Alle 100 paikan ternijuottamon kustannusarvio n. 200 000€, että aika halvalla oli tehty jos piti kustannusavio paikkansa.

Lehmät ja muutkin naudat korkealaitaiseen ?

http://www.youtube.com/watch?v=gUnO6YrqXE4&feature=related
 

Itselläni investoinnit menossa, ja "Sonnipaikka" jää jonkun verran alle 1000 euroa. (alv o%) Siitä sitten avustus pois. Pidän tuotankin melko hinnakkaana jo.... ja tuo sisältää tosiaankin kaiken, rakennukset, lattiat ym, sähköt, vesisysteemit, katetut lantalat kuivikevarastolla ja pihojen asfaltoinnit. hinta missä tällä hetkellä mennään  n: 30 % alle kustannusarvion.  valmiina jo toinen navetta ja lantala kokonaisuudessaan eli n:60% rakennettu/tehty. ja alkaa jo aika tarkasti hahmottua mitä kaikki tuli/tulee maksamaan. mitään yllätyskuluja ei tähän mennessä ole tullut. pitää varmaan koputtaa puuta, heh.

Jos omaa työtä olisi ehtinyt vieläkin enemmän tekemään olisi hintaa saanut alemmas, mutta pakko kuitenkin hoitaa nykyisetkin eläimet ja elääkkin pitää ja jäädä aikaa perheellekkin.

Kuinka paljo tulee uusia paikkoja? Eikö kuivikkeen menekki ole aika valtava sonneilla, näillä keleillä emoillakin menee riittävästi.

Kun tekee omalla työvoimalla ja edullisilla palkollisilla niin työkustannukset jää vähiin. Muutenkin kun tinkii kaikesta mikä vie paljon rahaa niin suuria säästöjä on saatavissa. Jos harkiten tinkii myös laadusta niin voi tehdä ainakin osan betonista itse, betonin määrää voi vähentää ja rautoja voi jättää pois.  Jännevälejä pienentäen saa materiaalimäärää laskettua.
   Yksi hyvä keino lattian valamiseen esimerkiksi on laittaa 50 millistä kiveä kerros hyvin tasoitetun ja kunnolla tiivistetyn hiekan päälle ja vedellä siihen ohuita teräksiä ristiin rastiin. Muutama sentti notkeaa betonia tuohon niin navetan lattiana menee kyllä. Vielä parempi jos heittää muovin hiedan päälle.
  Jos sattuu elementit ostamaan kalliilla, teettää kaivuu ja maansiirtotyöt urakoitsijalla ja rakennustyöt rakennusliikkeellä ja vielä jos maaseutukeskus on suunnitellut kaiken niin kyllä rahaa palaa.

Kun tekee omalla työvoimalla ja edullisilla palkollisilla niin työkustannukset jää vähiin. Muutenkin kun tinkii kaikesta mikä vie paljon rahaa niin suuria säästöjä on saatavissa. Jos harkiten tinkii myös laadusta niin voi tehdä ainakin osan betonista itse, betonin määrää voi vähentää ja rautoja voi jättää pois.  Jännevälejä pienentäen saa materiaalimäärää laskettua.
   Yksi hyvä keino lattian valamiseen esimerkiksi on laittaa 50 millistä kiveä kerros hyvin tasoitetun ja kunnolla tiivistetyn hiekan päälle ja vedellä siihen ohuita teräksiä ristiin rastiin. Muutama sentti notkeaa betonia tuohon niin navetan lattiana menee kyllä. Vielä parempi jos heittää muovin hiedan päälle.
  Jos sattuu elementit ostamaan kalliilla, teettää kaivuu ja maansiirtotyöt urakoitsijalla ja rakennustyöt rakennusliikkeellä ja vielä jos maaseutukeskus on suunnitellut kaiken niin kyllä rahaa palaa.

meilläpäin tuollaasen laattian ku teköö,niin rakennustarkastaja ja te-keskus  laittaa stoppihin koko hankkeen

Lainaus käyttäjältä: rene - 03.04.10 - klo:13:30

Kun tekee omalla työvoimalla ja edullisilla palkollisilla niin työkustannukset jää vähiin. Muutenkin kun tinkii kaikesta mikä vie paljon rahaa niin suuria säästöjä on saatavissa. Jos harkiten tinkii myös laadusta niin voi tehdä ainakin osan betonista itse, betonin määrää voi vähentää ja rautoja voi jättää pois.  Jännevälejä pienentäen saa materiaalimäärää laskettua.
   Yksi hyvä keino lattian valamiseen esimerkiksi on laittaa 50 millistä kiveä kerros hyvin tasoitetun ja kunnolla tiivistetyn hiekan päälle ja vedellä siihen ohuita teräksiä ristiin rastiin. Muutama sentti notkeaa betonia tuohon niin navetan lattiana menee kyllä. Vielä parempi jos heittää muovin hiedan päälle.
  Jos sattuu elementit ostamaan kalliilla, teettää kaivuu ja maansiirtotyöt urakoitsijalla ja rakennustyöt rakennusliikkeellä ja vielä jos maaseutukeskus on suunnitellut kaiken niin kyllä rahaa palaa.

meilläpäin tuollaasen laattian ku teköö,niin rakennustarkastaja ja te-keskus  laittaa stoppihin koko hankkeen

Empä usko, millä perusteella muka? Betoni tietysti pitää olla riittävän lujaa ja suunnittelijan piirtämät ja teekeskuksen hyväksymät rautamäärät  täytyy laittaa.

lantalan pohojas piti olla k-40 ja jotaki kirijaamia perähän ja 8mm 150 silimällä verkot,ajattelis jotta navetas sama juttu,niiltä osin mikkä paskan kans on tekemisis-kuivikepohja navetta...

lantalan pohojas piti olla k-40 ja jotaki kirijaamia perähän ja 8mm 150 silimällä verkot,ajattelis jotta navetas sama juttu,niiltä osin mikkä paskan kans on tekemisis-kuivikepohja navetta...

Missä moista vaativat moista? Suhteutuskäyrällä ite saatu kaikki betonit tehdä... Suhteutuksella saavutettiin vesitiveys, ei lujuudesta ollut huolta...

Betonissa ja lujuuksissa on kyllä löyhäpäistä mielestäni säästää, ainakin kun itte massat vatkaa. 12,5 ja 15 cm vahvuuksia tullu tehtyä, ei oo ainakaan vielä murtumia tullunnna...

Vasta tuosta kuullu, niin nyky säännöillä ei ite sekoitettua betonia hyväksytä. Eikös kuitteja vastaan saada rahaa, niin milläs selittää pienemmät menot betonissa/raudoissa?

Vasta tuosta kuullu, niin nyky säännöillä ei ite sekoitettua betonia hyväksytä. Eikös kuitteja vastaan saada rahaa, niin milläs selittää pienemmät menot betonissa/raudoissa?

Niinhän ne moneen asiaan väittävät, mutta... Ainakin itse kun ko asiaa silloisesta te-keskuksesta kyselin pienen v*ttuilun jälkeen sitä pykälää ei sitten löytynytkään jolla oltaisiin voitu asiaa vaatia. Lujuutta ja ominaisuuksia voivat olla vaila, mut valmista eivät voineet kuitsekaan olla vaatimassa. Riittää siis kun kunnan rak.valvojalla on edes hitusen järkeä ohimossa...

säästäkää vaan kaikessa ja laittakaa vielä paska emoaines sinne navettaan niin kyllä siitä hyvä tulee

rahaa lentää suorastaan ovista ja ikkunoista. tuet tulee mitäs sillä tuotannolla niin väliä. mutta oottakaas neropatit muutama vuosi ku eu maataloustuki loppuu. loppuu samalla tuotanto niissä säästönavetoissa.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 03.04.10 - klo:21:32

Vasta tuosta kuullu, niin nyky säännöillä ei ite sekoitettua betonia hyväksytä. Eikös kuitteja vastaan saada rahaa, niin milläs selittää pienemmät menot betonissa/raudoissa?

Niinhän ne moneen asiaan väittävät, mutta... Ainakin itse kun ko asiaa silloisesta te-keskuksesta kyselin pienen v*ttuilun jälkeen sitä pykälää ei sitten löytynytkään jolla oltaisiin voitu asiaa vaatia. Lujuutta ja ominaisuuksia voivat olla vaila, mut valmista eivät voineet kuitsekaan olla vaatimassa. Riittää siis kun kunnan rak.valvojalla on edes hitusen järkeä ohimossa...

k-30 vesitiivis ei käyny kunnas(silloosella rak.valvojalla ei hitustakaa) eikä te-keskukses...

säästäkää vaan kaikessa ja laittakaa vielä paska emoaines sinne navettaan niin kyllä siitä hyvä tulee

rahaa lentää suorastaan ovista ja ikkunoista. tuet tulee mitäs sillä tuotannolla niin väliä. mutta oottakaas neropatit muutama vuosi ku eu maataloustuki loppuu. loppuu samalla tuotanto niissä säästönavetoissa.

Ai meinaat että se eläin tietää eläinpaikan hinnan? Kyllä kuule halpa eläinpaikka tuottaa juuri saman verran kun kalliskin. Siinä vaiheessa kun tuotto riittää enää kalliin eläinpaikan korkoon niin halpaa eläinpaikkaa saa lyhennettyä vielä kahdesti sen verran kun menee korkoon.
    Tukia ei pitäisi aliarvioida. Jos kate muodostuu huipputuotolla samaksi kun harrastuspuuhastelu tuotolla niin silloin ei muuta kannata kuin minimoida kulut.
  Sen verran katkeran kuuloinen kommentti sinulla että taitaa olla kalliita eläinpaikkoja rakennettu

säästäkää vaan kaikessa ja laittakaa vielä paska emoaines sinne navettaan niin kyllä siitä hyvä tulee

rahaa lentää suorastaan ovista ja ikkunoista. tuet tulee mitäs sillä tuotannolla niin väliä. mutta oottakaas neropatit muutama vuosi ku eu maataloustuki loppuu. loppuu samalla tuotanto niissä säästönavetoissa.

betoni on tiettävästi kiviainesta sementtiä ja vettä, ei se siitään parane jos sitä pönttöautolla kärrää...

traktorista "suli" ketjut alle ja kauhasta kärki mut lantakäytävästä ei nouse ku savua