminnoissa kunnes  molemmat ovat samassa paketissa jossa hintalapussa lukee sikanauta 3,5e/kg....

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.04.10 - klo:15:11

Höpöhöpö ...

Mikään yritys ei tee vapaaehtoisesti tappiota, eikä kata tappiollista toimintaa toisen sektorin voitoilla, se yksinkertaisesti lopettaa tappiollisen toiminnan ja keskittyy siihen mistä tulee voittoa, eli leikkaa ns. rönsyt pois ?

Mikäli nautojen teurastus olisi tappiollista toimintaa, niin se loppuisi samantien.

Emo-heikki kirjoittaa taas (vaihteeksi?) täyttä höpö-höpöä! Noinhan se on että mikään YRITYS ei tappiota tee vaan leikkaa ne tappiolliset rönsyt pois. Noissa osuustoimintapohjaisissa kolhooseissa asia on vähän toinen, valitettavasti... Otin tuohon alle toiseen keskusteluun kirjoittamani jutun keinosiemennyksestä. Tuosta alta voit helposti laskea että jokainen päivä kun seminologi pohjoisen kairaa kiertää tuottaa yritykselle tappiota. No, miksei yritys sitten joko nosta hintoja kairassa kiertämisestä niin että tappiota ei tulisi tai lopeta kokonaan tuota tappiollista kairassa kiertämistä? Koska osuuskunnan jäsenillä on periaatteessa sama hinta ja osuuskunnan jäsentä palvellaan samalla tavalla. Tämä tasa-arvoisuusperiaate jonka kaikki muut osuuskunnan jäsenet sitten maksavat. Ihan sama juttu kun Valio hakee ne maidot sieltä Utsjoelta tai teurastamo hakee yhden eläimen kerrallaan jostakin pohjoisen kaukana olevasta tukihaikkulasta, tappioita paukkuu että rytisee. Mutta osuustoimintapohjaiset yritykset eivät voi karsia tällaisia tappiollisia rönsyjä pois vaikka varmasti ainakin johtoporras ja todennäköisesti osa jäseniäkin haluaisi niin tehdäkin.

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 26.03.10 - klo:10:19

Eikös tästä asiasta keskusteltu viimeisten fuusioiden yhteydessä? Niin kauan kuin osuuskuntaperiaatteella mennään eli jokainen maksaa saman maksun niin näillä mennään. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi jotakin pohjoisen siemennyksiä kun seminologi kiertää kairaa päivässä 400 kilometriä ja käy neljällä tilalla siementämässä neljä eläintä ja kerää siitä rahaa talolle noin 120 euroa niin ei siitä paljon jää? Kun menopuolella jo pelkät kilometrit laskettuna vaikka verottajan 0,45:llä on jo 180 euroa ja palkat siihen päälle. Taitaa mennä tappion puolelle? Jossakin vanhan Keski-Pohjan alueella 16 siemennystä ja 120 kilometriä, rahaa talolle 500 euroa ja kilometreistä -50 ja palkat. Jokainen voi tuosta laskea miten mennään kun kaikki maksaa saman maksun? Mutta näin osuuskuntaperiaate toimii, onko siinä sitten mitään järkeä niin se onkin kokonaan toinen juttu?

Mikäs teurastamo ton seminologin oikein maksaa ?

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 09.04.10 - klo:16:14

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:15:53

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila.

Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma.

Määrälisät ovat yhtä vahvat nautapuolella.

Erikoistunut naudankasvattaja ei voi kannattavasti tuottaa mitään 200 kilon teuraita.

Sinä nyt sotket poistolehmät lihanautoihin. Taas. Lehmille sopiva verrokki on poistoemakot, joita ei kai yhdistelmäkuormaa yleensä tule/tila? Lypsyraakin hinta on nimellinen ja teurastamo tekee tiliä kun toimittaa sitä eteenpäin härkänä. Lehmän lastauserien kasvattaminen on hankalaa kun usein on taustalla joku vika eläimessä ja päivittäinen lypsytarve sekä poistotarpeen vaikea ennakointi tekee raakkien jemmailusta äkkiä eläinsuojeluongelman.

Minäkin pienviljelijänä myin yleensä vähintään nuppikuorman kerralla ja joskus tuli kärrykin täyteen, 5-10 tonnia/haku.

Minä myönnän naudan huonon rehuhyötysuhteen eli heikon tuottavuuden ja kehotan muitakin kiinnittämään siihen huomiota. Mutta tämä ukon juttu on vähän turhan lennokasta. Velkaisena tuotannon alasajosta sanon sen verran että naudankasvattaja ei elintasoineen putoa korkealta ja on kiva huomata että tiliä voi tehdä murto-osalla työ- ja tarvikepanostusta.

Pistehinnoittelu on siassa paljon jyrkempi.

Emakon ja lehmän tuottoa teurastamolle voi vertailla. Emakon hinta 50c/kg, lihaa kuormassa n 20tn keräillään n. sadan kilometrin säteeltä, pari kuormaa päivässä. Lehmä lähes 2e/kg, 4tn kuorma päivässä tunturin takaa, matkaa 500km. Muodostuu muuten kilohintaan melkoisesti eroa jo ennen teurastusta. Ja epäsuhta kertautuu kaikissa toiminnoissa kunnes  molemmat ovat samassa paketissa jossa hintalapussa lukee sikanauta 3,5e/kg....

Sadankilometrin säteelläkö ne kaikki sikalat teurastamosta on ?? Kylläpäs taas korven ukolla pomppas. Kyllä täältäkin on vaan lähimpään sikateurastamoon matkaa 400 km. Ja mitä noihin kuljetuskustannuksiin tulee, niin kaipa ne sikapuolen kuljetukset ovat tehokkaimpia/halvempia  kuin naudan teuraskuljetukset, kun sika parat voidaan ahtaa kolmeen kerrokseen. Se vois olla aika näky, kolme kerroksinen sonnin kuletus auto, ei taitas mahtua  siltojen alta Ja luuletko että pieniltä tiloilta lähtee sikoja rekkalasteittain, ei varmaan, kun se sikarekan perävaunu seisoo levikkeellä ja siihen tuovat kyliltä kerätyt nuppikuormat. Nykyään ei nauta puolella ajeta kuin korkeintaan kerran viikossa kuormat (harvemmilla  alueilla kerran kuussa) teurastamoon ja täältä on lähimpään nautateurastamoon 50 km. Eri asia on noi lapin perukat.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.04.10 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 09.04.10 - klo:16:14

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:15:53

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila.

Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma.

Määrälisät ovat yhtä vahvat nautapuolella.

Erikoistunut naudankasvattaja ei voi kannattavasti tuottaa mitään 200 kilon teuraita.

Sinä nyt sotket poistolehmät lihanautoihin. Taas. Lehmille sopiva verrokki on poistoemakot, joita ei kai yhdistelmäkuormaa yleensä tule/tila? Lypsyraakin hinta on nimellinen ja teurastamo tekee tiliä kun toimittaa sitä eteenpäin härkänä. Lehmän lastauserien kasvattaminen on hankalaa kun usein on taustalla joku vika eläimessä ja päivittäinen lypsytarve sekä poistotarpeen vaikea ennakointi tekee raakkien jemmailusta äkkiä eläinsuojeluongelman.

Minäkin pienviljelijänä myin yleensä vähintään nuppikuorman kerralla ja joskus tuli kärrykin täyteen, 5-10 tonnia/haku.

Minä myönnän naudan huonon rehuhyötysuhteen eli heikon tuottavuuden ja kehotan muitakin kiinnittämään siihen huomiota. Mutta tämä ukon juttu on vähän turhan lennokasta. Velkaisena tuotannon alasajosta sanon sen verran että naudankasvattaja ei elintasoineen putoa korkealta ja on kiva huomata että tiliä voi tehdä murto-osalla työ- ja tarvikepanostusta.

Pistehinnoittelu on siassa paljon jyrkempi.

Emakon ja lehmän tuottoa teurastamolle voi vertailla. Emakon hinta 50c/kg, lihaa kuormassa n 20tn keräillään n. sadan kilometrin säteeltä, pari kuormaa päivässä. Lehmä lähes 2e/kg, 4tn kuorma päivässä tunturin takaa, matkaa 500km. Muodostuu muuten kilohintaan melkoisesti eroa jo ennen teurastusta. Ja epäsuhta kertautuu kaikissa toiminnoissa kunnes  molemmat ovat samassa paketissa jossa hintalapussa lukee sikanauta 3,5e/kg....

Sadankilometrin säteelläkö ne kaikki sikalat teurastamosta on ?? Kylläpäs taas korven ukolla pomppas. Kyllä täältäkin on vaan lähimpään sikateurastamoon matkaa 400 km. Ja mitä noihin kuljetuskustannuksiin tulee, niin kaipa ne sikapuolen kuljetukset ovat tehokkaimpia/halvempia  kuin naudan teuraskuljetukset, kun sika parat voidaan ahtaa kolmeen kerrokseen. Se vois olla aika näky, kolme kerroksinen sonnin kuletus auto, ei taitas mahtua  siltojen alta Ja luuletko että pieniltä tiloilta lähtee sikoja rekkalasteittain, ei varmaan, kun se sikarekan perävaunu seisoo levikkeellä ja siihen tuovat kyliltä kerätyt nuppikuormat. Nykyään ei nauta puolella ajeta kuin korkeintaan kerran viikossa kuormat (harvemmilla  alueilla kerran kuussa) teurastamoon ja täältä on lähimpään nautateurastamoon 50 km. Eri asia on noi lapin perukat.

Lapissa itseasiassa autot kulkee kyllä tiheämmin, tosin voi olla eri alueilla Lapissakin on eroja, onhan maakunta aika laaja, vaikka logistiikka kulkee kyllä nelostietä pitkin pääasiassa ...
Poistolehmä haetaan kyllä heti, sonni yleensä seuraavalla viikolla, tästä voisi päätellä että lehmille on ottaja aina.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.04.10 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 09.04.10 - klo:16:14

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 09.04.10 - klo:15:53

Nautaenemmistö on osuuskunnissa nuijinut vain yksimahaistiloja koskettavan pistehinnoittelujärjestelmän. Siinä suurempi tila voi saada jopa kymmeniä prosentteja parempaa hintaa kuin pieni tila.

Nauta kerätään 200 kgn erissä 20000 tilalata satojen kilometrien säteeltä vuosimääränä 4tn/tila ja 4-5 tn/kuorma.

Määrälisät ovat yhtä vahvat nautapuolella.

Erikoistunut naudankasvattaja ei voi kannattavasti tuottaa mitään 200 kilon teuraita.

Sinä nyt sotket poistolehmät lihanautoihin. Taas. Lehmille sopiva verrokki on poistoemakot, joita ei kai yhdistelmäkuormaa yleensä tule/tila? Lypsyraakin hinta on nimellinen ja teurastamo tekee tiliä kun toimittaa sitä eteenpäin härkänä. Lehmän lastauserien kasvattaminen on hankalaa kun usein on taustalla joku vika eläimessä ja päivittäinen lypsytarve sekä poistotarpeen vaikea ennakointi tekee raakkien jemmailusta äkkiä eläinsuojeluongelman.

Minäkin pienviljelijänä myin yleensä vähintään nuppikuorman kerralla ja joskus tuli kärrykin täyteen, 5-10 tonnia/haku.

Minä myönnän naudan huonon rehuhyötysuhteen eli heikon tuottavuuden ja kehotan muitakin kiinnittämään siihen huomiota. Mutta tämä ukon juttu on vähän turhan lennokasta. Velkaisena tuotannon alasajosta sanon sen verran että naudankasvattaja ei elintasoineen putoa korkealta ja on kiva huomata että tiliä voi tehdä murto-osalla työ- ja tarvikepanostusta.

Pistehinnoittelu on siassa paljon jyrkempi.

Emakon ja lehmän tuottoa teurastamolle voi vertailla. Emakon hinta 50c/kg, lihaa kuormassa n 20tn keräillään n. sadan kilometrin säteeltä, pari kuormaa päivässä. Lehmä lähes 2e/kg, 4tn kuorma päivässä tunturin takaa, matkaa 500km. Muodostuu muuten kilohintaan melkoisesti eroa jo ennen teurastusta. Ja epäsuhta kertautuu kaikissa toiminnoissa kunnes  molemmat ovat samassa paketissa jossa hintalapussa lukee sikanauta 3,5e/kg....

Sadankilometrin säteelläkö ne kaikki sikalat teurastamosta on ?? Kylläpäs taas korven ukolla pomppas. Kyllä täältäkin on vaan lähimpään sikateurastamoon matkaa 400 km. Ja mitä noihin kuljetuskustannuksiin tulee, niin kaipa ne sikapuolen kuljetukset ovat tehokkaimpia/halvempia  kuin naudan teuraskuljetukset, kun sika parat voidaan ahtaa kolmeen kerrokseen. Se vois olla aika näky, kolme kerroksinen sonnin kuletus auto, ei taitas mahtua  siltojen alta Ja luuletko että pieniltä tiloilta lähtee sikoja rekkalasteittain, ei varmaan, kun se sikarekan perävaunu seisoo levikkeellä ja siihen tuovat kyliltä kerätyt nuppikuormat. Nykyään ei nauta puolella ajeta kuin korkeintaan kerran viikossa kuormat (harvemmilla  alueilla kerran kuussa) teurastamoon ja täältä on lähimpään nautateurastamoon 50 km. Eri asia on noi lapin perukat.

Juu, näinhän se on että sikakuormassa on lihaa monin kerroin enemmän kuin nautakuormassa. Sianlihantuotanto on keskittynyt lähelle teurastamoita. 90%  lihasta tulee näiltä suurimmilta tiloilta läheltä. Kauemmaksi maksetaan niin huonoa pistehintaa ettei siellä enään montaa tuottajaa ole.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.04.10 - klo:15:11

Höpöhöpö ...

Mikään yritys ei tee vapaaehtoisesti tappiota, eikä kata tappiollista toimintaa toisen sektorin voitoilla, se yksinkertaisesti lopettaa tappiollisen toiminnan ja keskittyy siihen mistä tulee voittoa, eli leikkaa ns. rönsyt pois ?

Mikäli nautojen teurastus olisi tappiollista toimintaa, niin se loppuisi samantien.

Emo-heikki kirjoittaa taas (vaihteeksi?) täyttä höpö-höpöä! Noinhan se on että mikään YRITYS ei tappiota tee vaan leikkaa ne tappiolliset rönsyt pois. Noissa osuustoimintapohjaisissa kolhooseissa asia on vähän toinen, valitettavasti...

niinpä kun omistaja nuijaa heilutellaan sen tappiollisen sektorin toimesta...

mikroesimerkkinä kymmenettuhannet viljatilat jotka paikkaavat tappion palkkatyöllään

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 14.04.10 - klo:18:10

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.04.10 - klo:15:11

Höpöhöpö ...

Mikään yritys ei tee vapaaehtoisesti tappiota, eikä kata tappiollista toimintaa toisen sektorin voitoilla, se yksinkertaisesti lopettaa tappiollisen toiminnan ja keskittyy siihen mistä tulee voittoa, eli leikkaa ns. rönsyt pois ?

Mikäli nautojen teurastus olisi tappiollista toimintaa, niin se loppuisi samantien.

Emo-heikki kirjoittaa taas (vaihteeksi?) täyttä höpö-höpöä! Noinhan se on että mikään YRITYS ei tappiota tee vaan leikkaa ne tappiolliset rönsyt pois. Noissa osuustoimintapohjaisissa kolhooseissa asia on vähän toinen, valitettavasti...

niinpä kun omistaja nuijaa heilutellaan sen tappiollisen sektorin toimesta...

mikroesimerkkinä kymmenettuhannet viljatilat jotka paikkaavat tappion palkkatyöllään

No ei ne silti tappioita tee, tappio ja liian pieni voitto on ihan eri asioita, jos tila tuottaa niin vähän voittoa ettei sillä elä, niin ei se sitä automaattisesti tarkoita että se tila tappiota tuottaa ?

tiätääkö joku paljon possut maksaa ku oisin hankkimassa