Tämä kakki alakoo siä herraskartanon uurenvuorenjuhulien jatkoolla. Menin sinne vähä niinku kuakkavierahana kattomahan minkä moista siä on. Toukon olin kuullu kertovan kartanon juhulista ja siitä ku itte maavvilielysekspertti oli suvaattu pyytää joukkohon. Sillooon se tapahtuu tämä äkkinääne lemmelleiskahros. Tytti Iso-Kaakanan (ei Isokaakana niinku Touko sanoo) irenttinen kaksoossiskoo Tyyne tönääsi niin pahoon jotta takaplakkaris ollu pullo Toukon keitosta putos maahan. (Touko luuloo jottemmä huamaa pontikas ja kossus mitää erua) Pontikka oli tarkootus myyrä hyvällä hinnalla, vaikka Touko on koko aijjan luullu mua aiva kauhiaksi juapooksi. Juappoon esittäminen vaan on antanu hyvän tekosyyn nukkumisehen ku mulla on nii hyvät unellahajat. Kossut oon toki juanu, mutta aitua kossua Toukolta ei kovin useen oo saanu palakaksi.

Siinä me sitte aikansa veherattihin Tyynen kans. Tyyne kertooli, jotta oli saanu perinnöksi jurvalaasittaan merkittävän tilan Alma-täriltänsä. Tytti ei saanu tilasta ropoakaa, kunnei ollu auttelemas tätiänsä vaikeena aikoona niinku Tyyne. Eikä Tytti mitää tarvinnukkaa ku sillä oli jo ennestänsä tila.

Tyynen tilalla oli kuulemma päärakennuksen lisäksi oikeen kivinavetta, johona oli kaikki parret täynnä lehemiä ja karsinat täynnä vasikoota. Ruokinta on hoirettu nykyaikaasella mattoruokkialla ja lypsykoneski on melekeen uusi. Tallin puolella viä lisäksi palakintohiaho ja maharottoman isoo hyväsukuunen friisiläässonni. Konekalusto on kuulemma viimesen päälle. Raktoritallis seisoo uurenkarhia valametti ja autotallis vain vähä ajettu koora oktaavia, ei riisseli. Vapaa-aijjankäyttöhön on viä moottoripyäräki. Epäälempä vaan, nottei moiselta elukkamäärältä tuota vapaa aikaa kovin palio liikene. Kyläki oli kuulemma saanu nimensä Alman miehen kuorma auton mukahan. Sitä Tyyne ei kertonu mahtooko tuo kyseenen Jyry-sisu viä olla taloos vai onko vaihtunu uurempahan.

Toukon oppia nourattaen päätin kosia Tyyneä. Olihan Tyyne sentähän viikon nuarempiki, ku Tytti ja kokoki vain meeriumi. Siis reittä pitkin taloolliseksi. Eihän Tyynelläkään mikää pieni tila voinu olla, ku Tytilläki oli suurtila. Taloon pihasta oli kuulemma tilan äärilairoolle reirun tunnin ajomatka sillä valametilla. (Pitäjän laajin tila siis.) Peruslohkoja 18 ja nuorta kasvatusmettääki löytyi eniten koko pitäjästä.

Mairontuotannos on valtavat laajennusmaharollisuuret jopa nykyysen kiintiön puittees. On kuulemma maharollista kasvattaa lehemämäärää yli nelinkertaaseksi. Naapurin isäntäki siinä soitteli jo matkalla ja lupas myyrä 225436 litran kiintiönsä alle jonku hallinnollisen hinnan, mutta kauppa kuulemma teherähän vuoren 2014 lopulla.

Matkalla Jurvahan käytihin yhyres maistraatis vihiillä. Ny ei sopinu aikaalla jottei mee hyvä tilaasuus ohi suun. Vuoren 74 mallin laina-Taunus sopii oikeen hyvin häämatka autoksi ja seinäjoelta sitte suunnattihinki Härmän kuntokeskuksehen vähä niinku häämatkalle, muuttokuormaki sopivasti mukana peräkontis (Tulkkilan äsmarketin muovipussi).

Lomittaja kuulemma hoitaa lehemät, jotta tää Härmäs voi mennä ny vähä aikaa.

Voit muuten Touko laittaa ilimootuksen lehtehen siitä seilsmanakerin paikasta. Työsuhureautot! hah! hiase ja amatsooni, lommoolla kummakki.

. Taloon pihasta oli kuulemma tilan äärilairoolle reirun tunnin ajomatka sillä valametilla.

Jos sanosit että kuusvitoverkula, niin sitte uskosin Sehän ennen lapinmieski kehu että hällä sitä on nin paljho maitha, että paivhä menhee lynksillä kirtäesshä. Toenen sano että oli se mullaki kerhan lynkshi...

Eivaen pittää kannustaa nuorta taiteilijjaa, ennen nuita lukkee ko voemakolomikon monotoonista honotusta.

Ah......aina niin ihanaa lukee kuinka suuri rakkaus syttyy ja kukoistaa ...........
Sen neuvon kuitenkin annan tuon maidontuotannon suhteen että osta siltä naapurilta se kiintiö pois viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä , silloin siitä kannattaa maksaa vielä hallinnollinenkin hinta ..
Se maksaa sinulle hiukan enemmän mutta toisaalta jos myyjä on naapurisi jää raha kuitenkin omalle kylälle pyörimään ....ikäänkuin yhteiseksi eduksi ..

Siinä me sitte aikansa veherattihin Tyynen kans. Tyyne kertooli, jotta oli saanu perinnöksi jurvalaasittaan merkittävän tilan Alma-täriltänsä.

 Vapaa-aijjankäyttöhön on viä moottoripyäräki. Epäälempä vaan, nottei moiselta elukkamäärältä tuota vapaa aikaa kovin palio liikene. Kyläki oli kuulemma saanu nimensä Alman miehen kuorma auton mukahan. Sitä Tyyne ei kertonu mahtooko tuo kyseenen Jyry-sisu viä olla taloos vai onko vaihtunu uurempahan.

Vähän kyllä epäilyttää, että sopiiko noi kaks asiaa ollenkaan yhteen?

Vai Pohohohojalaaaanen se trenki olikin. Entäs Kaurakoura, onkos se joku savolaanen?

Missäs se Trenki oikein luuraa? Ei oo näkyny miestä pitkiin aikoihin. Ettei olis vaan jääny putki päälle siellä Härmän Kuntokeskukses, vai onko sittenkin mennyt Junkkarille töihin?

Kyllä tää Härmäs viä ollahan muutama päivä. Jos oikeen totta puhutahan, mä menin käymähän siä junkkarin tehtahalla ku Tyyne oli johonaki naamahoiroos. Joskus oli Toukon kans puhetta nuosta liitännääselinkeinoosta. Ku tuo Jurvaki on enämpi tunnettu huanekaluustansa mä sitte pääryyn tuolle metallipualelle.

Toukohan tietää, jotta kaikki Savimaan tilan konehien huallot ja koriaukset oli mun käsialaani. Kaikkista enite mua risoo se myrkkyruiskutushomma. Ne villavanttuhut ei ollenkaa sopinu siihen hommahan. Ei siinä mitää muuten olisi ollu, mutta ku ei se jökötys meinannu antaa ollenkaa periksi. Suuri onni oli se, jotta kesästä asti ollu kestoseisokki laantuu justihin vähä ennen elonkoriuuta. Touko aina kehuskeli hyvillä ireoollansa vaikkei se konehista mitää ymmärräkkää. Senki kerran, ku elonkoriuus piti taskulampulla valoa näyttää oliki onni jottei tanko ollu enää tanakasti pystys. Kyse ei ollenkaa ollu siitä, jotta mä olsin kaatunu sinne konehen alle. Valtaremmin koriauksen yhteyres oli jääny viliaelevaattorin pohojaluukku aiva auki ja menin sitä laittohon kiinni. Samas tämä mestarikuski ymmärti mun käsimerkkini väärin ja peruutti ylitte. Olis klinu katkennu, jos olis viä pystys ollu.

Menin käymähän siä junkkarilla vähä kattomas mallia kuinka niitä laarukkahia konehia oikeen teherähän ja viä halavallaki. Toukon kans oli aina puhetta jotta olis hyvä ku saataas koko sato mahtumahan yhtehen kärryllisehen. Ei tarttisi yhtenänsä käyrä kippaalemas kuivaajalle. Naapurit karehtii muutenki niin lujaa jos menöö hyvin. Suunniteltihin Toukon kans Nuhuvin perähän ja tehoolle (250-300 viritettynä) sopiva peräkärry. Tuloksena oli kolomeakselisella keinutelillä varustettu kärry. Kantavuus 14400 kiloa ja tilavuus melekeen 30 hehtoa. Tietäähän sen ny, jotta tuoki rojekti jäi toteuttamatta, mutta ny mulla olis mahtava tilaasuus näyttää mihinkä mä pystyn ihan itte. Tyynen kaikista puheesta päätellen sellaasella kärryllä olis käyttöä ittelläki. Kaikkihan kärryjä nykyään teköö jottei se voi olla eres vaikiaakaa. Antoo ne siä junkkarilla mun kokeella hitsaamistaki niiren vehkehillä. Sitä mä en sitte viäkää ymmärrä mihinkä niillä tuli niin kova kiirus, ku mä ihan vähä vain kokeelin siinä laattialla ollehen punaruskian pullon kylykehen hitsata...

Kärryylle nimiä ajatelles tuli mielehen nuoruusvuosien harrastukset, muttei se enää sovi näin ukkomiehelle. Mitähän se Tyyneki meinaas, ku isäntä tuloo viliakuormalla ja kärryn kylies lukoo "runkkari 14400". Pitääskö panna Tejukahan oikeen nimikilipaalu pystyhyn? Oliskos Toukolla tai Joukolla eherotuksia kärryylle nimeksi?

No ei se mitää. Pian täältä ny lähäretähän jyryloukolle. Tairetahan käyrä ensi uimas kivi ja levalammella. Siiton pitkä aika, ku moon siä viimmeksi käyny enneku muutin etelähän, savimaan Trengiksi. Normaali pinnankorkeuski 78,5m merenpinnasta on korkiemmalla ku Tulukkilan kirkon portahat.

kirjota lyhyenmin
tino ei muista noin pitkiä
omanini tino   
nettisaitis ninimerki tino

Kyllä tää Härmäs viä ollahan muutama päivä. Jos oikeen totta puhutahan, mä menin käymähän siä junkkarin tehtahalla ku Tyyne oli johonaki naamahoiroos. Joskus oli Toukon kans puhetta nuosta liitännääselinkeinoosta. Ku tuo Jurvaki on enämpi tunnettu huanekaluustansa mä sitte pääryyn tuolle metallipualelle.

Toukohan tietää, jotta kaikki Savimaan tilan konehien huallot ja koriaukset oli mun käsialaani. Kaikkista enite mua risoo se myrkkyruiskutushomma. Ne villavanttuhut ei ollenkaa sopinu siihen hommahan. Ei siinä mitää muuten olisi ollu, mutta ku ei se jökötys meinannu antaa ollenkaa periksi. Suuri onni oli se, jotta kesästä asti ollu kestoseisokki laantuu justihin vähä ennen elonkoriuuta. Touko aina kehuskeli hyvillä ireoollansa vaikkei se konehista mitää ymmärräkkää. Senki kerran, ku elonkoriuus piti taskulampulla valoa näyttää oliki onni jottei tanko ollu enää tanakasti pystys. Kyse ei ollenkaa ollu siitä, jotta mä olsin kaatunu sinne konehen alle. Valtaremmin koriauksen yhteyres oli jääny viliaelevaattorin pohojaluukku aiva auki ja menin sitä laittohon kiinni. Samas tämä mestarikuski ymmärti mun käsimerkkini väärin ja peruutti ylitte. Olis klinu katkennu, jos olis viä pystys ollu.

Menin käymähän siä junkkarilla vähä kattomas mallia kuinka niitä laarukkahia konehia oikeen teherähän ja viä halavallaki. Toukon kans oli aina puhetta jotta olis hyvä ku saataas koko sato mahtumahan yhtehen kärryllisehen. Ei tarttisi yhtenänsä käyrä kippaalemas kuivaajalle. Naapurit karehtii muutenki niin lujaa jos menöö hyvin. Suunniteltihin Toukon kans Nuhuvin perähän ja tehoolle (250-300 viritettynä) sopiva peräkärry. Tuloksena oli kolomeakselisella keinutelillä varustettu kärry. Kantavuus 14400 kiloa ja tilavuus melekeen 30 hehtoa. Tietäähän sen ny, jotta tuoki rojekti jäi toteuttamatta, mutta ny mulla olis mahtava tilaasuus näyttää mihinkä mä pystyn ihan itte. Tyynen kaikista puheesta päätellen sellaasella kärryllä olis käyttöä ittelläki. Kaikkihan kärryjä nykyään teköö jottei se voi olla eres vaikiaakaa. Antoo ne siä junkkarilla mun kokeella hitsaamistaki niiren vehkehillä. Sitä mä en sitte viäkää ymmärrä mihinkä niillä tuli niin kova kiirus, ku mä ihan vähä vain kokeelin siinä laattialla ollehen punaruskian pullon kylykehen hitsata...

Kärryylle nimiä ajatelles tuli mielehen nuoruusvuosien harrastukset, muttei se enää sovi näin ukkomiehelle. Mitähän se Tyyneki meinaas, ku isäntä tuloo viliakuormalla ja kärryn kylies lukoo "runkkari 14400". Pitääskö panna Tejukahan oikeen nimikilipaalu pystyhyn? Oliskos Toukolla tai Joukolla eherotuksia kärryylle nimeksi?

No ei se mitää. Pian täältä ny lähäretähän jyryloukolle. Tairetahan käyrä ensi uimas kivi ja levalammella. Siiton pitkä aika, ku moon siä viimmeksi käyny enneku muutin etelähän, savimaan Trengiksi. Normaali pinnankorkeuski 78,5m merenpinnasta on korkiemmalla ku Tulukkilan kirkon portahat.

Etkös sä oo viäkää päässy kotias? Ei muuten niistä Junkkariista kannata mallia ottaa.

On muuten se prosessivesiallas jo varmaan jäässä vai avantouintiako harrastat?