Lainaus käyttäjältä: kalliopiha - 16.12.09 - klo:21:04

Vastavirtaan Vastavirtaan

Kun moni muu tekee luomusopimuksen ja vähentää vilja-alaa niin minä ajattelin tehä ihan päinvastoin eli luomu loppuu ja koko peltoala viljalle (vajaa 90 ha) ruista, ohraa ja vehnää.

kahden vuoden luomuviljat on vielä siiloissa mutta ens kesän mahdollinen sato on jo periaatteessa myyty

Muutenkin teen kaiken toisin kuin viisaat......ja ajan casella

Aika näyttää kuin äijän käy

Ei sit tullu uskontoa siitä luomusta? Menikö hermot juolavehnään, ohdakkeeseen, valvattiin ja muihin paskaruohoihin?

Joo ei... kymmenen vuotta on jo vit***** katella omia peltoja kun siellä kasvaa kaikkea muuta kuin mitä pitäs, on varmasti vikaa itessäni kun en ole viitsinyt tai kehdannut....... tai ihan vaan luomu on perseestä

Ens kesän viljelyt on ympäristötuen lisätoimeenpiteen ansiosta jo lukkoonlyöty.

Viljelyn monipuolistamis- toimenpide määrittelee, että täytyy olla vähin 10% heinää, enint 40% mitä tahansa muuta.

Elikkäs ei onnistu koko alan kesannointi tai koko alan rypsille laitto.

Lainaus käyttäjältä: peltojenmies - 09.12.09 - klo:19:43

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 08.12.09 - klo:13:05

Ayshiret märehtii nuo kaurat, mitkä tehtään säilörehuksi heinäkuulla, ja tarvittava vilja ostetaan kuivattuna, kun ei ole itsestään litistevilja siiloo syntynyt, jotta sais ostaa tuoreena tai puida ite omalla koneella mitä tarttee...

Tuoresäilöntä melassilla olisi houkutteleva vaihtoehto, samalla tuli säilöttyä ja saatettua vilja syöttövalmiiksi eikä olisi viljapölyä.. Ja säilöntäainekkin olisi hyvä energialähde elukoolle. Raskasta va käsipelillä jakaa.

Meillä murskesäilötty vilja jo 20 vuotta laakasiiloon. Vilja kärrystä kierukalla myllyyn johon alaruuville valutetaan 1000l kontista melassi. Myllyn elevaattori siirtää viljan laakasiiloon jossa levitys ja tiivistäminen traktorilla. Talvella siirto traktorilla varastoon kerran viikossa ja jako elukoille isoilla kärryillä. Ei se niin raskasta oo.

Onse raskaampaa jakaa ku kuiva vilja. Täs lähistöllä on kans muutamassa taloossa tuommonen messasysteemi säilönnässä...  Tuon navetan rakentaneen jääräpään mielestä lehmät tarttee kuivan viljan, syytä ei minulle tosin ole vieläkään palajastettu.Noh, ompahan tuossa prkl jauhamisessa työllistävä vaikutus. 

Mitätuota, onko toiveit jos tekis aumaan litisteviljan? paaleista "laidat" ja vuoraisi koko komeiden aumamuovilla?

Säilyy se kait kuten laakasiilossakin paitsi jyrsiöiden kanssa pitää kyllä olla tarkkana. Jää turhan paljon paikkoja mistä hiiret ja muut pääsee tekemään tuhojaan. Tehtiin myö kerran kun ei mahtunut kaikki vilja laakasiiloon ihan perinteinen auma sorapatjan päälle. Siihen vaan levitti muovin johon litisti jyvät, päälle vaan muovi ja paperikoneen viira sekä hiekkaa noin 25-30cm.Hyvin säilyi kun alotti siitä syötön.

LHP:tä maksimi, loput mallasohraa. Rypsiä 0, ku ollu jo parina edellisenä vuonna puolet ja puolet alasta. Taitaa muutenkin olla rypsiä markkinoilla ens syksynä tungokseen asti. Ohrasta kun sopimus, niin on varma menekkikin.

Toinen luomun siirtymävaihevuosi menossa. Tuotetaan korsirehua varastoon ja syksyllä aika paljon jotain syysviljaa kylvöön. LHP-nurmea 15%, joista ainakin viime kesänä tuli ihan kohtuullinen rehusato. Viimeinen neljännes ohraa, luulenpa menevän kaupaksi luomusioille.

Härkäpavulle ei sitten jäänytkään peltoa, mitähän kävisi jos suorakylväisi vanhaan koiranheinänurmeen typensitojaksi? Niittäisi vaikka toukokuun lopulla ekan kerran, niin pääsisi papu valoon.

Omaa apilansiementäkin törkyineen on jemmassa, menisköhän se kuivalannan joukossa hyödyksi vai lietteessä multauslaitteella? Typensitojien vähyydestä tuli noottia, että jotain tarttis tehdä. Perkaamattomana apilaa ei kyvlökoneella saane tasan menemään.

LHP:tä maksimi, loput mallasohraa. Rypsiä 0, ku ollu jo parina edellisenä vuonna puolet ja puolet alasta. Taitaa muutenkin olla rypsiä markkinoilla ens syksynä tungokseen asti. Ohrasta kun sopimus, niin on varma menekkikin.

Rypsiä tuskin Suomessa niin paljon tulee, että se heiluttelisi Matifin hintoja ja hinnan voi kiinnittää etukäteen.

Ohrasta mallasohrasopimus vain jos saat hinnan kiinni, avohintasopimuksella saat kyllä siilot tyhjäksi, mutta hinta voi olla ensi syksynä 80 e/tn.

Rypsiä tuskin Suomessa niin paljon tulee, että se heiluttelisi Matifin hintoja ja hinnan voi kiinnittää etukäteen.

Ohrasta mallasohrasopimus vain jos saat hinnan kiinni, avohintasopimuksella saat kyllä siilot tyhjäksi, mutta hinta voi olla ensi syksynä 80 e/tn.
[/quote]

Meinaakko että noinkin kova hinta?

Harkinnassa ollu että ottais Tiril ohraa vuokramaille kasvamaan. Muilla kokemuksia tirilistä?

Laitumeksi reipas 10 ha, lhp joku hehtaari ja loput mitä tahansa paalaamiskelpoista mille saa paljon tukia.
 Ajatuksissa monipuoliset seokset, vihantarehuherne, härkis, vehnä, raikuli ja kaura nyt ainakin.
 
 Tuosta vihantarehuherneestä oli km:ssä juttua syksyllä. Kevätpuoleen luvattiin siinä tarkempia käyttökokemuksia. Rehuarvot varmaan emoille kohdillaan kun odottaa että alkaa kasvusto tuleentua ja sekoittaa tarvittaessa vielä olkea sekaan. Kai sillekin vpalkkion saa kun on pääkasvi, pitää vielä varmistaa teekeskuksesta.

Öljykasvia pukkaa.   Saa suomen sato olla mitä vain, ei se juuri hintoihin vaikuta muulloin kuin korjuuaikana. Raisio ja Mildola tuo öljykasvia maahan yli tuplaten kotimaan ostojen, ja kotimaan hintaa korkeammalla hinnalla. Eli suuri kotimaan sato vaikuttaa enemmän noihin tuontimaihin, jotka olleet uusia itämeren Eu maita.  Joka nurkka ohralle tai öljykasville, sillä mennään. Tai hiukan kokeeksi kevätruista, reipas 3 ha.