>kolme vuotta ennen luomuun siirtymistä otettiin nurmi takaisin viljelykiertoon. Elikkä ilmeisesti se on alkanut vaikuttaa sopivasti nyt luomuun siirryttyä. Mutta sato tasoja enemmänkin minua on ihmetyttänyt sadon laatu, joka on ollut parempi kuin ennen. Hehtolitrapainotkin ovat järjestään olleet korkeampia kuin aikaisemmin.
Joten mitä mieltä alan tietäjät ovat? Mikä siis olisi se varsinainen selitys satotasojen ja laadun nousulle? Vai onko tämä mahdollisesti yleisempääkin luomuun siirtymisen alku vuosina?
Nurmi parantaa maata, ravinteita vapautuu myös maan (orgaanisista, etupäässä) reserveistä, jolloin ainakin vehnän valkuaispitoisuus nousee verrattuna pelkästään keväällä annettavaan typpilannoitukseen.
Maan orgaanisen aineksen määrä ja niinmuodoin myös siitä vapautuvan typen määrä muuttuu aika hitaasti vuosien saatossa. Yksi nurmi on hyvä, mutta nyrkkisääntönä voisi pitää, että nurmien ja viherlannoitusten "silmin havaittava" vaikutus kestää suunnilleen yhtä monta vuotta kun vihreää on pellossa ollut. Sitten sitä kyllä kertyy sinne myös "pitkäkestoiseen" varastoon, eli nurmiviljelyn lopettaminen ja siirtyminen yksipuoliseen viljanviljelyyn laskee satotasoa vasta vuosien päästä.
Kun noilla hienojakoisilla mailla on kaliumia yleensä riittävästi ja fosforia suunnilleen kaikilla pelloilla varastossa vuosikausiksi, käy helposti kuten Sinulle. Jotta homma pysyy hyvällä uralla myös pitkällä tähtäimellä, niin suunnilleen viljelykierron mittaisella aikavälillä ravinnetase ei saisi olla voimakkaasti negatiivinen, eli sadossa poisvietyjä ravinteitä täytyy myös palauttaa peltoon (tilastotieto: 80% Suomen sadoista menee rehuksi, eli se viljeljän musta kulta takaisin peltoon oikeina annoksina). Samoin rikkakasvien kanssa on syytä olla tarkkana jo ennenkuin mitään ongelmia tulee, ettei panoksia mene väärän sadon kasvattamiseen.
Päinvastaisesta (mitä luomuilija on havainnut) on itselläni muistikuva Pohjois-Savosta jostain tupaillasta 80-luvun puolivälistä, jolloin itse innokkaana opiskelijana olin puhumassa luomusta. Muuta en tapahtumasta muista kun yhden perusviljelijän, joka viisitoista vuotta aikaisemmin oli laittanut lehmät korkealaitaiseen ja jatkanut viljatilallisena. Hän valitti koko illan, kuinka "apulannan teho on heikentynyt". Tais vain olla niin, että se aikaisempi karjatila viljely (nurmia, karjanlantaa) helpotti huomattavasti viljafarmarin alkuvuosia, mutta kun vuosikymmenten saatossa kerätty pääoma pellosta oli pois, niin apulanta tarvittiin enemmän.
Petri
