Kysymys on myös siitä, että hyvinvointiyhteiskunta on paisunut liian suureksi, tarkoitan tällä sitä, että pidetään jo itsestään selvänä, että verovaroista kustannetaan jos jonkinlaista asiaa, pitäisi yksinkertaisesti mennä tarveharkintaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ,katsotaan huolellisesti, että tarviiko todella tämä ja tuo asia kustantaa yhtseiskunnan varoista, enemmän vastuuta yksilölle, esim. naiset pois työelämästä kotiin hoitamaan lapsia ja vanhuksia, kolmen sukupolven suurperheeet takaisin, kun lapset ja vanhukset hoidetaan kotona laitosten sijaan, tulee tästä valtavat säästöt yhteiskunnalle.
Ja kouluruokailun voisi kanssa lopettaa, eväspussit koululaisille ja säästöt yhtesikunnalle ovat huomattavat, nyt tarvitaan radikaaleja uudistuksia.
Mutta kun olemme ulkoistaneet kaikki perhe-elämäänkin oleellisesti kuuluvat asiat yhteikunnan maksettaviksi, niin siitä joudumme itse kärsimään korkeina veroina ja kun ne ei riitä, niin sitten otetaan velkaa, että saataisiin lapset ja vanhukset hoidettua, kun se voitaisiin tehdä suurperheissä omalla kustannuksellakin.
Viimeksi muokattu: 27.01.10 - klo:10:41 kirjoittanut Kunnon ihminen