Minä en ole mikään tilastonikkari enkä siitä puolesta oikein mitään ymmärrä mutta sen verta kummiskin että kun tilamäärä on tällainen ja tuotantosuuntajakauma tällainen niin on ihan sama että mikä on minkäkin luvun ero.
Olen hieman opiskellut noita tilastoja ja lopputulema on lähellä tuota sianlihantuottajan tulkintaa tilastojen luotettavuudesta. Korven Ukko on varmaan hädässään oikeassa, mutta argumenttien pitäisi olla kohdallan, jotta vaikuttavuus olisi toivottu.
Muistan joskus villeinä kansalaisjärjestövuosinani kuulleen, että "minkä tahansa yhdistyksen/aatteen suurin ongelma eivät ole fiksut vastustajat vaan tyhmät kannattajat". En väitä Korven Ukkoa henkilönä tyhmäksi, mutta argumentointi toisinaan lähestyy sellaista.
Petri
No niin, keskustelu kiertää edelleen samaa rataa, nyt pöydälle nousi jälleen pyyhkäistäväksi tuttu väite MTTn luotettavuudesta. Yksi jos toinenkin ovat vakuutelleet tilastotieteen olevan niin tuttua että ovat jopa MTTkin luotettavampia tietolähteitä. Suorastaan surkuhupaisaa että palstan tilastotieteilijöille tuntuu olevan painotetun keskiarvon käyttäminen tilastoinnin työkaluna täysin tuntematon asia. Mutta monen palstalaisen tavoite onkin ilmeisesti olla enemmänkin äänessä kuin oikeassa.
Selvennetäänpä asiaa XXX kerran. Sadoilta kirjanpitotiloilta kerätään tulokset, joista valitaan edustavimmat lopullisen mallilaskelman laadintaan. Ja valinta ei todellakaan tapahdu arpomalla, vaan MTTssa ihan virkavelvollisuuden takia käytetään parhaita käytössä olevia menetelmiä luotettavan kokonaiskuvan luomiseksi. MTTn tehtävänähän on tuottaa tietoa mm. lainsäädännön tarpeisiin.
Lopullisten keskiarvotilojen joukkoon valitaan satojen tilojen joukosta ne tilat joiden jokainen tuloskohta vastaa riittävällä tarkuudella alueen kaikkien kerättyjen tulosten, kyseisen tuloskohdan keskiarvoa.
Siis jos tilan NN jokainen tuloskohta vastaa muilta osin riittävällä tarkkuudella joukon keskiarvoa, mutta vaikkapa velkamäärä poikkeaa liikaa alueen kaikkien satojen kanta-aineisto-tilojen tyypillisestä velkamäärästä, niin tilaa NN ei valita lopulisen keskarvon muodostavien otosten joukkoon. Painotettu keskiarvo työkaluna siis leikkaa poikkeukset todella tehokkaasti.
Menetelmää Käytetään MTTssä kaikien tuotantosuuntien kannattavuuskuvauksen laadintaan samalla tavalla. Loppulaskelma siis määritetään tuotantosuunnasta riippumatta pienestä, karsitusta joukosta poikkekuksellisten tulosten aiheuttamien vääristymien ehkäisemiseksi. Onkin tavallista että kanta-aineiston satamääräisestä tarjonnasta ei löydy riittävää määrää riittävän edustavia otoksia täysin luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja ne näkyvät tyhjinä sarakkeina tilastoissa.
Kun MTT julkaisee jostakin ryhmästä painotetun keskiarvon, niin takuulla voi luottaa että se antaa todenmukaisen kuvan tilanteesta, väärän kuvan antamien olisikin virkavirhe. Sitäpaitsi nyt esillä olleet erot ovat laadultaan jopa suuruusluokkaisia, pelkästään konekustannuksessa 350e/ha= 120% eroa!! Vaikka tilat olisi valittu arvallakin niin noin suurta eroa ei voisi sivuuttaa.
Edelleen, jos alueiden välillä on tuloihin, kustannuksiin ja tuottavuuteen vaikuttava säännönmukainen olosuhde-ero, kilpailutusedellytysero, ammattitaitoero, ahkeruusero tms tekijä, niin sen kustannusvaikutus tulee tuloksissa takuulla näkyviin. Ja itseasiassa alueelliset erot eivät voi todenmukaisemmin tulla esille mitenkään muuten.
Ja jo toisessa painottuu lihasikalat, niin se on sitten alueelle tyypillistä.
Jos erot laskelmassa sitten olisis alueen ihmisten ominaisuuseroista johtuvia, kuten ammattitaidosta, ahkeruudesta tai muusta kelvollisuustekijästä, kuten palstalla on vihjailtu, eikä reaalisista olosuhde- ja rakenne-eroista johtuvaa, niin onko siten painotetussa keskiarvossakin esiin tuleva alueellinen ominaisuus eli vaikkapa alueellinen laiskuus tai tyhmyys sitten itseaiheutettua vaiko olosuhde? Onko suurempi rikos "tyhmyyttään" ostaa laadukkaampi traktori kuin rakentaa tuotantolaitos tyhmyyttään epäsuotuisalle alueelle? Miettikääpä sitä, tuotantosuunnasta riippumatta.
