Tanskalaiset myllyt varoittavat, että muutaman vuoden kuluttua voi olla mahdotonta löytää leipää, joka on leivottu kotimaisesta viljasta.
Tanskalainen leipä leivotaan suurelta osin ruotsalaisesta ja saksalaisesta vehnästä.
Valesmøllenin mylly-yhtiön toimitusjohtaja ja Danske Handelsmøller toimialaorganisaation  puheenjohtaja  Niels Brinch-Nielsen sanoo, että noin 70 % Tanskassa käytetystä leipävehnästä tuodaan ulkoa, lähinnä Ruotsista ja Saksasta. Muutama vuosi sitten oli lukemat päinvastaiset, eli 70 % leipävehnästä oli tanskalaista.
Syyn lisääntyneeseen tuontiin sanotaan olevan tiukoissa ympäristömääräyksissä, ne rajoittavat käytettävän lannoituksen määriä ja valkuaisen osalta tanskalainen vehnä ei täytä laatuvaatimuksia.

Lähde: Jyllands-Posten

Menee kyllä vähän sivuun, mutta liittyy aiheeseen... Eli monesti on tullut mieleen, kun lukee nykyisistä riitävän valkuaispitoisen myllyvehnän tuottamisen ongelmista johtuen lannoituksen rajoittamisesta, että miten sitä "ennen vanhaan" eli ennen laajamittaista teollisten väkilannoitteiden on saatu pullaa ja vehnäleipää leivottua ollenkaan? Ovatko silloiset lajikkeet olleet valkuaispitoisempia vähäisemmälläkin typpilannoituksella vai onnistuuko leipominen tosiasiallisesti myös vähemmän valkuaista sisältävästä venhästä?

Satotaso on ollut jotain ihan muuta kuin nykyisin. Jotain arvioita voi tehdä vaikkapa vilja-aittojen koon perusteella.

Ja tosiasiallisesti se leipominen kyllä onnistuu huomattavasti huonommastakin tavarasta.

Teollistuneen leivonnan vaatimukset ovat ihan eri luokkaa kuin kotitarveleipurilla, ja silloin tehtiin siitä mitä oli.

Menee kyllä vähän sivuun, mutta liittyy aiheeseen... Eli monesti on tullut mieleen, kun lukee nykyisistä riitävän valkuaispitoisen myllyvehnän tuottamisen ongelmista johtuen lannoituksen rajoittamisesta, että miten sitä "ennen vanhaan" eli ennen laajamittaista teollisten väkilannoitteiden on saatu pullaa ja vehnäleipää leivottua ollenkaan? Ovatko silloiset lajikkeet olleet valkuaispitoisempia vähäisemmälläkin typpilannoituksella vai onnistuuko leipominen tosiasiallisesti myös vähemmän valkuaista sisältävästä venhästä?

Ensinnäkin normaalit keskisadot on olleet vielä ennen sotiakin nykymittapuun mukaan alhaiset, kevätvehnällä n. 1000-2000kg/ha ja syysvehnä hiukan, n.15%, parempi.

Tuolloin on jo kyllä ollut teollisia väkilannoitteita käytettävissä, lihaluujauhoa, superfosfaattia, chilensalpietaria yms. jopa moniravinteista nitrofoskaa mikä kuitenkin on ollut suhteessa varsin kallista.
Itselläni ei ole kuitenkaan käsitystä kuinka yleistä lannoittaminen muilla kuin kotoisilla aineilla oli.

Ja onhan vehnää kyllä viljelty ja käytetty leivontaan jo paljon tuotakin aiemminkin.

Toinen juttu on se että silloin harjoitettiin oikeasti viljelykiertoa ja vehnä pyrittiin sijoittamaan kierrossa mahdollisimman edulliselle paikalla. Peltoon missä on "vanhaa voimaa".
Tuolloin on suositeltu esikasveiksi juurikasveja, perunaa, apilaa, hernettä..

Syysvehnä kai yleisemmin kylvettiin täyskesantoon ja kesantoonhan yleensä mullattiin lanta.

En kylläkään usko että nämä pelkästään selittävät eroa, voi olla että leivonnassa tosiaan tyydyttiin huonompaan laatun tai lajikkeet oli luonnostaan valkuais pitoisempia.

edit. osin tuli samaa mitä aurajokilaivuri jo ehti kirjoittaa...

Perjantain MaasTulissa oli useampikin juttu liittyen vehnän laatuun ja leivontaan. Tuli niitä lukiessa mieleen, että leipomoteollisuus tarvitsee runsasvalkuaista vehnää leipoakseen ilmavaa, kuohkeaa ja päällepäin näyttävää "höttö-leipää", joka on kaikkea muuta paitsi terveellistä... 

Perjantain MaasTulissa oli useampikin juttu liittyen vehnän laatuun ja leivontaan. Tuli niitä lukiessa mieleen, että leipomoteollisuus tarvitsee runsasvalkuaista vehnää leipoakseen ilmavaa, kuohkeaa ja päällepäin näyttävää "höttö-leipää", joka on kaikkea muuta paitsi terveellistä... 

Tässä lienee isomman kuvion ydin. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt saitin vehnämiesten vääntöä lannoitteista ja lajikkeista, niin lyhyemmän kasvuajan vaatimattomilla lajikkeilla valkuaiset saa helpohkosti täyteen sallituilla lannoituksilla, mutta pitkän kasvuajan ja suuren satopotentiaalin lajikkeilla ongelmia tulee.

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Lainaus käyttäjältä: appu - 21.03.10 - klo:15:36

Perjantain MaasTulissa oli useampikin juttu liittyen vehnän laatuun ja leivontaan. Tuli niitä lukiessa mieleen, että leipomoteollisuus tarvitsee runsasvalkuaista vehnää leipoakseen ilmavaa, kuohkeaa ja päällepäin näyttävää "höttö-leipää", joka on kaikkea muuta paitsi terveellistä...  

Tässä lienee isomman kuvion ydin. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt saitin vehnämiesten vääntöä lannoitteista ja lajikkeista, niin lyhyemmän kasvuajan vaatimattomilla lajikkeilla valkuaiset saa helpohkosti täyteen sallituilla lannoituksilla, mutta pitkän kasvuajan ja suuren satopotentiaalin lajikkeilla ongelmia tulee.

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Nimenomaan, ei voi lannoittaa tarpeeks. Naurettava 150 raja. 200 rajaksi?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.03.10 - klo:15:53

Lainaus käyttäjältä: appu - 21.03.10 - klo:15:36

Perjantain MaasTulissa oli useampikin juttu liittyen vehnän laatuun ja leivontaan. Tuli niitä lukiessa mieleen, että leipomoteollisuus tarvitsee runsasvalkuaista vehnää leipoakseen ilmavaa, kuohkeaa ja päällepäin näyttävää "höttö-leipää", joka on kaikkea muuta paitsi terveellistä...  

Tässä lienee isomman kuvion ydin. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt saitin vehnämiesten vääntöä lannoitteista ja lajikkeista, niin lyhyemmän kasvuajan vaatimattomilla lajikkeilla valkuaiset saa helpohkosti täyteen sallituilla lannoituksilla, mutta pitkän kasvuajan ja suuren satopotentiaalin lajikkeilla ongelmia tulee.

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Nimenomaan, ei voi lannoittaa tarpeeks. Naurettava 150 raja. 200 rajaksi?

Mä en kyllä näe tuossa niinkään ongelmaa, lajikkeesta riippuen riittää nää typpirajat. Vähän hankala on perustella tonne ympäristöpuolelle sitä ylimäärästä 50 kiloa ku näilläkin saadaan Suomen oloihin laadukasta leipävehnää

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.03.10 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.03.10 - klo:15:53

Lainaus käyttäjältä: appu - 21.03.10 - klo:15:36

Perjantain MaasTulissa oli useampikin juttu liittyen vehnän laatuun ja leivontaan. Tuli niitä lukiessa mieleen, että leipomoteollisuus tarvitsee runsasvalkuaista vehnää leipoakseen ilmavaa, kuohkeaa ja päällepäin näyttävää "höttö-leipää", joka on kaikkea muuta paitsi terveellistä...  

Tässä lienee isomman kuvion ydin. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt saitin vehnämiesten vääntöä lannoitteista ja lajikkeista, niin lyhyemmän kasvuajan vaatimattomilla lajikkeilla valkuaiset saa helpohkosti täyteen sallituilla lannoituksilla, mutta pitkän kasvuajan ja suuren satopotentiaalin lajikkeilla ongelmia tulee.

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Nimenomaan, ei voi lannoittaa tarpeeks. Naurettava 150 raja. 200 rajaksi?

Mä en kyllä näe tuossa niinkään ongelmaa, lajikkeesta riippuen riittää nää typpirajat. Vähän hankala on perustella tonne ympäristöpuolelle sitä ylimäärästä 50 kiloa ku näilläkin saadaan Suomen oloihin laadukasta leipävehnää

Orasvaiheessa kun väri on todella tummaa, jopa mustaa, on typpeä tarpeeksi. Aikasilla lajikkeilla valkuaiset saa rajalle et kelpaa, mut 15.5 yli ei mee kovin helposti sallitulla. Sit on tää Trappe ja Eepos, toivottomia saada yli 15% valkuaista. Lisä on näillä hinnoilla tervetullutta ekstraa, esim. toi 15.5 pamauttaa Avenalla 30e/tonniin lisää hintaan. Joku neropatti vois laskee paljonko siitä jää sitten ton apulannan jälkeen jos antaa ekstraa vaikka 30 kiloa pelkkänä typpenä, ureaa esim. Siis ton 150kilon päälle, jos näin sais tehdä.
Tosin nyt kyl rehuvehnä hakkaa mennen tullen leipävehnän hinnan.

Lainaus käyttäjältä: Astral - 22.03.10 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.03.10 - klo:22:53

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.03.10 - klo:15:53

Lainaus käyttäjältä: appu - 21.03.10 - klo:15:36

Perjantain MaasTulissa oli useampikin juttu liittyen vehnän laatuun ja leivontaan. Tuli niitä lukiessa mieleen, että leipomoteollisuus tarvitsee runsasvalkuaista vehnää leipoakseen ilmavaa, kuohkeaa ja päällepäin näyttävää "höttö-leipää", joka on kaikkea muuta paitsi terveellistä...  

Tässä lienee isomman kuvion ydin. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt saitin vehnämiesten vääntöä lannoitteista ja lajikkeista, niin lyhyemmän kasvuajan vaatimattomilla lajikkeilla valkuaiset saa helpohkosti täyteen sallituilla lannoituksilla, mutta pitkän kasvuajan ja suuren satopotentiaalin lajikkeilla ongelmia tulee.

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Nimenomaan, ei voi lannoittaa tarpeeks. Naurettava 150 raja. 200 rajaksi?

Mä en kyllä näe tuossa niinkään ongelmaa, lajikkeesta riippuen riittää nää typpirajat. Vähän hankala on perustella tonne ympäristöpuolelle sitä ylimäärästä 50 kiloa ku näilläkin saadaan Suomen oloihin laadukasta leipävehnää

Orasvaiheessa kun väri on todella tummaa, jopa mustaa, on typpeä tarpeeksi. Aikasilla lajikkeilla valkuaiset saa rajalle et kelpaa, mut 15.5 yli ei mee kovin helposti sallitulla. Sit on tää Trappe ja Eepos, toivottomia saada yli 15% valkuaista. Lisä on näillä hinnoilla tervetullutta ekstraa, esim. toi 15.5 pamauttaa Avenalla 30e/tonniin lisää hintaan. Joku neropatti vois laskee paljonko siitä jää sitten ton apulannan jälkeen jos antaa ekstraa vaikka 30 kiloa pelkkänä typpenä, ureaa esim. Siis ton 150kilon päälle, jos näin sais tehdä.
Tosin nyt kyl rehuvehnä hakkaa mennen tullen leipävehnän hinnan.

Vartotaan muutama viikko vielä niin kerron tarkan hinnan ja valkuaisen mut ei se nyt ihan huonolta kuulostanu toi korkeen valkuaisen lisähintakaan. 5tn/ha ja ennakoissa siihen 15 haminoille kaikissa valkuaiset. Quarna siis lajikkeena ja kokonaistyppi jossain 120kg/ha nurkilla, osalla 100kg/ha ja maana rm hiuesavi.

Joka tapauksessa hinta nyt tullee pysymään sellaisena kummallakin että kovin isoja bileitä ei kannata pitää 

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Tai ainakin niin, että jos vaikka rajaton typpi- ym lannoitus ja kaikki muu mahdollinen douppaaminen GM-mukaanluettuna sallittaisiin ja vehnien/viljojen laatu ja satotasot nousisivat vaikka äärettömään asti, niin viljasta maksettava hinta todennäköisesti laskee suoraan verrannollisesti (keski)satotason kasvuun nähden. Mitä alkutuottaja tästä sitten loppujen lopuksi kostuu? 

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.03.10 - klo:15:53

Olisiko kuten vapaan sanan Sepe, että "ahneella on pskanen loppu?"

Petri

Tai ainakin niin, että jos vaikka rajaton typpi- ym lannoitus ja kaikki muu mahdollinen douppaaminen GM-mukaanluettuna sallittaisiin ja vehnien/viljojen laatu ja satotasot nousisivat vaikka äärettömään asti, niin viljasta maksettava hinta todennäköisesti laskee suoraan verrannollisesti (keski)satotason kasvuun nähden. Mitä alkutuottaja tästä sitten loppujen lopuksi kostuu? 

Voi paukutella henkseleitä täällä 12 tonnin vehnäsadolla jossa valkuainen on 17%