Mikäli koulutettu ja älykäs ihminen ei saa vanhemmilta ilmaiseksi saatua tilaansa sitä vertaa kannattamaan, että pystyisi sitä pyörittämään ilman ulkopuolelta tulevia lisä tuloja, niin mitä hyötyä siitä älykkyydestä oikein on ollut, kun se käytetään tukietujen vinkumiseen 
?
Joku tyhmempi tekee tilasta täysin kannattavan, eikä edes osaa ihmetellä sitä, miksi muut ei pysty samaan.
Mielestäni tässä ehkä pieni joukko maatalousalan erityyppisiä neuvojia ja muita virkamiehiä, yrittää todistella muille foorumeilla oleville, että koulutus on jonkinlainen älykkyyden todistus, minä kysyn vaan näiltä virkamiehiltä, että mitä hyötyä siitä ns. älykkyydestä on jos ei lahjaksi saatua kotitilaansa saa kannattamaan ilman ulkopuolista tulonlähdettä, kun ne tyhmemmät maalaisserkut kummiskin omiaan pyörittää ilman lisätuloja ihan kannattavasti.
mikäs siinä on etelän viljaparonien lapsien koulua käydä, isi maksaa on vaatii luonteen lujuutta lähteä maailmalle opintovelan
Teillä on nyt aika lailla virhekäsityksiä asioista. Vaikka muutaman sata vuotta tila on suvussa ollutkin niin lahjaksi en todellakaan ole tilaa saanut. Päin vastoin, meitä kun on sisaruksia ja sitten muutama juttu jotka vaikuttaa tilan arvoon niin maksoin tästä merkittävästi keskiarvoa korkeamman hinnan ainakin poroagrian neuvojan mukaan. Ja maatalousalan neuvojaa tai virkamiestä minusta ei saisi kyllä tekemälläkään, ei sopisi meikäläiselle...
Ja minä lähdin heti lukion jälkeen maailmalle, ihan opintolainan turvin. Ei ostettu opiskelukämppää eikä muuta, kyllä ihan itse sain kaiken kustantaa lainalla ja työn teolla. Loin elämän muualla, uran, vaimon, talonkin ja ihan omilla ansioillani. Edes takauksia asuntolainoihin tai muihin en koskaan pyytänyt. Satuin vaan sitten jostakin syystä tulemaan takaisin tälle sukutilalle josta siis maksoin ihan "riittävästi".
Mitä taas kannattavuuteen tulee niin voisihan se parempikin olla. Tässä vaan on sellainen paikka että alle 12.000 euron ei tästä esimerkiksi 3 kilometrin säteeltä saa peltoa sitten kirveelläkään ja se ei oikein tunnu kannattavalta laajentamiselta? On mietitty montaa muutakin vaihtoehtoa, mm noissa vanhoissa kotieläinrakennuksissa ja suojissa voisi hyvin pitää emoja. Laskeskelin että jos saisin pohjoisen tuet niin laittaisin emoja heti, näillä etelän tuilla ei kannata siihen nähden mitä saan palkkatyöstä palkkaa.
Montakos kertaa olette nähneet minun kirjoituksissani vinkuvan viljatilalle lisää tukia? Tämähän on viljatila kuten varmaan on käynyt ilmi? Ei, se ei ole se pointti mikä minulla näissä kirjoituksissa on takana. Pointti on se, että tämä tukiero ajaa kotieläintalouden alas etelästä. Se on koko maata ja maan maataloutta ajatellen todella suuren luokan ongelma ja jos niin käy niin todella suuri munaus, maatalouspolitiikalla ajetaan tuotanto pois parhaiten maatalouteen soveltuvilta alueilta. Se on se pointti. Mutta kun kerran mielestäsi olen vinkumassa lisää tukia kasvinviljelytiloilla niin löydät varmaan helposti montakin sellaista kirjoitusta jossa niin teen?
Ja mitä taas nykyiseen omaan tilanteeseeni ja järjestelyyni tulee niin voisinhan minä kun toi vaimo saa enemmän palkkaa niin ruveta EVPksi ja siis päätoimiseksi. Mutta ensinnäkin pidän palkkatyöstäni, se on vastuullista ja haastavaa ja vaikka en niin paljon palkkaa saakaan kuin vaimo niin kohtalaisesti kuitenkin ja toiseksi pelkkänä viljatilana ei kyllä saa tämänkokoisella tilalla kohtuullisia tuloja ja kolmanneksi ilman mittavaa investointia ja suuria riskejä ei pysty kotieläintaloutta pystyyn laittamaan. Paitsi jos tulisi ne pohjoisen emotuet... En kuitenkaan ole halukas sitä suurta riskiä ottamaan Somebody77 tyyliin vaan olen tyytyväinen nykyiseen omaan tilanteeseen. Mutta en ole ollenkaan tyytyväinen kotieläintilojen tukieroon...
Tässäkin helppo yhtyä aimoon, lataan omat prinsiippini älykkyyden taustoista. Ensinnäkin geneettinen, olosuhteellinen ja sosiaalinen perimä vaikuttaa olenaisesti näihin ominaisuuksiin.
Isännyys kun on jo ensimmäinen kolmattakymmenettä sukupolvea, ja kun tila ollut pitäjän suurimpiakin aikoinaan, etenkin aiemmilla herrasmiehillä oli etuoikeus valita puolisoikseen geneettisesti pätevää ainesta ja se näkyy sivsityksessä. Etenkään kun ei ole samoja rasitteita kuin ehkä monella muulla kun kylmään periferiaan kyhätyt hökkelit olivat homeisia ja toksiinit, torajyvät ja huonolaatuinen pontikka myrkyttivät aivot heti alkuun, elintaso surkea, ilman sivistystä, ikkuna mettään päin eikä renkejäkään apuna ja sukuun naitava aines samaa tasoa niin haittaahan se edelleen myöhempiä sukupolvia.
Mutta kun sukupolvesta toiseen on em. prinsiipit olleet kunnossa isäntäväellä kuin myös työväellä, niin suvusta on muodostunut kantakirjan osoittamalla tavalla kyvykäs kaikin puolin. Etenkin koulussa havaitsi ettei tarvinnut pollaa vaivata, lukiossakin älliä ja kukkia oli helppo pokata. Menestyksen myötä kutsukirjeitä tuli useampiin yliopistoihin, mutta haluamalleen alalle joutui kuitenkin hakea, joskaan ei kuitenkaan lukea, sillä tarvittavahan oli lukiossa opittu.
Ja alleviivaan aimon teorian että tutkinnon suorittaneen on helppo sopeutua menestyksellisesti mille tahansa alalle jos vain mielenkiintoa löytyy ja tulee toimeen tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kuin myös tilukset alueella jossa lisämaan ostoon vaaditaan 15donaa/ha tai raivaaminen aloitetaan asfalttijyrsimellä, niin on hyväksyttävä realiteetit karjatalouden suhteen. Ja olen todella huolestunut etenkin sianlihantuotannon tulevaisudesta. Kun aiemmin tuet olivat etelässä korkeammat ja tuotanto kasvoi määrällisesti enemmän etelässä, mutta rajusti enemmän pohjoisessa, niin on vahva korrelaatio alhaisen tukitason ja ylituotannon välillä. Kun tukiporras on kääntymässä,etenkin 2013 jälkeen pohjoisen eduksi niin olen huolestunut mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Kuten merkit viittaavat niin jatkossa tuotanto kasvaa määrällisesti enemmän c-alueilla mutta enemmän a-b alueilla.
Tukiero aiheuttaa tuloeroa kuten Ville Itälän kirjeestä komissiolle on todettavissa. Ja mitä tuo tuloero aiheuttaa kantakirjalle, etenkin se on nyt huolena.
Älykkyttä on paljon tutkittu, en ala senenempää kumoamaan tai muuten analysoimaan vätteitä, mitä tässä esitetään kun huomasin jo ensimmäisessä kappaleessa puhdasta huuhaata, niin en viitsinyt lukea enempää.
Aimoa komppaan senverran, että siinä se on oikeassa älykkyys kyllä lisääntyy koulutuksen myötä, esim. Unkarilainen tutkimus varpusista ja niiden älykkyyseroista antaa tälläisiä vitteitä, samasta kannasta otetut varpuset kehittyi kaupunkiympäristössä älykäämmiksi kuin maaseudulla, eli osasivat ratkaista eteen tulevia ongelmia nopeammin kuin maalla elävät serkkunsa, joilla siihen meni enempi aikaa.
Japanilaiset on myös paljon tutkineet koulutuksen merkitystä älyn kehittymisessä ja sillä on vaikutusta.
Palaan alkuperäisen väitteeseen, niin mitä sitten, mitä hyötyä on älykkyydestä jos se ei näy esim. ihmisen menestymisessä tai firman tuloksessa
?
Jenkit on aikanaan tutkineet, että jos johtaja on huomattavasti älykkäämpi kuin alaisensa, niin hommasta ei tule mitään eikä firma menesty, johtajan pitää olla vain vähän älykkäämpi kuin alaisensa ja esim. poliisityössä liiasta älystä on jopa haittaa, ihminen joka tekee rutiinitöitä turhautuu jos on liian älykäs.
Poliisi tai sotilas, joka on liian älykäs on myös yleensä on liian arka niihin tehtäviin mitä sen pitää hoitaa ja hommasta ei sentakia tahdo tulla mitään, rohkeimmat sotilaat ei yleensä ole niitä älykkäimpiä heppuja joukko-osastossa eikä myöskään poliisivoimissa.
Kuvaavaa on, että kun jenkeissä kuuskytluvulla Kalifforniaan perustettiin sellainen lapsinerojen koulu, johon tälläiset nerojen taimet ja muut poikkeuslahjakkuudet eri testien jälkeen valittiin ja niille sitten annettiin paras mahdollinen rahalla saatava koulutus, mitä voi tälläiseen yksityiseen kouluun jenkeissä järjestää, opettajina kävi esim. Nopelin saaneita tiedemiehiä motivoimassa ja arvioimassa näitä lapsia, niin nyt koulu neljänkymmenen vuoden historian jälkeen on todettu, että näistä neroista ja muista huippuyksilöistä on tullut aikuisia, joista yli puolet on hakeutunut valtion tai muuhun yhteiskunnan virkaan ja hyvin harvinaista oli, että tälläinen nero olisi hakeutunut yrittäjäksi tai poliitikoksi nämä ammatit puuttui melkein kokonaan näistä tuloksista.
Eli kysyn vaan, onko sijoitetulle pääomalle saatu katetta, mitä hyötyä yhteiskunnalle on näistä huippuneroista, jos niistä ei sitten tule yksilöitä joista voisi olla yhteiskunnalle jotain suurempaa hyötyä, esim. johtajina tai yrittäjinä.
Muutama Nopelisti oli kyllä joukosta noussut, mutta ei kovin montaa.
