Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen sai aikuisiällä antibioottikuurin jälkiseurauksena "maitotaudin". Hänelle ilmaantui erilaisia vatsavaivoja, astmantyyppistä yöyskää sekä ihon ja silmäluomien kutinaa. Monet tutkimukset ja kokeet eivät antaneet vastausta hankaliksi käyneille oireiden syille. Hän ei enää voinut syödä kuin maidottomia ja gluteenittomia vauvanruokia.
Suomalaisen maitokulttuurin rappion vuodet alkoivat kuusikymmenluvulla. Silloin meijeriin viety maito alettiin pastöroida sen säilyvyyden parantamiseksi. Esteettisten seikkojen eliminoimiseksi keksittiin maidon homogenointi. Homogenoinnissa maito ruiskutetaan kovalla paineella tiheän sihdin läpi. Tällöin rasvapalloset rikkoutuvat pienemmiksi ja tulevat tasakokoisiksi. Saadaan aikaiseksi pinnaltaan kermoittumaton, täyteläisemmän makuinen maitotuote.
Meijeriteollisuuden kertoo homogenoinnin olevan vain maidon mekaanista käsittelyä, mutta myös kemialliset ominaisuudet muuttuvat. Maitotuotteen rasvapalloset, nykykäsityksen mukaan, pystyvät lävistämään suolen sellaisenaan ja kuljettamaan hajoittamattomia maidon valkuaisia suoraan verenkiertoon. Ihmissuolessa hajoamattomat valkuaiset eivät sellaisenaan sovi kaikille ravinnoksi ja aiheuttavat mm. allergisia oireita käyttäjilleen. Jopa imettävien äitien vauvatkaan eivät säästy harmeilta. Väärät valkuaiset kun kulkeutuvat äidinmaidon mukana vauvalle asti aiheuttaen murheita.
Hyvin monet ruuat sisältävät homogenoitua maitoraaka-ainetta. Kun sitä on vähän, sen olemassaoloa ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa. Kuitenkin häiriötilaiselle pienikin määrä aiheuttaa merkittävää haittaa.
Homogenoidusta maidosta kärsiville henkilöille vaivasta poispääseminen ei ole mahdotonta, mutta aluksi on nähtävä vaivaa tiedon hankkimiseksi. Aiheesta ei ole kunnollisia, laajasti jaossa olevia oppaita. Lääkärit eivät juuri asiasta keskustele, eivätkä huomioi hoidoissa. Tutkijat eivät hevin ole alkaneet tutkia, koska aihe on kuulemma kovin epätieteellinen. Vasta äskettäin aiheeseen on harva edistyksellinen tutkija alkanut kiinnittää huomiota.
Meijeriteollisuuden omiin ja sen sponsoroimiin tutkimuksiin on syytä suhtautua epäilevästi, näistä kun on tähän asti tullut vain homogenoinnin pannasta päästäviä tuloksia.
Tukkinen väittää, että neljännes suomalaisista kärsii homogenoidun maidon enemmän tai vähemmän elämää ja syömistä aiheuttavista rajoitteista ja kivuista. Lääkärit hidastelevat. Valio vaikenee, iso bisnes katsoo kustannuksia ja menetettyä mainetta. Halvan ja näyttävän ruuan tie johtaa skandaaliin, joka vain odottaa tylyä paljastumistaan. Näin ajaa taas yksi elintarvikeala itsensä ojasta allikkoon.
Turhan "viisaat" lääkärit ovat tuhonneet maidon maineen hyvänä ravintoaineena ja etenkin luuston kalsiumlähteenä. Varsinkin kouluruokailun pitäisi tuntea vastuunsa maidon oikeanlaisuudesta. Ensimmäinen osoite muutokselle on jalostava teollisuus.
Maito yksin ei ole teollisuuden pilaama ruuan raaka-aine. Monet muut tuotteet käyvät läpi haitallisia kuumentamis- ja kemiallistamisprosesseja, mm. leivän kevytlevitteet.
Ruoka mahdollisimman käsittelemättömänä ja luonnonmukaisena saa pala palalta sille kuuluvan kunniallisen aseman. Homogenoimatonta maitoa saa vain navetoista suoraan tai kaupasta luomumaitona.
Näin Raija Tukkinen voi syödä, jo useamman vuoden kokemuksella, kaikkia homogenoimattomasta maidosta tehtyjä ruokia.
