Kyllähän se juuri eläinterveys on se syy miksi pihattoja tehdään, työnsäästön lisäksi tietysti. Ei ne käytävät tarvii niin kuivia ja lämpöisiä ollakaan.

Niin ei se ruokinta riipu navettatyypistä... Ylenmääräinen väkirehuruokinta onnistuu ihan minkä tahassa tyyppisessä navetassa.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.01.10 - klo:21:16

Niin ei se ruokinta riipu navettatyypistä... Ylenmääräinen väkirehuruokinta onnistuu ihan minkä tahassa tyyppisessä navetassa.

Joo, mutta meinasin yhdysvaikutusta. Jos tutkitaan pelkästään kuralillin vaikutusta sorkkaterveyteen, pitäisi ruokintaa pystyä kontrolloimaan. Aika monella ruokinta muuttuu jollakin tapaa navettayyppiä muutettaessa.

Meillä on avolantakäytävät virtsakourulla. Meillä kulkee lantakone 10 kertaa päivässä, eikä käytavillä lillu paska. Sorkat on lehmillä kuivat. Kaksi kertaa päivässä kulkevat sorkka-altaan läpi, jossa käytetään 3 päivänä viikossa ainetta veden seassa. Muuten on pelkkä vesi altaassa.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 10.01.10 - klo:14:45

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.01.10 - klo:21:16

Niin ei se ruokinta riipu navettatyypistä... Ylenmääräinen väkirehuruokinta onnistuu ihan minkä tahassa tyyppisessä navetassa.

Joo, mutta meinasin yhdysvaikutusta. Jos tutkitaan pelkästään kuralillin vaikutusta sorkkaterveyteen, pitäisi ruokintaa pystyä kontrolloimaan. Aika monella ruokinta muuttuu jollakin tapaa navettayyppiä muutettaessa.

Jatkuva märkyys kuulemma heikentää sorkkia eniten. Tästä tulee kyllä mieleen että moniko on nähnyt hirvien ontuvan? Onko täällä mukana muuten hirvimiehiä? Onko hirvillä sorkkaongelmia?

Ehkä sonta on vaarallista jos se nousee jalassa ihoon asti tai jos se muhii sorkkaväleissä. Ikävyyksiä aiheutuu jos jalassa on haavoja. Lieneekö sonnan happamuudella väliä. Luulisi että sorkka pehmenee happamissa olosuhteissa, kuten käy esim. ihmisten kynsille. Biotiini on hyvä keino riskitilanteissa, melko tyyristähän se on. Mutta näkyy toimivan.

Meillä on avolantakäytävät virtsakourulla. Meillä kulkee lantakone 10 kertaa päivässä, eikä käytavillä lillu paska. Sorkat on lehmillä kuivat. Kaksi kertaa päivässä kulkevat sorkka-altaan läpi, jossa käytetään 3 päivänä viikossa ainetta veden seassa. Muuten on pelkkä vesi altaassa.

Lainaus käyttäjältä: anni - 10.01.10 - klo:18:28

Meillä on avolantakäytävät virtsakourulla. Meillä kulkee lantakone 10 kertaa päivässä, eikä käytavillä lillu paska. Sorkat on lehmillä kuivat. Kaksi kertaa päivässä kulkevat sorkka-altaan läpi, jossa käytetään 3 päivänä viikossa ainetta veden seassa. Muuten on pelkkä vesi altaassa.

Riittäkö 10 kertaa päivässä pitämään käytävät ja sorkat kuivana?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 10.01.10 - klo:17:10

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 10.01.10 - klo:14:45

Lainaus käyttäjältä: KJL - 09.01.10 - klo:21:16

Niin ei se ruokinta riipu navettatyypistä... Ylenmääräinen väkirehuruokinta onnistuu ihan minkä tahassa tyyppisessä navetassa.

Joo, mutta meinasin yhdysvaikutusta. Jos tutkitaan pelkästään kuralillin vaikutusta sorkkaterveyteen, pitäisi ruokintaa pystyä kontrolloimaan. Aika monella ruokinta muuttuu jollakin tapaa navettayyppiä muutettaessa.

Jatkuva märkyys kuulemma heikentää sorkkia eniten. Tästä tulee kyllä mieleen että moniko on nähnyt hirvien ontuvan? Onko täällä mukana muuten hirvimiehiä? Onko hirvillä sorkkaongelmia?

Ehkä sonta on vaarallista jos se nousee jalassa ihoon asti tai jos se muhii sorkkaväleissä. Ikävyyksiä aiheutuu jos jalassa on haavoja. Lieneekö sonnan happamuudella väliä. Luulisi että sorkka pehmenee happamissa olosuhteissa, kuten käy esim. ihmisten kynsille. Biotiini on hyvä keino riskitilanteissa, melko tyyristähän se on. Mutta näkyy toimivan.

Meillä on biotiinilisä kivennäisissä, mutta en ole perehtynyt asiaan millaisissa määrissä pitäisi liikkua jotta asialla jotakin merkitystä olisi. Ainakaan hinnanero vastaavaan ilman biotiinia ei muistaakseni ollut huima. Varmaan jo hiehoille kannattaisi biotiinilisää syöttää, niin voisi pidemmällä aikavälillä vähän arvioida vaikutusta.