Kuinkas uutisviljat on analysoitu, paluukuormia vai liian kuivaksi ? 
Vehniä on menny 12 rosenttiin ja kaurat pääsi vahingossa 11. Tipplet ei meinannu mennä millään vitulla alle 13%:n. Viimevuonna Anteissa oli poistolämpö 38 kun ohran puintikosteus oli 20% ja 38 asteella meni 12.4 loppukosteus. Nyt otin varman päälle ja laitoin 38.5 poistolämmöks ja siitä huolimatta oli tiipelillä loppukosteus 13.2%. Puintikosteus oli kuitenkin VAAN 16. Tiiä sit johtuuko isosta jyvästä ja korkeesta hehtopainosta.
Otappa viikon päästä Tipplestä uus näyte ja laita vaikka Raisiolle minigrip pussis, ylläri saattaa odottaa?
Takasin se lyö. Noi ekat satsit menee siemeneks. Pitää loppuihin nostaa vieläkin lisää poistolämpöä.
Minä en oikein tuota poistolämpösäätöä ymmärrä. Luulisi että se olisi riippuvainen sisäänpuhalluslämmöstä joka voi vaihdella huomattavasti ulkolämpötilan mukaan. Toisaalta tuntuuhan se jotenkin toimivan. Vehnällä oli tänään 38,4 ja mittaus Wile 55:lla näytti keskiarvona 13%. Puintikosteutta en mitannut mutta 5 tunnin kuivauksen jälkeen 23% ja kuivaus kesti 12 tuntia. Lämmin päivä ja kuivauslämpö pelti täysin auki 70 astetta. (miten tuon asteen merkin saisi kätevästi näppäimistölle?) Olen pyrkinyt tuohon 13%:iin eikä takaisin ole tullut. Toissa vuonna yhdestä perittiin hieman "kuivauskuluja" kun oli yli 14%.
Kokonaisuudessaan kuulemma tänä vuonna ollu kaikilla ton poistolämmön kanssa justeeraamista. Johtuu kosteesta ilmasta. kuulemma.
Mutta osaatko selittää miten tuo toimii? Jotenkin ymmärtäisin jos se mittaisi kosteutta kuten ennen kai jossain kuivureissa oli mutta lämpötila? Vai edellyttääkö tuo että se kuivauslämpö pidetään vakiona.
Kyllä se jonkinmoista vakautta vaatii tuloilmalta, jos kovin tarkalle luvulle haluaa kuivata so. välttää kallista ylikuivaamista.
Esim. kuivauslämmöllä 65 ohran poistolämpö 33,5, mutta 70 samaa kuivuus-% pääseminen edellyttää poistolämmön arvoksi 38 astetta. Eri viljalajeilla on luonnollisestikin eri arvo poistolämmön suhteen...
Lisäksi on huomattava että hlp vaikuttaa astelukuun, ja lajikkeiden välilläkin on eroja: Korkea hlp vaatii korkeamman poistolämpö asetuksen, samoin pääsääntöisesti kaksitahoiset ohrat.
Eli ei mitenkään yksiselitteinen, saati insinöörintarkkasysteemi. Vaati muutaman vuoden treeniä, edelleenkin tulee välillä ikäviä yllätyksiä eritoten rahtierien kanssa joista on ehkä vaikeampi arvioida hlp ym. justeerauksia.
