Maan ja metsän perintöverolla on saatujen tietojen mukaan Simonkadun siunaus: suurituloiset tissinkoittajat ja protkotilalliset ostavat sukutilojen pellot.

Jo EU-jäsenyyden alkuvuosina yksi MTK:n johtokunnan jäsen totesi Veetille, että he tissinkoittajat tarvitsevat viljatilojen pellot lisämaikseen.

hyvä juttu. jos nyt sit päästäis siitä sukutila-puuhastelusta eroon.

sehän vaikuttaa siihenki että pääomatulon ossuus nousee

Taitaa kiinteistövero syödä senkin hyödyn. Tekee n. 40-50€/ha että siitä voi itsekukin laskea.

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 17.12.09 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 17.12.09 - klo:06:12

Maan ja metsän perintöverolla on saatujen tietojen mukaan Simonkadun siunaus: suurituloiset tissinkoittajat ja protkotilalliset ostavat sukutilojen pellot.

Jo EU-jäsenyyden alkuvuosina yksi MTK:n johtokunnan jäsen totesi Veetille, että he tissinkoittajat tarvitsevat viljatilojen pellot lisämaikseen.

hyvä juttu. jos nyt sit päästäis siitä sukutila-puuhastelusta eroon.

En usko että ainakaan merkittävässä määrin.
Liian paljon on harrastajia joiden toimeentuloon ei vaikuta mitenkään tuottaako tilanpitoharrastus mitään vai ei.
Yksi maataloustukien saamisen edellytys voisikin olla niiden merkitys yrittäjän toimeentuloon. Sen määrittely onkin sitten toinen juttu. Mutta kyseenalaistaa voi kaiketi kuitenkin yhteiskunnan tuen tapauksessa jossa rahaa tulee reippaasti elantoa varten muusta tulonlähteestä ja maataloutta pyöritetään jatkuvasti 0-tuloksella. Ei sellaisesta ainakaan harrasteen kustantaja, veronmaksaja-kuluttaja hyödy millään lailla. Eikä oikein yhteiskunta muutenkaan. Verotuloja tuottamaton yritystoiminta pitäisi lailla kieltää. Tietysti poikkeukset juuri investoineiden yms. kohdalla sallittaisiin, mutta jatkuva 0-tulokseen johtava puuhastelu-keinottelu pitäisi kitkeä pois rasittamasta muutenkin kalliiksi käyvää elinkeinon harjoittamista.

Mihinkähän sinä pistäisit sen tulorajan? Ja onko merkitystä työmäärällä?
Viljanviljelyssähän ei ole töitä kuin 2 viikkoa vuodessa, joten ei se raja kovin korkealla voisi olla, tonni pitäisi riittää.
Joku tuntipalkkaraja? Eihän suomessa ole säädetty edes minimipalkasta.
Ja saahan kuluttaja sen tuotannon ja lisäksi ylläpidetään huoltovarmuutta.

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 17.12.09 - klo:14:01

Lainaus käyttäjältä: eeuu-avustettava - 17.12.09 - klo:13:50

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 17.12.09 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 17.12.09 - klo:06:12

Maan ja metsän perintöverolla on saatujen tietojen mukaan Simonkadun siunaus: suurituloiset tissinkoittajat ja protkotilalliset ostavat sukutilojen pellot.

Jo EU-jäsenyyden alkuvuosina yksi MTK:n johtokunnan jäsen totesi Veetille, että he tissinkoittajat tarvitsevat viljatilojen pellot lisämaikseen.

hyvä juttu. jos nyt sit päästäis siitä sukutila-puuhastelusta eroon.

En usko että ainakaan merkittävässä määrin.
Liian paljon on harrastajia joiden toimeentuloon ei vaikuta mitenkään tuottaako tilanpitoharrastus mitään vai ei.
Yksi maataloustukien saamisen edellytys voisikin olla niiden merkitys yrittäjän toimeentuloon. Sen määrittely onkin sitten toinen juttu. Mutta kyseenalaistaa voi kaiketi kuitenkin yhteiskunnan tuen tapauksessa jossa rahaa tulee reippaasti elantoa varten muusta tulonlähteestä ja maataloutta pyöritetään jatkuvasti 0-tuloksella. Ei sellaisesta ainakaan harrasteen kustantaja, veronmaksaja-kuluttaja hyödy millään lailla. Eikä oikein yhteiskunta muutenkaan. Verotuloja tuottamaton yritystoiminta pitäisi lailla kieltää. Tietysti poikkeukset juuri investoineiden yms. kohdalla sallittaisiin, mutta jatkuva 0-tulokseen johtava puuhastelu-keinottelu pitäisi kitkeä pois rasittamasta muutenkin kalliiksi käyvää elinkeinon harjoittamista.

Mihinkähän sinä pistäisit sen tulorajan? Ja onko merkitystä työmäärällä?
Viljanviljelyssähän ei ole töitä kuin 2 viikkoa vuodessa, joten ei se raja kovin korkealla voisi olla, tonni pitäisi riittää.
Joku tuntipalkkaraja? Eihän suomessa ole säädetty edes minimipalkasta.
Ja saahan kuluttaja sen tuotannon ja lisäksi ylläpidetään huoltovarmuutta.

Aihe on vaikea, kieltämättä. Ehkä voisi soveltaa käsitettä "olennainen merkitys". Ehkä jokin prosentuaalinen määrä verotettavista kokonaistuloista ratkaisisi asian. En tiedä.
Mutta sen tiedän että mitään muuta toimialaa ei rahoittajat ala kustantamaan jos yrityksen tuottama tulos pyörii vuosia-vuosikymmeniä nollilla tai jopa tappiolla. Maatalous nyt vain sattuu olemaan rahoittajilleen(=veronmaksajille) sen laatuista toimintaa etteivät he pysty vaikuttamaan mitenkään siihen käytetäänkö heidän rahoitusta(=verovaroja) yritysten pönkittämiseen vai ei. Tuottipa se hyötyä tai ei.

Aimohan kieltämättä kuuluu näihin sukutilapuuhastelijoihin mutta sentään jotakin tuottaa yhteiskunnalle kun maksaa enemmän veroja kuin saa maataloustukia (siinä on sitten EU-tuet mukana) ja vaimon tulot ja verot kun lasketaan mukaan niin ollaan kyllä nettomaksajia yhteiskunnan kannalta. Mutta silti, puuhastelua on ja merkitys pieni. Mutta toisaalta, jos on samankokoinen tila kuin Aimolla + metsää ja tulee sillä tulolla toimeen niin on oikeutettu tukeen mutta Aimo ei vain sen takia että Aimo tilan tulojen lisäksi hankkii tulot ulkopuolelta. No, tuleehan siinä sitten kysymykseen Aimon lisäksi noita huomattavasti tunnetumpiakin kuten vaikka Nalle? Ja sitten vaikka Marttila, käytännössä saa elannon tilan ulkopuolelta ilmeisesti molempien palkkatulosta ja maatilaa pyöritetään tukien varassa palkkatyövoimalla? Mielenkiintoisia rajanvetoja tulossa?

Katainen kiemurteli eduskunnan kyselytunnilla.

Hallitus yritti saada yritysten ja maatilojen kohdalla perilliset eriarvoiseen asemaan helpottamalla yritysomaisuuden perintönä saavan asemaa. Nyt Katainen taas käänsi kelkan ja palttoon myös. Hänen mukaansa täysin samanarvoisesta metsätilasta ja omakotitalosta pitää maksaa perintövero samasta summasta.

Toinen mielenkiintoinen asia on se, onko uudistus siis kautta linjan verotusarvojen tarkistamista. Siis tuleeko tästä kiinteistöverojen korotusautomaatti? Sievoinen kädenojennus hallitukselta kuntasektorille.

Maatalousverotuksessa vaikutukset ovat nettovarallisuudessa. Toisille hyväksi, toisille ei.

...vielä linkki:

http://yle.fi/alueet/lappi/2009/12/veroasiantuntija_perintoverouudistus_voi_nostaa_myos_kiinteistoveroja_1282472.html

Koko perintövero pitäisi poistaa kokonaan, verofilosofisesti se on täysin perseestä, että omaisuudesta  ja varallisuudesta, joiden hankkimisessa on jo maksettu verot, joudutaan taas maksamaan veroja silloin, kun se omaisuus siirtyy perillisille. Eihän kaikissa  maissa edes tunneta koko perintöverotuskäytäntöä.

Lainaus käyttäjältä: eeuu-avustettava - 17.12.09 - klo:14:37

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 17.12.09 - klo:14:01

Lainaus käyttäjältä: eeuu-avustettava - 17.12.09 - klo:13:50

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 17.12.09 - klo:13:04

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 17.12.09 - klo:06:12

Maan ja metsän perintöverolla on saatujen tietojen mukaan Simonkadun siunaus: suurituloiset tissinkoittajat ja protkotilalliset ostavat sukutilojen pellot.

Jo EU-jäsenyyden alkuvuosina yksi MTK:n johtokunnan jäsen totesi Veetille, että he tissinkoittajat tarvitsevat viljatilojen pellot lisämaikseen.

hyvä juttu. jos nyt sit päästäis siitä sukutila-puuhastelusta eroon.

En usko että ainakaan merkittävässä määrin.
Liian paljon on harrastajia joiden toimeentuloon ei vaikuta mitenkään tuottaako tilanpitoharrastus mitään vai ei.
Yksi maataloustukien saamisen edellytys voisikin olla niiden merkitys yrittäjän toimeentuloon. Sen määrittely onkin sitten toinen juttu. Mutta kyseenalaistaa voi kaiketi kuitenkin yhteiskunnan tuen tapauksessa jossa rahaa tulee reippaasti elantoa varten muusta tulonlähteestä ja maataloutta pyöritetään jatkuvasti 0-tuloksella. Ei sellaisesta ainakaan harrasteen kustantaja, veronmaksaja-kuluttaja hyödy millään lailla. Eikä oikein yhteiskunta muutenkaan. Verotuloja tuottamaton yritystoiminta pitäisi lailla kieltää. Tietysti poikkeukset juuri investoineiden yms. kohdalla sallittaisiin, mutta jatkuva 0-tulokseen johtava puuhastelu-keinottelu pitäisi kitkeä pois rasittamasta muutenkin kalliiksi käyvää elinkeinon harjoittamista.

Mihinkähän sinä pistäisit sen tulorajan? Ja onko merkitystä työmäärällä?
Viljanviljelyssähän ei ole töitä kuin 2 viikkoa vuodessa, joten ei se raja kovin korkealla voisi olla, tonni pitäisi riittää.
Joku tuntipalkkaraja? Eihän suomessa ole säädetty edes minimipalkasta.
Ja saahan kuluttaja sen tuotannon ja lisäksi ylläpidetään huoltovarmuutta.

Aihe on vaikea, kieltämättä. Ehkä voisi soveltaa käsitettä "olennainen merkitys". Ehkä jokin prosentuaalinen määrä verotettavista kokonaistuloista ratkaisisi asian. En tiedä.
Mutta sen tiedän että mitään muuta toimialaa ei rahoittajat ala kustantamaan jos yrityksen tuottama tulos pyörii vuosia-vuosikymmeniä nollilla tai jopa tappiolla. Maatalous nyt vain sattuu olemaan rahoittajilleen(=veronmaksajille) sen laatuista toimintaa etteivät he pysty vaikuttamaan mitenkään siihen käytetäänkö heidän rahoitusta(=verovaroja) yritysten pönkittämiseen vai ei. Tuottipa se hyötyä tai ei.

Aimohan kieltämättä kuuluu näihin sukutilapuuhastelijoihin mutta sentään jotakin tuottaa yhteiskunnalle kun maksaa enemmän veroja kuin saa maataloustukia (siinä on sitten EU-tuet mukana) ja vaimon tulot ja verot kun lasketaan mukaan niin ollaan kyllä nettomaksajia yhteiskunnan kannalta. Mutta silti, puuhastelua on ja merkitys pieni. Mutta toisaalta, jos on samankokoinen tila kuin Aimolla + metsää ja tulee sillä tulolla toimeen niin on oikeutettu tukeen mutta Aimo ei vain sen takia että Aimo tilan tulojen lisäksi hankkii tulot ulkopuolelta. No, tuleehan siinä sitten kysymykseen Aimon lisäksi noita huomattavasti tunnetumpiakin kuten vaikka Nalle? Ja sitten vaikka Marttila, käytännössä saa elannon tilan ulkopuolelta ilmeisesti molempien palkkatulosta ja maatilaa pyöritetään tukien varassa palkkatyövoimalla? Mielenkiintoisia rajanvetoja tulossa?

Luuletko, ettei Marttilan tila pyöris ilman maidon pohjoista tukea ?

Luuletko, ettei Marttilan tila pyöris ilman maidon pohjoista tukea ?

Luulen. Ja vahvasti. Tai ei ainakaan tällä nykyisellä systeemillä. Kansallista pohjoista tukea kun tulee yli 110.000 euroa niin sillä kummasti pyörittää palkkatyövoimaa. Otas tuon verta plus-puolelta pois niin rupeaa kummasti lasketuttamaan että mahtaako ollakaan varaa palkata vierastyövoimaa? Tai ainakin joutuu sen maksamaan omista verotetuista palkkatuloista?

Sen verran vielä että maidon hinnasta vähän riippuen mutta liikevaihto tuollaisessa yksikössä ilman tukia lienee noin 350.000 euroa. Nyt kun suhteutat homman muuhun yritysmaailmaan niin aika hyvin on jos saa yrityksen tulokseksi jäämään 20% liikevaihdosta. Eli siis viivan alle kulujen jälkeen. Fortumit tietty asia erikseen. Ja nyt tuettu liikevaihto siis noin 460.000 euroa ja siitä tukien osuus siis noin 24%. Eli tuet ovat tulos jos ovat? Mutta että kyllä muutoksia tulisi jos tuon verta liikevaihdosta pois otettaisiin, ei pysyisi pystyssä nykysysteemillä.

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 17.12.09 - klo:18:36

Luuletko, ettei Marttilan tila pyöris ilman maidon pohjoista tukea ?

Luulen. Ja vahvasti. Tai ei ainakaan tällä nykyisellä systeemillä. Kansallista pohjoista tukea kun tulee yli 110.000 euroa niin sillä kummasti pyörittää palkkatyövoimaa. Otas tuon verta plus-puolelta pois niin rupeaa kummasti lasketuttamaan että mahtaako ollakaan varaa palkata vierastyövoimaa? Tai ainakin joutuu sen maksamaan omista verotetuista palkkatuloista?

Ei nuo Marttilan tila tuet nyt niin suuria ole , en viimeaikoina ole seurannut mutta sikala Koskella oli suurin tuen saaja ja ylitti reippaasti Marttilan saamat tuet . Suurin lypsykarja Koskella oli vasta puolivälissä .

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 17.12.09 - klo:18:36

Luuletko, ettei Marttilan tila pyöris ilman maidon pohjoista tukea ?

Luulen. Ja vahvasti. Tai ei ainakaan tällä nykyisellä systeemillä. Kansallista pohjoista tukea kun tulee yli 110.000 euroa niin sillä kummasti pyörittää palkkatyövoimaa. Otas tuon verta plus-puolelta pois niin rupeaa kummasti lasketuttamaan että mahtaako ollakaan varaa palkata vierastyövoimaa? Tai ainakin joutuu sen maksamaan omista verotetuista palkkatuloista?

Ei nuo Marttilan tila tuet nyt niin suuria ole , en viimeaikoina ole seurannut mutta sikala Koskella oli suurin tuen saaja ja ylitti reippaasti Marttilan saamat tuet . Suurin lypsykarja Koskella oli vasta puolivälissä .

Marttilan kokoinen tila saakin etelässä kansallista tukea noin 25.000 euroa... Noin vertailuksi. Ja sinullekin sitten tiedoksi että Marttilankin tuet kun käyt netistä katsomassa niin siellä on vain EU-tuet noin 48.000 euroa, ei näitä kansallisia lainkaan. Että niistä tukilistoista et näe kuin suurinpiirtein viljelyssä olevan pinta-alan kun lasket että tukea 500 euroa hehtaarille. Eli siellä on vain pelkät EU-tuet, kansalliset tuet sitten siihen päälle.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.12.09 - klo:21:33

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 17.12.09 - klo:18:36

Luuletko, ettei Marttilan tila pyöris ilman maidon pohjoista tukea ?

Luulen. Ja vahvasti. Tai ei ainakaan tällä nykyisellä systeemillä. Kansallista pohjoista tukea kun tulee yli 110.000 euroa niin sillä kummasti pyörittää palkkatyövoimaa. Otas tuon verta plus-puolelta pois niin rupeaa kummasti lasketuttamaan että mahtaako ollakaan varaa palkata vierastyövoimaa? Tai ainakin joutuu sen maksamaan omista verotetuista palkkatuloista?

Ei nuo Marttilan tila tuet nyt niin suuria ole , en viimeaikoina ole seurannut mutta sikala Koskella oli suurin tuen saaja ja ylitti reippaasti Marttilan saamat tuet . Suurin lypsykarja Koskella oli vasta puolivälissä .

Marttilan kokoinen tila saakin etelässä kansallista tukea noin 25.000 euroa... Noin vertailuksi. Ja sinullekin sitten tiedoksi että Marttilankin tuet kun käyt netistä katsomassa niin siellä on vain EU-tuet noin 48.000 euroa, ei näitä kansallisia lainkaan. Että niistä tukilistoista et näe kuin suurinpiirtein viljelyssä olevan pinta-alan kun lasket että tukea 500 euroa hehtaarille. Eli siellä on vain pelkät EU-tuet, kansalliset tuet sitten siihen päälle.

Tiedän juu , mutta Eu tuista kirjoitinkin . Marttila ei saa kuin yhden rehusadon nurmiltaan kun taas täällä saadaan n.kolme . Kauraa säilörehuna taitaa olla yleisempi , asiasta pyytäisin Pohjoisen kavereilta kommenttia .

Tiedän juu , mutta Eu tuista kirjoitinkin . Marttila ei saa kuin yhden rehusadon nurmiltaan kun taas täällä saadaan n.kolme . Kauraa säilörehuna taitaa olla yleisempi , asiasta pyytäisin Pohjoisen kavereilta kommenttia .

Yksi sato, nyyh... Voi kyynel
Eikö näille vähäosaisille voisi maksaa jotain almuja peltopuolelle?
Eihän se lehmä tiedä navetassa ollessaan missä päin Suomea se tuottaa maitoaan? Joten miksi sille maidolle pitäisi maksaa enempää tukea, kuin A-B:llä?

Ja mitäs se pelto siellä "valitun kansan" mailla maksoikaan? Kerroppas se sitten kolmella, (kun kerran vastaavaan satoon tarvitaan kolminkertainen pinta-ala... Onkos se etelässä enään niin kallista?
Saati saman sadon saamiseksi tarvittavan pellon pinta-alatuet

Ja verotuksesta.
Eikö tämä uusin puljaus koskenutkin pelkästään lahja-/perintöarvoa, jolloin verotuksessa pellon arvon määrittäminen pääomaveron osuuden laskennassa EI muutu
(pienellä präntillä jossain lukee kuitenkin taas, ei koske maataloutta, mikäli maatalouden harjoittaja voi hyötyä pellon korkeammasta verotusarvosta )
Toivottavasti olen väärässä...
Muuttaisi mukavasti varallisuutta jos pellon arvoksi verotuksessa laskettaisiinkin edes 8000 euroa hehtaari   Nyt ei taida olla 400:kaan (ihan hatusta heitin)
Pääsisin heti "kympin" pienemmillä veroilla...
Joo, ei se niin voi mennä

No voi jestas sentään.

Tärkeässä asiassa ajauduttiin heti tukialue-eipäs-juupas-vaarinhousut-ABC-linjalle.

Eikö tämä uusin puljaus koskenutkin pelkästään lahja-/perintöarvoa, jolloin verotuksessa pellon arvon määrittäminen pääomaveron osuuden laskennassa EI muutu
(pienellä präntillä jossain lukee kuitenkin taas, ei koske maataloutta, mikäli maatalouden harjoittaja voi hyötyä pellon korkeammasta verotusarvosta )
Toivottavasti olen väärässä...
Muuttaisi mukavasti varallisuutta jos pellon arvoksi verotuksessa laskettaisiinkin edes 8000 euroa hehtaari   Nyt ei taida olla 400:kaan (ihan hatusta heitin)
Pääsisin heti "kympin" pienemmillä veroilla...
Joo, ei se niin voi mennä

Ihmettelisin, jos verohallinto käyttäisi kaksia eri arvoja samasta omaisuudesta. Pikemminkin pitäisi varsinaista verolaskentaa viilata, jos halutaan erilaisia vaikutuksia verotukseen mm. nettovarallisuuden laskentaan.

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:21:40

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.12.09 - klo:21:33

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 17.12.09 - klo:21:25

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 17.12.09 - klo:18:36

Luuletko, ettei Marttilan tila pyöris ilman maidon pohjoista tukea ?

Luulen. Ja vahvasti. Tai ei ainakaan tällä nykyisellä systeemillä. Kansallista pohjoista tukea kun tulee yli 110.000 euroa niin sillä kummasti pyörittää palkkatyövoimaa. Otas tuon verta plus-puolelta pois niin rupeaa kummasti lasketuttamaan että mahtaako ollakaan varaa palkata vierastyövoimaa? Tai ainakin joutuu sen maksamaan omista verotetuista palkkatuloista?

Ei nuo Marttilan tila tuet nyt niin suuria ole , en viimeaikoina ole seurannut mutta sikala Koskella oli suurin tuen saaja ja ylitti reippaasti Marttilan saamat tuet . Suurin lypsykarja Koskella oli vasta puolivälissä .

Marttilan kokoinen tila saakin etelässä kansallista tukea noin 25.000 euroa... Noin vertailuksi. Ja sinullekin sitten tiedoksi että Marttilankin tuet kun käyt netistä katsomassa niin siellä on vain EU-tuet noin 48.000 euroa, ei näitä kansallisia lainkaan. Että niistä tukilistoista et näe kuin suurinpiirtein viljelyssä olevan pinta-alan kun lasket että tukea 500 euroa hehtaarille. Eli siellä on vain pelkät EU-tuet, kansalliset tuet sitten siihen päälle.

Tiedän juu , mutta Eu tuista kirjoitinkin . Marttila ei saa kuin yhden rehusadon nurmiltaan kun taas täällä saadaan n.kolme . Kauraa säilörehuna taitaa olla yleisempi , asiasta pyytäisin Pohjoisen kavereilta kommenttia .

Soininvaara ihmetteleekin täysin perustellusti: miksi maataloutemme on siirretty pohjoiseen?

Täysin järjetöntä touhua. Viime keväänä karkotettiin Hornborg MTK:n johdosta ja tilalle istutettiin Marttila sen varmistamiseksi, että hulluus muuttuu vielä hullummaksi.