Lakkaisiko eläin olemasta eläin jos se ei olisi enää aggressiivinen ? Ja mitä seuraksia sillä olisi eläimen perimälle, voisiko jälkeläiset ajan saatossa olla keskimääräistä heikompia sekä alttiinpia sairastumaan erilaisille sairauksille kuten immuniteetin heikkenemistä yms yms ?
Aggressiivisimmat yksilöt, niin eikös ne juuri jätä perimmältään sitä vahvaa ja kestävää populaatiota ? Tuon yhden luonteen piirteen hyljeksintä jalostuksessa ajaa mielestäni ajan saatossa rodut "pullonkaulaan" 
Jos haluaa rauhallisen ja lempeän sonnin, niin ei sitä tarvitse taisteluhärästä jalostaa, sen saa kun ostaa ylämaalaisen.
Mikäli tarvitsee taisteluhärän härkätaisteluihin, niin ylämaalaisesta ei siihen ole.
En hae tuolla kysymyksellä sitä mitä vastaat. Kysymykseni ei ole rotu sidonnainen vaan laajempi käsitteinen, käsittäen kaikkia karjarotuja
Ylämaalainen on yksi terveimpiä karjarotuja ja kestävimpiä, noi espanjalaiset pärjää ehkä peltolaitumella, mutta ankarampi iilmasto ja karummat olosuhteet karsii kyllä auttamata noi eläimet jatkosta ....
Mulla on tässä edessäni semmoinen korkeasaaren lehtiö, vuodelta 1972. Siinä on kaikki siellä olevat eläimet ja selostus kuvin, kustakin lajista, 1972 Helsingin korkeasaaressa oli Skotlannin ylänkömaan karjaa. Tässä selostus siitä rodusta.
" SKOTLANNIN YLÄNKÖMAAN KARJA
Tämä lehmärotu muistuttaa nykyisistä lehmistä kaikkein eniten lehmän kantamuotoa alkuhärkää. Mahtavasarvinen alkuhärkä eli vielä tosin harvalukuisena 1500-luvulla Keski Euroopan metsissä. Viimeiset yksilöt surmattiin vuonna 1627 Puolassa. Munchenin eläintarhassa on saatu luoduksi erittäin paljon alkuhärkää muistuttava eläin risteyttämällä eräitä lehmärotuja. Tässä on käytetty mm, espanjalaista taisteluhärkää ja unkarilaista nautaa sekä ennen muuta juuri Skotlannin härkää, joka eroaa alkuhärästä lähinnä pienemmän kokonsa, pitkäkarvaisuutensa ja kömpelyytensä puolesta. Skotlannin härkä kykenee pitkän karvapeitteensä ansiosta oleskelemaan ulkosalla ympäri vuoden."
Lähde: Korkeasaari 1972
