Tässä videossa lehmät ja lampaat syö sitä

http://www.youtube.com/watch?v=EF-FuXltobs

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 10.12.09 - klo:18:55

Kiinnostaisiko SB77 maissisäilörehu? Saatan tuoda ensi viikolla säkillisen.

***Aikoinaan kävi mielessä, että Etelä-Ruotsista tai Tanskasta voisi rahdata maissisäilörehua ilmatiiviissä merikonteissa. Homman kannattavuus jäi kuitenkin laskematta....no ehkä se kertoo ideasta kaiken

Tuota laskeskelin eräässä koulutustyössä. Ihan ok ajatus. Ostajia pitää luonnollisesti olla purkusatamasta katsottuna kohtuulähellä. Tarpeeksi myös määrältään. Toteutusvaihtoehtoja olisi joko paalata se lähtömaassa, tai tuoda avoruumassa. esim 140mx18mx7m maissiruuman täyttö veisi aikaa vajaan vuorokauden, merimatka 3-4 pv ja purku n vuorokauden. Satamassa jakelu turverekoilla tiloille joissa säilöntä makkaraan tai laakasiiloon yms. Paalaus voidaan toki tehdä myös purkusatamassa. Tuossa laskelmassa silloin käytettiin vertailuarvona kokoviljasäilörehua jonka arvo 1000/ry 150€. 1000 kg maissipaalille tuli satamassa paalattuna hinnaksi n.41 € täyttääkseen kulut ja vaatimattoman tuotto-odotuksen. Tuon 4 vrk avorahdin hyvälaatuinen säilörehu pitäisi kestää (tarvittavin biologista hengitystä hidastavin käsittelyin) viileähköissä oloissa suuremmitta ongelmitta, arvioi erään tanskalaisen rehufirman edustaja. Tuossa omassa pikaselvityksessä hylkäsin kuitenkin lähtömaassa tapahtuvan paalauksen pois muutamiin seikkoihin perustuen. Tuoreleikettä kyllä kannattaa suomihintoihin verrattuna rahdata tuorepaalinakin, rahtien nykyhinnoilla. Mallilaskelmassa puolalainen tuoreleikepaali kalajoen satamassa (tilaus 3000 kpl) maksaisi noin 65% suomipaalin tuottajahinnasta, jos rahti on mahdollista toteuttaa ilman jääoloja.
Toisaalta jääoloissa on huokeaa laanitilaa paremmin lähettyvillä

Menee nyt vähän ohi aloituksen, mutta mitä niin ihmeellistä on maissisäilörehussa, että sitä kannattaisi tuoda noinkin kaukaa? Rehuarvoja tsiigaillen huolella tehty kokovilja ajaa saman asian eikä sisällä ligniiniä. Olen antanyt itselleni kertoa, että maissia rehuksi viljeltäisiin juuri kovan kuiva-ainesadon takia, korjuu on halpaa ja lannoitukseen käy liete. Isoina annoksina...kumpikaan hyöty ei kotiudu tuotaessa konteissa laivalla.... jossei sitten panna kakkia paluukuormaan

Olen kanssasi samaa mieltä. Ei se ole itsesiarvo. Tietty tuo konttirahtaus on täysin utopiaa, mutta jos "proomuun" tekee auman se voi onnistua. Paluukuormana raakapuuta suomalaista taikka venäläistä maailmalle esim.

Maissi tuottaa melko "lähellä" n15000 ry/ha, samoin panoksin kuin suomessa 6000-8000. Laitoin tuohon hiukan haarukkaa koska muuten olisi joku kuitenki huutanu että mein laitumesta otetaan 7800 ry pyhällä hengellä. Ettei erikseen tarvi kertoa että maissista parhailla alueilla saksa/ranska otetaan jopa yli 90tn tuoresatoja yli 30% kuiva-aineella.

Maissisäilörehuun siirryttiin pitkälti tukipolitiikan ohjaamana. Viime vuosituhannella ainakin Tanskassa viljeltiin vielä rehusokerijuurikasta. Sillä pystyisi suomessakin reilusti yli 10 000 ry/ha.

Mun kokemuksen mukaan kokoviljalla on hyvä mahdollisuus tuottaa 10-12 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta ihan keskiarvona, siihen riittäisi 5-6 tonnin jyväsadon tuottava kasvusto. Maissin korvikkeeksi siitä ei ole, mutta on nurmirehua edullisempi korjata ja säilöä. Lajikkeista ei vaan kukaan osaa sanoa paljoakaan....

Maissisäilörehuun siirryttiin pitkälti tukipolitiikan ohjaamana. Viime vuosituhannella ainakin Tanskassa viljeltiin vielä rehusokerijuurikasta. Sillä pystyisi suomessakin reilusti yli 10 000 ry/ha.

Sokerisarassa oli joku vuosi sitten kuva koneesta jossa naatti ja juuret meni samaan säiliöön...

Tuota laskeskelin eräässä koulutustyössä. Ihan ok ajatus. Ostajia pitää luonnollisesti olla purkusatamasta katsottuna kohtuulähellä. Tarpeeksi myös määrältään. Toteutusvaihtoehtoja olisi joko paalata se lähtömaassa, tai tuoda avoruumassa. esim 140mx18mx7m maissiruuman täyttö veisi aikaa vajaan vuorokauden, merimatka 3-4 pv ja purku n vuorokauden. Satamassa jakelu turverekoilla tiloille joissa säilöntä makkaraan tai laakasiiloon yms. Paalaus voidaan toki tehdä myös purkusatamassa. Tuossa laskelmassa silloin käytettiin vertailuarvona kokoviljasäilörehua jonka arvo 1000/ry 150€. 1000 kg maissipaalille tuli satamassa paalattuna hinnaksi n.41 € täyttääkseen kulut ja vaatimattoman tuotto-odotuksen. Tuon 4 vrk avorahdin hyvälaatuinen säilörehu pitäisi kestää (tarvittavin biologista hengitystä hidastavin käsittelyin) viileähköissä oloissa suuremmitta ongelmitta, arvioi erään tanskalaisen rehufirman edustaja. Tuossa omassa pikaselvityksessä hylkäsin kuitenkin lähtömaassa tapahtuvan paalauksen pois muutamiin seikkoihin perustuen. Tuoreleikettä kyllä kannattaa suomihintoihin verrattuna rahdata tuorepaalinakin, rahtien nykyhinnoilla. Mallilaskelmassa puolalainen tuoreleikepaali kalajoen satamassa (tilaus 3000 kpl) maksaisi noin 65% suomipaalin tuottajahinnasta, jos rahti on mahdollista toteuttaa ilman jääoloja.
Toisaalta jääoloissa on huokeaa laanitilaa paremmin lähettyvillä

Mitä tuoreleike maksaa Puolassa? Onko Tanskan hinnoista tietoa?
Mielenkiintoista tuo leikepolitiikka. Juurikkaanviljelijöille tiedotetaan, ettei se oikein kenellekään kelpaa ja Suomenrehu tiedottaa, että tilaa nopeasti, tavaraa on rajoitetusti.    Käsitykseni mukaan välittäjällä on tuossa hommassa tosissaan kate kohdallaan.