On nii pitkännäköinen juttu,et tee referaatti,Veetimäiseen tyyliin 
Jospa Jorma Jaakkola referoisi.
UaVM:n liitteiksi jäteyistä eriävistä mielipiteistä löytyy paras anti.
"
Valiokunnan työskentely ja mietinnön käsittelytapaAikataulukiireen takia myös valiokunnan työskentelytapa muuttui sellaiseksi, että normaalit menettelytavat sivuutettiin, niitä muutettiin kesken käsittelyn ja käsittely meni sekavaksi.
Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että julkisuudessa lähinnä valiokunnan puheenjohtajan toimesta tiettyihin valiokunnan jäseniin kohdistamat viivytyskeskustelusyytteet ajoittuivat vasta mietinnön 1. käsittelyn loppuvaiheisiin, kun valiokunnan aikataulussa oli jo siihen mennessä käytetty runsaasti aikatauluväkivaltaa. On myös syytä korostaa, että asiallisesti mitään jarrutuskeskusteluja ei ollut. Monien valiokunnan jäsenten, muidenkin kuin vastustajiksi luokiteltujen, taholta on tullut selvitetyksi, että yleiskeskustelussa käytettiin asiallisia puheenvuoroja ja myös että 1. käsittelyssä mietintöluonnokseen tehtiin muutosesityksiä tasapuolisesti sekä EU-kannattajien että -vastustajien toimesta.
Kuten jo edellä on todettu,
asiantuntijoiden kuulemisessa syntyi ongelmia paitsi aikataulullisesti myös asiantuntijoiden kuulemistavassa. Aika loppui kesken, eikä kaikkia tietoja saatu.Varsinaisesti käsittelytapa vaikeutui, kun lähdettiin yksityiskohtaisesti käsittelemään 1. käsittelyssä mietintöluonnoksen pohjaesitystä. Vaikka sihteerin mietintöluonnos oli varsin laaja, perusteellinen ja kattava, yhteisesti todettiin, että se vaati runsaasti lisäyksiä ja tarkennuksia.
Valiokunta otti käsittelytavaksi ensin ns. suullisen kuulemisen, jolloin yksimielisesti hyväksyttiin tietyt osat, niistä lisäyksistä päätettiin, joista oli valmis muutosesitys ja joista voitiin tehdä päätös, ja yksimielisesti todettiin, mitkä osat jäivät auki sihteerin tarkennettavaksi ja muotoiltavaksi. Erimielisyydet alkoivat, kun haluttiin muuttaa aloitettua käsittelytapaa. Äänestämällä sitten päätettiin, että mitään kohtia ei enää jätetty auki sihteerin muotoiltavaksi. Mietinnön hyvän sisällön kannalta arveluttavaksi tilanteen teki se, että oli tultu mietintöluonnoksen kaikkein tärkeimpiin ja olennaisimpiin osiin. Tästä aiheutui huomattavia ongelmia.
Kun auki olleisiin kysymyksiin palattiin ensimmäisen alustavan käsittelyn jälkeen, ei sihteeri ollut ehtinyt vielä ”purkaa” ensimmäisen käsittelyn muistiinpanoja.Kokousteknisesti oli erittäin arveluttavaa, että valiokunta muistinvaraisesti äänestäen otti käsiteltäväkseen auki jääneitä kysymyksiä, joita se sitten muotoili ilman sihteerillä ollutta selvitystä alustavasta käsittelystä tai pohjaksi tekemää esitystä. Loppuhuipentumana ensimmäiselle käsittelylle oli, kun ensimmäinen käsittely
julistettiin päättyneeksi äänestämällä ilman, että voitiin mitenkään varmentaa — edes valiokunnan varsinainen sihteeri ei tainnut olla läsnä — että kaikki ja juuri auki jääneet kohdat tulivat käsitellyksi.Toisen käsittelyn osalta allekirjoittaneen kannalta voidaan pitää varsin kyseenalaisena sitä, että valiokunta oli myös nyt äänestäen päättänyt toisen käsittelyn yleiskeskustelun päättyneeksi sunnuntai-iltana huolimatta siitä, että olin ilmoittanut esteellisyyteni sunnuntai-illan kokoukseen. Allekirjoittaneelta siis vietiin mahdollisuus toisen käsittelyn yleiskeskustelussa mielipiteiden esittämiseen.
Mielestäni edellä esitetyt menettelytavat loukkasivat kansanedustajan oikeutta ja vaikeuttivat mahdollisuuksia asialliseen käsittelyyn ja päätöksentekoon."
"Hannu Kemppainen"
--
Seuraavat sitaatit:
"Valiokunta joutui useaan otteeseen ratkaisemaan mietinnön sisältöä äänestämällä. Äänestyksiä oli määrällisesti erittäin paljon ja monet päätökset syntyivät yhden äänen enemmistöllä tai
jopa arvalla hyväksytyn sanamuodon tai kannan puolesta. Näin ollen useat merkittävät kannanotot ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä perustuvat kapean enemmistön näkemykseen.
Voidaan täydellä syyllä kysyä, onko parlamentarismille kunniaksi menettely, jossa ulkoasiainvaliokunta muodostaa kantansa Suomen rauhan ajan tärkeimpään valtiosopimukseen yhden äänen enemmistöllä tai peräti arpomalla. "
"Valiokunta joutui useaan otteeseen ratkaisemaan mietinnön sisältöä äänestämällä. Äänestyksiä oli määrällisesti erittäin paljon ja monet päätökset syntyivät yhden äänen enemmistöllä tai jopa arvalla hyväksytyn sanamuodon tai kannan puolesta. Näin ollen useat merkittävät kannanotot ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä perustuvat kapean enemmistön näkemykseen. Voidaan täydellä syyllä kysyä, onko parlamentarismille kunniaksi menettely, jossa ulkoasiainvaliokunta muodostaa kantansa Suomen rauhan ajan tärkeimpään valtiosopimukseen yhden äänen enemmistöllä tai peräti arpomalla.
"On ihmeteltävää, että ulkoasiainvaliokunta voi pelkästään ikävät tosiasiat kirjaten
suosittaa Suomen EU-jäsenyyden hyväksymistä merkittävimmän tukipakettikokonaisuuden ollessa täysin avoimena. Valiokunnan enemmistö syyllistyy päätöstä tehdessään tosiasioiden unohtamiseen ja koko elintarvikehuoltoketjumme vaarantamiseen. Suomalainen maanviljelys ja suomalainen ruoan tuotanto ovat sen mielestä jäsenyyden periaatteellisen toteutumisen rinnalla mitättömiä."
"Raimo Vistbacka"
