asetellaanpas pyhäpäivän ratoksi vastakkain maidontuotannon ja lihantuotannon työvoimavaltaisuus ja työllistävyys

sontakurkurkulta lienee turha odotella asiallista näkemystä,Mum mielest mullitouhu on tosi helppou verrattuna maidontuotantoon yksi henkilö kasvattaa helposti suurenkin määrän mulleja ko ostaa vaan sitä isomman apevaunun jonka täyttää kerran päiväs ja jakaa pöydälle lopun aikaa tarkkaillaan kameran kaut pirtistä ko korko kasvaa.

Ei kauhean kiinnostaavaa laskemista, kun lopputulos on jo etukäteen selvä.

Montako kertaa enemmän sonneja täyty olla, jotta pääsee samoihin ansioihin kun lypsylehmillä? Olisiko ehkä 6 kertaa.
Tuottaisiko 400 sonnin navetta saman kuin robottipihatto? Vai 300 sonnin.

Lihantuotantoakin on monenlaista, ei sonnin kasvatus ole ainoa autuaaksi tekevä tuotantomuoto.

En tiedä voiko näitä verrata, liikevaihto ja tulot on pienemmät, kulut on myös pienemmät, katetta jää vähempi ja työaikakin tunteina on pienempi, jokainen taaplaa tyylillään ....

Tämähän on melkein asiallinen nettiTV-pätkä iltalehdeltä:

http://www.iltalehti.fi/nettitv/?10087833

Miten moinen "vahinko" on päässyt käymään?

Tämähän on melkein asiallinen nettiTV-pätkä iltalehdeltä:

http://www.iltalehti.fi/nettitv/?10087833

Miten moinen "vahinko" on päässyt käymään?

Eivät varmasti ota tavaksi ?
Ihan asiallinen pätkä ?

Tavallinen kuluttajahan ymmärtää asian näin:

"Pitkät päivät, hyvä juttu. Talvi, pöpöt kuolee, hyvä juttu. Edullisempaa viljellä vähillä lannoitteilla.... joo hyvä.. mutta..

MIHIN *****UN NE NIITÄ TUKIA SITTEN TARVII"

Helppoo ja helppoo. Mihinkäs unohdettiin tukialueet? Jossain pohjoisessa lihantuotanto voi kannattaakkin, mutta Beellä ei hääviä hommaa. Sen mitä olen ainoaa tuntemaani sonninavettaa tuossa vieressä kattellut, niin yllättävän paljon siinäkin saa olla hommia tekemässä. Ruokkimista ja paskansiirtoa riittää.

asetellaanpas pyhäpäivän ratoksi vastakkain maidontuotannon ja lihantuotannon työvoimavaltaisuus ja työllistävyys

sontakurkurkulta lienee turha odotella asiallista näkemystä,Mum mielest mullitouhu on tosi helppou verrattuna maidontuotantoon yksi henkilö kasvattaa helposti suurenkin määrän mulleja ko ostaa vaan sitä isomman apevaunun jonka täyttää kerran päiväs ja jakaa pöydälle lopun aikaa tarkkaillaan kameran kaut pirtistä ko korko kasvaa.

ku on tarpeeksi iso niin ei apevaunua tarvi täyttää ku kerran kahdessa päivässä.. 

Lihantuotannosta mitään ymmärtämättä, mutta naapurin menoa seuratessa voi todeta, että jos meinaa päästä samaan liikevoittoon kun hyvin hoidettuun robottipihattoon niin ei se ehkä onnistu pelkästään apevaunua ajamalla ja kamerasta seuraamalla rahan kasvamista. Hallin pituu saa olla ainakin melkonen.

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 22.11.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

50 emoa C-alueella vastaa samaa kansallista tukea, mihin tarvitaan etelässä 200 emoa..
Itellä 85 emoa ja puuhasteluahan se vielä on..

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:20:28

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 22.11.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

50 emoa C-alueella vastaa samaa kansallista tukea, mihin tarvitaan etelässä 200 emoa..
Itellä 85 emoa ja puuhasteluahan se vielä on..

riippuu siitä miten asiat laskeskelee.. mielestäni tuet eivät saisi olla se pää asia

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 22.11.09 - klo:20:41

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:20:28

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 22.11.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: hl - 22.11.09 - klo:19:45

tuotanto panosten suuruus ja yksikön koko ovat varmasti merkittävässä asemassa vertailussa.
maitotilat joilla ei ole investoinneista tullutta velka pää-omaa ovat vertailussa vahvoilla, vaikka tuottaja hinta laskee kuin lehmän häntä alaspäin.
lihakarja ja varsinkin emolehmä tuotannossa on suuri yksikkö koko tällä hetkellä valttia.
ruokinnassa tulee suurimmat erot esiin, maitoa ei tuoteta pelkällä korsirehulla.. ainakaan kovin tehokkaasti

No, 50 emolla saa hyvän tuloksen aikaan, tosin mikähän luetaan suureksi yksikkö kooksi?

50 ja siitä ylöspäin on jo aika isoa toimintaa, meillä nyt noin 100 emoa ja määrä tulee kasvamaan vielä

50 emoa C-alueella vastaa samaa kansallista tukea, mihin tarvitaan etelässä 200 emoa..
Itellä 85 emoa ja puuhasteluahan se vielä on..

riippuu siitä miten asiat laskeskelee.. mielestäni tuet eivät saisi olla se pää asia

Totta, paljonko sinulle jäisi emoista nettotuloa, jos pohjoinen tuki poistuisi?