onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Sadonkorjuuseen vaatii helikopterin tai ilmatyynyaluksen kun ei kestä tallaamista. Kylvettiin kesannoksi 1991 ja sitten säilörehunurmena pari vuotta. Ko. pelloilla uudistettu+paikatu nurmesta nurmeen pari kertaa sen jälkeen ja jokusia yksilöitä näkyy siellä /täällä. Mutta, ojan penkoilla rehottaa tiiviinä muurina kuin joku orapihlaja-aita.

Radiossa joskus kuulin että on Hämeessä vyöryttänyt pitkin tien penkkoja ja uhkaa alkuperäislajeja agressiivisena leviäjänä.

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Kaverin kokemus savolaisista hietamoreenimaista on taas sellainen, että viiden vuoden jälkeen on pitänyt täydennyskylvää heiniä ja antaa reilusti lietettä päälle, jotta ei olisi pelkkää vuohenhernettä. On nimittäin silloin liikaa valkuaista ja ei juuri ollenkaan sokereita...

Mutta vakavasti: viljelytekniikka on aika lailla erilainen kuin muilla nurmikasveilla. Erityisesti syysniiton ajankohta saa olla vasta syyskuun puolivälissä tai sen jälkeen. Ja maalajilla ei muuten ole suurta väliä, mutta ojituksen pitää olla kunnossa, korkea pohjavesi on myrkkyä. Rinnemailla saattaa yläosassa pärjätä hyvin, mutta notkoon tullessa kasvuston raja saattaa olla hyvinkin terävä.

Petri

Lainaus käyttäjältä: hl - 13.03.10 - klo:21:00

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Kaverin kokemus savolaisista hietamoreenimaista on taas sellainen, että viiden vuoden jälkeen on pitänyt täydennyskylvää heiniä ja antaa reilusti lietettä päälle, jotta ei olisi pelkkää vuohenhernettä. On nimittäin silloin liikaa valkuaista ja ei juuri ollenkaan sokereita...

Mutta vakavasti: viljelytekniikka on aika lailla erilainen kuin muilla nurmikasveilla. Erityisesti syysniiton ajankohta saa olla vasta syyskuun puolivälissä tai sen jälkeen. Ja maalajilla ei muuten ole suurta väliä, mutta ojituksen pitää olla kunnossa, korkea pohjavesi on myrkkyä. Rinnemailla saattaa yläosassa pärjätä hyvin, mutta notkoon tullessa kasvuston raja saattaa olla hyvinkin terävä.

Petri

Itsekin höristin korviani kun itärajalta oleva isäntä väitti että sellaista rikkakasvia ei ikinä saisi mennä kylvämään. 20 vuotta oli siitä yrittänyt eroon. Täällä lännessäkin kuulemma pitkäikäinen nurmi kunhan ei kostealle pellolle mene tallaamaan. Ei herkästi häiriinny kuivuudesta, hietaisen kuivahkon maan kasvi.

kiitokset tiedoista.
tarkoitus olisi kokeilla kyseistä kasvia noin 5-6 hehtaarin alueella tulevana kesänä, itseäni kiinnostaa tuo korkea valkuais pitoisuus (sopii seosrehu ruokintaan)..

kiitokset tiedoista.
tarkoitus olisi kokeilla kyseistä kasvia noin 5-6 hehtaarin alueella tulevana kesänä, itseäni kiinnostaa tuo korkea valkuais pitoisuus (sopii seosrehu ruokintaan)..

87-89 vuasina oli parilla lohkolla ja sen jäläkeen ei siittä oo sitte päässy eroon sem paremmi Rountupilla ko MCPA/Trio/gramma yhyristelmilläkää!
Viiko om allapäi jos kovasti yrittää ruskettaa kolomikertaasella Triolla  tai rontupilla ja kasvvaa entistä rehevämpänä!
Kestää konehilla sotkemistaki mutta elikooren avulla saattaa saara vähenee???

Lainaus käyttäjältä: hl - 14.03.10 - klo:21:09

kiitokset tiedoista.
tarkoitus olisi kokeilla kyseistä kasvia noin 5-6 hehtaarin alueella tulevana kesänä, itseäni kiinnostaa tuo korkea valkuais pitoisuus (sopii seosrehu ruokintaan)..

87-89 vuasina oli parilla lohkolla ja sen jäläkeen ei siittä oo sitte päässy eroon sem paremmi Rountupilla ko MCPA/Trio/gramma yhyristelmilläkää!
Viiko om allapäi jos kovasti yrittää ruskettaa kolomikertaasella Triolla  tai rontupilla ja kasvvaa entistä rehevämpänä!
Kestää konehilla sotkemistaki mutta elikooren avulla saattaa saara vähenee???

tarkoitus onkin kylvää pitkä ikäinen ja kestävä säilörehunurmi   

Lainaus käyttäjältä: hl - 14.03.10 - klo:21:09

kiitokset tiedoista.
tarkoitus olisi kokeilla kyseistä kasvia noin 5-6 hehtaarin alueella tulevana kesänä, itseäni kiinnostaa tuo korkea valkuais pitoisuus (sopii seosrehu ruokintaan)..

87-89 vuasina oli parilla lohkolla ja sen jäläkeen ei siittä oo sitte päässy eroon sem paremmi Rountupilla ko MCPA/Trio/gramma yhyristelmilläkää!
Viiko om allapäi jos kovasti yrittää ruskettaa kolomikertaasella Triolla  tai rontupilla ja kasvvaa entistä rehevämpänä!
Kestää konehilla sotkemistaki mutta elikooren avulla saattaa saara vähenee???

Minäkin kuulin että mikään torjunta-aine ei tehoaisi tuohon, oletin kyllä tuossa vaiheessa vastuun siirtyneen kuulijalle. Vakavissaan kyllä väitti että hiukan väriä vaihtaa hetkeksi ja muuta ei tapahdu.

[Minäkin kuulin että mikään torjunta-aine ei tehoaisi tuohon, oletin kyllä tuossa vaiheessa vastuun siirtyneen kuulijalle. Vakavissaan kyllä väitti että hiukan väriä vaihtaa hetkeksi ja muuta ei tapahdu.

Ei tuo kommentti paljoa liioiteltu ole. Vuohenherne porskuttaa kahta vahvemmin jos on saanut esim 6l/ha glyfoa. MCPA nuupauttaa hetkeksi, mutta eroon siitä ei pääse silläkään. On siis todella vaikea tapettava pellosta.

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Rupee kiinnostamaan itteenikin, olisi yksi parin hehtaarin läntti joka sopisi tuolle kasville hyvin. Minkälaisia satoja tuosta voi saada? Ja säilyykö hyvin?

Lainaus käyttäjältä: hl - 13.03.10 - klo:21:00

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Rupee kiinnostamaan itteenikin, olisi yksi parin hehtaarin läntti joka sopisi tuolle kasville hyvin. Minkälaisia satoja tuosta voi saada? Ja säilyykö hyvin?

Säilyy hyvin ja heleposti !
Satoa pukkaa parhaimmillaa 14-15 tn kuiva-ainetta/ha.
Mulla paras  14667 kg/ka, valkuainen 17,8, D-arvo 71. 1 niitosta
2.niitto   5083kg/ka, valkuaine 16,5, D-arvo 68.
Huano korjuu aika venähti 2 korjuu myähäseks!
Keskiarvo pyärii tuas 10-12tn /ka välis, valakuaine siihe om heleppo saara eikä putua helepolla!

MUTTA, vilijaa siihe lohkoo om koommi turha yrittää!

Lainaus käyttäjältä: rene - 15.03.10 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: hl - 13.03.10 - klo:21:00

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Rupee kiinnostamaan itteenikin, olisi yksi parin hehtaarin läntti joka sopisi tuolle kasville hyvin. Minkälaisia satoja tuosta voi saada? Ja säilyykö hyvin?

Säilyy hyvin ja heleposti !
Satoa pukkaa parhaimmillaa 14-15 tn kuiva-ainetta/ha.
Mulla paras  14667 kg/ka, valkuainen 17,8, D-arvo 71. 1 niitosta
2.niitto   5083kg/ka, valkuaine 16,5, D-arvo 68.
Huano korjuu aika venähti 2 korjuu myähäseks!
Keskiarvo pyärii tuas 10-12tn /ka välis, valakuaine siihe om heleppo saara eikä putua helepolla!

MUTTA, vilijaa siihe lohkoo om koommi turha yrittää!

  Jos tuota korjaisi aikasta syksyllä vasta niin voisi olla hyvää evästä emoille. Pystyyköhän tuohon niittomurska jos yhtä satoa vaan aikoisi tehdä? Vai joutuukohan ajaa ensin puimurilla ja sitten perään niittomurskalla

Lainaus käyttäjältä: rene - 15.03.10 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: hl - 13.03.10 - klo:21:00

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Rupee kiinnostamaan itteenikin, olisi yksi parin hehtaarin läntti joka sopisi tuolle kasville hyvin. Minkälaisia satoja tuosta voi saada? Ja säilyykö hyvin?

Säilyy hyvin ja heleposti !
Satoa pukkaa parhaimmillaa 14-15 tn kuiva-ainetta/ha.
Mulla paras  14667 kg/ka, valkuainen 17,8, D-arvo 71. 1 niitosta
2.niitto   5083kg/ka, valkuaine 16,5, D-arvo 68.
Huano korjuu aika venähti 2 korjuu myähäseks!
Keskiarvo pyärii tuas 10-12tn /ka välis, valakuaine siihe om heleppo saara eikä putua helepolla!

MUTTA, vilijaa siihe lohkoo om koommi turha yrittää!

mikä oli säilöntä-aineena, säilyisikö tuo biologisilla ??

Lainaus käyttäjältä: hl - 13.03.10 - klo:21:00

onko kenelläkään teistä kokemusta vuohenherneen viljelystä, satotasosta ja maalaji vaatimuksesta..

Kaverin kokemus savolaisista hietamoreenimaista on taas sellainen, että viiden vuoden jälkeen on pitänyt täydennyskylvää heiniä ja antaa reilusti lietettä päälle, jotta ei olisi pelkkää vuohenhernettä. On nimittäin silloin liikaa valkuaista ja ei juuri ollenkaan sokereita...

Mutta vakavasti: viljelytekniikka on aika lailla erilainen kuin muilla nurmikasveilla. Erityisesti syysniiton ajankohta saa olla vasta syyskuun puolivälissä tai sen jälkeen. Ja maalajilla ei muuten ole suurta väliä, mutta ojituksen pitää olla kunnossa, korkea pohjavesi on myrkkyä. Rinnemailla saattaa yläosassa pärjätä hyvin, mutta notkoon tullessa kasvuston raja saattaa olla hyvinkin terävä.

Petri

Mielenkiintoinen kasvi jos haluaa päästä eroon.
Pitää lappaa ojat tukkoon, tehdä mielellään vielä pengerrys pellolle että vesipysyy pellolla ja toivoa että tulee märkä kesä.

Mitenkähän myöhään tuo kasvaa jos ei sitä niitä? Talveen asti?