Hyödyt ja haitat?

No hinta on haittapuoli, mutta tarpeessa rahan väärti. Siis silloin kun perusrehuista ei tule riittävästi typpeä pötsimikrobien käyttöön. Yleensä kokoviljasäiliksen kanssa käy näin....

Hyödyt ja haitat?

***Lopputyössäni aikoinaan vertailun eri valkuaislähteitä. Rehu-urearyhmällä oli kaikkein huonoimmat tulokset. Enkä todellakaan näe järjen hiventä sen käyttämisessä. Jos valkuaisesta on puutetta, niin rypsiä kehiin.

Ei kait urea ole suora valkuaislähde, vaan ihan lisätyppeä pötsitoimintoihin. Ameerikkalaiset puhuu NPN:stä, non-protein-nitrogen..... rypsin hyötysuhde tippuu aika rajusti 2-3 kilon päiväannoksen jälkeen. Menee proteiini lehmästä läpi....

Hyödyt ja haitat?

Hyätyä om josse säiliksesä oo valakuaista , mutta jos rv yli 14% nin vareksille syötät!
Vaarana heleposti emäksine pötsi!

Ei kait urea ole suora valkuaislähde, vaan ihan lisätyppeä pötsitoimintoihin. Ameerikkalaiset puhuu NPN:stä, non-protein-nitrogen..... rypsin hyötysuhde tippuu aika rajusti 2-3 kilon päiväannoksen jälkeen. Menee proteiini lehmästä läpi....

***Lehmän valkuaislähteitä ovat proteiinien lisäksi nämä NPN-typpiyhdisteet, joita on urean lisäksi esim. aminohappoja, peptidejä, nitraattia, ammoniakkia jne. Esim. säilörehussa on näitä kaikkia valkuaislähteitä. Virheellisesti käyneessä säilörehussa NPN-yhdisteitä on erityisen paljon.

Pötsin mikrobit hajottavat proteiinilähteet ja NPN yhdisteet ammoniakiksi, josta ne valmistaa mikrobivalkuaista käytössä olevan energian sallimissa rajoissa. Vapaaksi jäänyt ammoniakki imeytyy vedenkiertoon ja muutetaan maksassa ureaksi.

Suomalaisen säilörehun valkuaisen ongelmana on nopea pötsihajoavuus sekä suuri NPN-yhdisteiden määrä. Tämän vuoksi hyväksikäyttö jää heikoksi. Rypsi sopii hyvin juuri suomalaiseen ruokintaan. Kokeissa on saatu vielä 4 kilon käyttömäärillä hyvät tuotosvasteet.

Rehun joukkoon lisättävät NPN-yhdisteet vaatisivat runsaasti vapaata energiaa pötsiin tullaksensa optimaalisesti hyväksikäytettyä. Kun tästä energiasta on tapana olla puutetta, en näe niiden käyttöä järkevänä. Kokoviljasäilörehu ei ainakaan paranna energiatilannetta pötsissä ellei ole kyse erittäin pitkään sängeen korjattavasta korsi/vilja seoksesta tyyliin jotkut ajosilppuritilat.

Amerikassa on käytössä maissisäilörehu, joten niitä oppeja ei kannata suoraan tänne soveltaa, parhaat ideat toki.

Myös mitä korkeampi säilörehun sulavuus on,sitä enemmän pötsi muodostaa ammoniakkia,ei välttämättä etes näy maidon ureapitoisuuden nousuna,pötsin emäksisyytenä kylläkin,loppujen lopuksi.Kokoviljasäilörehussa on paljon oikeaa kuitua,sitä pitkää.Itse olen sitä mieltä,että rehu-ureaa ei kannata käyttää,voimakkuuden ja vaarallisuuden takia,mutta en tiedä mitä nykyään on tarjolla,että voin olla väärässäkin!

No rehu-urean käyttö rantautuu tänne länsinaapurista eikä ameriikasta. Siellä kauempana osataan jo noiden aminohappojenkin optimointiakin.
Meillä on tuota vähäkortista kokoviljaa ja nuorta säilörehua, mutta alhaisella 13-14% valkuaistasolla. Urean lisäys ei näkynyt maitomäärissä, mutta valkuaispitoisuus nousi 15 sadasosaa. Otatin reilun kuukauden aikana kymmenkunta näytettä tankkimaidosta, lisäysaikana ei muita muutoksia. Urea-annos nostettiin kolmesssa portaassa ja valkuainen nousi samaa tahtia. Hiehopoikimisten herumishuiput olevinaan korkeampia, mutta näin lyhyessä ajassa ei kannata tehdä hätäsiä johtopäätöksiä. Kevätkaudella tulee valkuaispitoisempaa säilörehua, silloin jätän urean pois.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 21.11.09 - klo:20:42

Hyödyt ja haitat?

***Lopputyössäni aikoinaan vertailun eri valkuaislähteitä. Rehu-urearyhmällä oli kaikkein huonoimmat tulokset. Enkä todellakaan näe järjen hiventä sen käyttämisessä. Jos valkuaisesta on puutetta, niin rypsiä kehiin.

Entä sit jos rypsiä annetaan reilu 4 kiloa ja edelleen valkuaisesta puutetta.

Entä sit jos rypsiä annetaan reilu 4 kiloa ja edelleen valkuaisesta puutetta.

***No siinä kohtaa täytyy katsoa seoksen muut raaka-aineet. Käytetäänkö esim.liikaa lisättyä kuitua säilörehun laatuun nähden. Vai laitetaanko peräti rypsin olkea tai jotain muuta yhtä järjetöntä.

Tälläiset vajaukset tuntuvat aivan liikaa keinotekoisesti tehdyiltä. Ensin suunnitellaan seos, joka sopii laite/rehuvalmistajan ideologiaan ja sitten lähdetään täydentämään sitä lisäkomponenteillä(lue kalliilla sellaisilla), jotta saadaan kokonaisuus pelaamaan.

Vai laitetaanko peräti rypsin olkea tai jotain muuta yhtä järjetöntä.

2-300 grammaa lehmää kohti ei paljon laimenna, mutta nostaa märehtimisaikaa ainakin noin silmämääräisesti.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.11.09 - klo:15:24

Vai laitetaanko peräti rypsin olkea tai jotain muuta yhtä järjetöntä.

2-300 grammaa lehmää kohti ei paljon laimenna, mutta nostaa märehtimisaikaa ainakin noin silmämääräisesti.

Näin appeesta kin mitään tietämättömänä väkisinkin tulee mieleen, että eikö tuo ole melkoinen kulueränsä ajella paalikoneen kans ympärikyliä ja keräällä erilaisia olkia ja muita tupsuja appeeseen?
Paljonko pitää olla rypsipaaleja 100 lehmän ruokintaan vuodeksi? ja moneltako hehtaarilta ne kerätään? Ja onko se sen arvoista jos pelkästään märehtimisaika paranee silmämääräisesti?

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.11.09 - klo:15:24

Vai laitetaanko peräti rypsin olkea tai jotain muuta yhtä järjetöntä.

2-300 grammaa lehmää kohti ei paljon laimenna, mutta nostaa märehtimisaikaa ainakin noin silmämääräisesti.

***No tottakai se pidentää märehtimisaikaa, koska täytyyhän se rautakanki saada sulatettua. Sulla käytössä olevan ydinpolttoainesäilörehun kanssa ehkä ihan sopiva yhdistelmä...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 22.11.09 - klo:15:43

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.11.09 - klo:15:24

Vai laitetaanko peräti rypsin olkea tai jotain muuta yhtä järjetöntä.

2-300 grammaa lehmää kohti ei paljon laimenna, mutta nostaa märehtimisaikaa ainakin noin silmämääräisesti.

Näin appeesta kin mitään tietämättömänä väkisinkin tulee mieleen, että eikö tuo ole melkoinen kulueränsä ajella paalikoneen kans ympärikyliä ja keräällä erilaisia olkia ja muita tupsuja appeeseen?
Paljonko pitää olla rypsipaaleja 100 lehmän ruokintaan vuodeksi? ja moneltako hehtaarilta ne kerätään? Ja onko se sen arvoista jos pelkästään märehtimisaika paranee silmämääräisesti?

Todella vähän lypsikkien ruokinnasta tietävänä ynnäilen 100 lä * 365d/v * 0,25 kg/lä/d / 220 kg/p = 42 paalia/v Eiköhän se ollut edellissyksynä naapurilla joku kuutisen hehtaaria hyvää rypsikasvustoa savimaalla, josta paalasin satakunta rullaa. Eli 42 p / 100p /6,5 ha = 2,73 ha/v

Eli kolmisen hehtaaria. Paalaaminen ei nyt kaksinen suoritus ole, pari tuntia, varastoinnissa on enemmän haastetta.

Lainaus käyttäjältä: MrMäkirinne - 22.11.09 - klo:15:52

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 22.11.09 - klo:15:43

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.11.09 - klo:15:24

Vai laitetaanko peräti rypsin olkea tai jotain muuta yhtä järjetöntä.

2-300 grammaa lehmää kohti ei paljon laimenna, mutta nostaa märehtimisaikaa ainakin noin silmämääräisesti.

Näin appeesta kin mitään tietämättömänä väkisinkin tulee mieleen, että eikö tuo ole melkoinen kulueränsä ajella paalikoneen kans ympärikyliä ja keräällä erilaisia olkia ja muita tupsuja appeeseen?
Paljonko pitää olla rypsipaaleja 100 lehmän ruokintaan vuodeksi? ja moneltako hehtaarilta ne kerätään? Ja onko se sen arvoista jos pelkästään märehtimisaika paranee silmämääräisesti?

Todella vähän lypsikkien ruokinnasta tietävänä ynnäilen 100 lä * 365d/v * 0,25 kg/lä/d / 220 kg/p = 42 paalia/v Eiköhän se ollut edellissyksynä naapurilla joku kuutisen hehtaaria hyvää rypsikasvustoa savimaalla, josta paalasin satakunta rullaa. Eli 42 p / 100p /6,5 ha = 2,73 ha/v

Eli kolmisen hehtaaria. Paalaaminen ei nyt kaksinen suoritus ole, pari tuntia, varastoinnissa on enemmän haastetta.

Eli tuosta nuon vaan. Jos sattuu olemaan paalain ja hyvä rypsilaiho, mutta onko sille tarvesta?