Onko kellää ollu niistä ongelmaa? Mistä se johtu?

huono laatuinen säilörehu

Lypsimet horii ilmaa kiinnityksessä tai lypsyn aikana, likaiset vetimet, huono ilmanvaihto...

Lypsimet horii ilmaa kiinnityksessä tai lypsyn aikana, likaiset vetimet, huono ilmanvaihto...

noista se menee maitoon mutta huonosti säilyneen rehun mukana tulee sinne navettaan.

Oli onkelma tos parivuota sitten.
Kevät säilörehu satoa syötin, artturi analyysissä 10 rehua, mutta aika kuivaa.
Ilmeisesti home itiöitä tuli ku oli lauha talvi nii sitä mukaa ku rintuus auki nii rehuuun
muodostui hometta jota ei kyllä nähnyt eikä tuntenut millään lailla navetassa,
mut maidossa näkyi.
Loppu voihappoitiöt ku aloin syöttään syysrehu siiloa joka oli huomattasvasti märempää.
Siis kevät sato oli liian kuivaa vaik oli 10 rehua.
Nykyisin en päästä rehua liian kuivaksi.

Kuivana tehty aumarehu muutama vuosi sitten syötössä. Otettiin itökokeita ja tulos joka kerta erinomainen. Ei ole suoraan rehusta kiinni.

Kuivana tehty aumarehu muutama vuosi sitten syötössä. Otettiin itökokeita ja tulos joka kerta erinomainen. Ei ole suoraan rehusta kiinni.

Vuodesta myös kiinni, toisina vuosina maasta nousee enemmän itiöitä rehun mukaan kuin toisina, huomaahan sen myös esim. paalirehuissa. Joskus tuppaa homehtumaan helposti, sitten taas seuraavana vuonna täysin samoin tehtyä rehua eikä yhtään homeita.

Voisiko olla syy siinä, että jos on suuterehua jäänyt navettaan tai parsiin, niin olisi siitä sitten ilmaantunut maitoonkin?

Sillä vaa tässä kyselen, ei mun tietoon ole tullu että meidän maidossa olisi ollu itiöötä, kuulemma kaikki on hyvin kun mitää ei kuulu meijerin suunnalta. Tosin täs on vuoden verran oltu valion listoilla, eli ennemmin niilä ei ole ollunna itiööllä merkitystä. Rehussa laatuarvosana on vaihdellu siinä 7 ja 8 välillä, ja paaleissa on poikkeustapauksissa ollu pieniä täpliä pinnassa homeen näkööstä. Arvosana lienee nuon alhaanen sen takia kun happamuus on ollu aina pikkusen yli tavoitteen. Kesällä saa paali olla viikonki laattialla leviänä, eikä homehdu. Kärpäsiä va tuntuu olevan enemmän ku aikaasemmin ku oli tuore niittorehu pikkuvasikoota varten. Nyt ei ole jaksanu puljata niittorehun kanssa.

Kuinkahan äkkiä tulis kiukkuunen soitto maidonhoidon neuvojalta jos niihin lähetteisiin pistääs että kuinka se rehu on oikiasti tehty..  Eli nurmeen on ajettu 2.sadolle kuivalanta, ja sitte rehu on paalattu ilman säilöntäaineita..
 

Voihappoitiöthän tulee ongelmaksi juustomeijereissä. Eli jos voihappoitiöistä maitoa laittaa tuollaiselle tuotantolaitokselle, niin juustot paukkuu (Emmental) ja laskunhan sitten maksaa tuottajat yhdessä, kun juustoerä menee pilalle. Vastuu on tuottajilla!

Täälläpäin tuottajat ovat aika hyvin oppineet pitämään kurissa voihappoitiöt. Joskus vaan kuulee meijeriltä, että muualtapäin suomea tulee enemmän sitten voihappoitiöllisiä kuormia. Ei ole mahdotonta pitää kurissa. Tarkkuutta vaatii ja töitä tietenkin siinä vaiheessa, jos tilalla alkaa kyseistä onkelmaa ilmetä.

Kuka niitä suomalaisia juustoja ostaa ku ulkolaasta saa niin halvalla.  Taitaap purkkimaidon myynti edelleenki olla se liiketoimi mistä meijerit saa tilin. Vai onko jotain muuta syytä miksi purkkifimat on tilityshinnassa valiota edellä?   

Koskahan muute tuo ylitarjonta muuttuu kysyntävoittooseksi? Meinaan sitä että koska alkaa lehmätilojen alasajo ja pelloilla ryhdytään viljelemään viljaa lämpölaitosten energiaksi? Meinaan kauran polttoarvo on suurempi kuin kaupallinen arvo, ja polttoviljatili kasvaa varmasti. Meinaako joku että energian hinta laskee? Pikaasen laskutoimituksen jäläkeen kauran tonnihinta poltossa on 60€+22%alv. Ja se hinta tulee taatusti nousemaan. Siinä olisi parempi pisnes ku tappiolla maidon tuottaminen, polttoviljaa keväällä maahan, ja syssyllä tappuroida pois ja olla site muut ajat oikeissa töissä... Aattele, sais olla viikonloput vapaalla, ja olis kaikenmoisia kesälomia ja juhlapyhä vapaita, ja sairaslomiakin voisi pitää..... 

Itte syötin kerran omasta mielestä hyvää paalirehua ja otin siitä oikein näytteenkin ja Artturi arvioi rehun 6:n arvoiseksi  . Tietysti rehu vielä mollattiin pitkällä sepustuksella , kuinka se voi nostaa mm. maidon itiöpitoisuuksia. Rehun syötön aikaan otettiin itiönäyte,  joka oli <300 
Korkein mitattu on meillä 400. Ja mitään en oo paaliin laittanut, mutta Artturiakaan ei ole enää otettu. Turha ottaa kun 7 parempaa ei saa juuri koskaan    ehkä pitäis kertoa muunneltua totuutta ja ilmoittaa että säilöntäaineena on AIV II 

Itte syötin kerran omasta mielestä hyvää paalirehua ja otin siitä oikein näytteenkin ja Artturi arvioi rehun 6:n arvoiseksi  . Tietysti rehu vielä mollattiin pitkällä sepustuksella , kuinka se voi nostaa mm. maidon itiöpitoisuuksia. Rehun syötön aikaan otettiin itiönäyte,  joka oli <300 
Korkein mitattu on meillä 400. Ja mitään en oo paaliin laittanut, mutta Artturiakaan ei ole enää otettu. Turha ottaa kun 7 parempaa ei saa juuri koskaan    ehkä pitäis kertoa muunneltua totuutta ja ilmoittaa että säilöntäaineena on AIV II 

Ja sitte ku muutettiin aumarehusta, aiv II säilötystä, paalirehuun, nii ne käymisen onistumista kuvaavat arvot paranivat, ja vaihtelu näytteiden välillä putosi. Ja rehun syönti parani. 

Homeitiöt ja voihappoitiöt eivät periaatteessa oikein viihdy samassa rehussa. Voihappoitiö, tämän Clostridium tyrobutyricum -bakteerin kestomuoto säilyy ja säilyy. Perusongelma on se, että se on jotenkin viety (rehun mukana) sinne navettaan ja maidon mukaan lypsetään itiöllistä navettailmaa, rehua tai sontaa.

Rehuun itiöt joutuvat maan mukana. Jos on tarpeeksi esikuivattua, niin ei lisäänny rehussa, tosin ei kyllä kuolekaan. Tuoresäilörehussa voi jopa lisääntyä, jos käyminen ei ala heti ja/tai hapossa on säästelty.

Petri

Itte syötin kerran omasta mielestä hyvää paalirehua ja otin siitä oikein näytteenkin ja Artturi arvioi rehun 6:n arvoiseksi  . Tietysti rehu vielä mollattiin pitkällä sepustuksella , kuinka se voi nostaa mm. maidon itiöpitoisuuksia. Rehun syötön aikaan otettiin itiönäyte,  joka oli <300 
Korkein mitattu on meillä 400. Ja mitään en oo paaliin laittanut, mutta Artturiakaan ei ole enää otettu. Turha ottaa kun 7 parempaa ei saa juuri koskaan    ehkä pitäis kertoa muunneltua totuutta ja ilmoittaa että säilöntäaineena on AIV II 

Olen törmännyt kerran samaan. Isäntä oli ottanut rehusta samaan aikaan kaksi näytettä. Toiseen oli ilmoittanut säilöntäaineeksi AIV 2 (tämä tapahtui 1993) ja toisen ilman happoa säilytetyksi. Olin kyseisellä tilalla silloin lomittajana. Rehu oli silmämääräisesti hyvää ja lehmät söivät sitä hyvin. Aiv näyte oli erinomaista, mutta hapoton oli jotakin 6. luokkaa. Ihmetyttää mihin tuolla tutkimuksessa oikeesti tarvitaan tuota tietoa säilöntäaineesta. Eikös se kuitenkin ole tärkeintä mitä sieltä kantturan edestä löytyy.

Meillä on nyt siirrytty Bonsilageen. Tulokset on olleet paremmat kuin Aiv hapolla säilöttäessä. Ainakin kun on ollut kuivat kelit kerätä.