Vapaamatkustamisesta vielä.
On vanhakantaista verrata MTK:ta perinteisiin ammattijärjestöihin, ammattijärjestöt käyvät säännöllisesti palkkaneuvotteluja työnantajansa kanssa, ja joka kerta tuloksena on palkankorotus, tai jos ei synny neuvottelutulosta, niin lakko ja sen jälkeen vähän pienempi korotus, kuin alun perin vaadittiin.
MTK ei kuitenkaan käy varsinaisia maataloustuloneuvotteluja valtion kanssa enää, toisin kuin 80-luvulla, ja silloin voitiinkin puhua vapaamatkustamisesta, koska MTK yleensä sai neuvoteltua korotukset tuottajahintoihin.
Mutta mitään todellisia maatalouden tupo-neuvotteluja ei enää nykyään käydä. Käydään vain näennäiset neuvottelut, joissa panokset ovat mitättömän pienet, ne ovat pikkujuttuja joista siellä sovitaan, ja on ketään ei-jäsentä turha syytellä vapaamatkustajaksi, jos sieltä nyt joitakin murusia, kuten energiaveron palautus, saadaan.
Sillä murusia näiden näennäisten maatalouden tupo-neuvottelujen panokset ovat. EU-tukineuvoteluissahan se MTK:n valta nähtiin, MTK voi sanoa mielipiteensä, mutta sillä ei ole mitään käytännön merkitystä.
Kyllähän te MTK-aktiivit käytätte puheissanne tyypillistä ammattiyhdistysretoriikkaa, vapaamatkustajineen kaikkineen, mutta se on tyhjää puhetta vailla substanssia, sillä retoriikalla vain yritetään peittää MTK:n vähäinen merkitys nyky-yhteiskunnassa, saatikka viljelijöiden asioiden todellisessa ajamisessa, ja sillä retoriikalla yritetään myös tuoda jotakin merkitystä siihen omaan järjestöaktiivisuuteen, jotta ei aivan turhauduttaisi niissä kokouksissa.