ja jos adam näyttääs mitä on herrasmies kilpailu niin mä näytän hyväuskoosen 
Jos nyt ensin myönnetään, että kilpaillaan keskenämme.
No sikapuolellahan tuo on ollut selviö jo pitkän aikaa että tilat kilpailee keskenään. Aika paljon on tippunut sellaisia tiloja pois jotka eivät ole pystyneet kilpailukykyisellä eu-markkinoiden määräämällä hinnalla tuottamaan tai kustannustaso ollut liian korkea tai joku vaan mättänyt. Montaa sikalaa on tyhjentynyt eu-aikana kun ei ole pärjännyt. Maitopuolella taitaa olla uusi juttu?
Tukieron osalta kumulatiiviset kokonaistuet pohjoisessa ovat olleet eu kaudella sikatilalla pienemmät kuin vastaavalla identtisellä kilpakumppanilla ab alueella. Tilat etelässä ovatkin suurempia ja omavaraisempia.
Tuotannon kasvusta alueittain, perälänmatti teki aiheesta gardunkin. 97-07 periodilla vuosituotantoa jouduttiin kasvattamaan etelässä tulotason säilyttämiseksi 4 miljoonaa kiloa enemmän kuin pohjoisessa. Ja alkuvuosien investointirytinässähän se todellinen tuotannon kasvu tapahtui kun tiloille tungettiin jopa 80% investointitukea takautuvastikkin ilman kustannuserittelyä ja sikatilan vakiovarustukseen eli kuivureihin vielä korkeampaa tukea. Oma arvioni on että vuosituotantoa on jouduttu kasvattamaan eu kilpailukaudella etelässä 10 miljoonaa kiloa enemmän.
Tuotannon kasvu etelässä ei kuitenkaan johdu ahneudesta. Sikatiloilla kannattavuuteen olennaisesti vaikuttaa kilpailutus ja yksikön koko. Jos tilan omavaraisuustilanne antaa mahdollisuuden kilpailuttaa myyntejä ja yksikkökoko on keskiarvoa suurempi, niin tuottajahinta voi olla jopa kymmeniä prosentteja suurempi kuin heikoimmilla. Nautaenemmistöisten osuuskuntien laatimalla pistehinnoittelulla on kannustettu ja pakotettu laajentamaan.
Kun pohjoiseen kepun puljaama yksimahaisten 142 siirtymätuki on asteittain tungettu nautasektorin maksuvaltuutukseen, on solidaarisuussyistä etelän pysyväksi luvattua 141 olosuhdekompensointitukea leikattu, vaikka olosuhteet suomessa aiheuttavat lisäkustannuksia ainoastaan yksimahaisten tuotannolle ja niillekkin ainoastaan etelässä. Etelän vaikeammat olosuhteet on helppo todistaa esimerkiksi konekustannuksella joka on 350e/ha korkeampi, ja uuvuttvailla työskentelyolosuhteilla nimittäin apuvoiman palkkaamiseen joudutaan käytäämään yli 300e/ha l. 15ke/a enemmän vaikka omia työtunteja kertyy vähemmän kuin pohjoisessa. Näin ab alueella on ollut pakko kasvattaa tuotantoa vaikeammissakin olosuhteissa tulotason turvaamiseksi, tukitulojen laskiessa odotuksista poiketen.
Pohjoisessa sikatilat ovat laajentaneet silkkaa ahneuttaan kovallakin rahalla ja heikentävät ylituotannolla kaikkien hintaa. Mitään olosuhdetukea ei pohjoisessa tarvita etenkään yksimahaisille, sen voin tulkita suoraan maitokiintiöiden hinnasta kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa etenkin seinien sisällä.
Mutta kilpailut jatkuvat edelleen ja näyttääkin siltä että vääristymisen kärjistymisen nopeutuminen sen kun vaan jatkaa kiihtymistään. Vaikka 141 tuki tungetaan kokonaisuudessaan ha-tukiin ja 142 sikatuki tungetaan nautaan niin siltikin etelän korkeammat kone- ja renkikustannukset vaativat lisäkompensointitoimenpiteitä jotta kilpailut pysyisivät reiluna etenkin seininen sisällä.
Aiemmin osoitin laskelmalla kuinka pohjoisen viljasadon ulosmittaaminen etelän kisailijalle tasapuolistaisi pohjoisen ja etelän välistä ylivoima-alivoima tilannetta. Eli jos tila saisi 3000kg/ha ilmaista viljaa tilalle toimitetuna ja niin hyötyhän olisi n. 300 euroa/ha. Ja kilpakumppani menettäisi vastaavan määrän joten myös suhteellinen hyöty kilpailijan menetyksestä olisi sama 300 euroa, siis yhteensä n. 600e/ha. Korvaisi likimain etelän korkeammat kone- ja renkikustannukset. Tässäpä mitettimistä kairisille, paalinkierittelijöille ja kumppaneille kun seuraavan kerran kokoontuvat ryti-saliin vaatimaan alueemme sikatilojen kilpailuedellytysten kehittämistä.
