Kyllä tissinkoittajankin pitää varautua katovuosiin. Todellisuudessa jos näinden tukien avulla ei selviä ,niin milloin selviää. Konkurssi on lähes mahdoton, jos vähääkään taloudellista ajattelua.
[/quote]
Kas kummaa? Kylä tissinkoitosa on katovuasia varmaa usseemmi ko viljamiähillä.
Esmerkiks. Märkänä vuanna ei rehuilla oo tuatantovaikutusta, pillaantumisia turha paljo.
Viljamiähet pui pöytä metrin korkiammalta ja saavatten kohtuu tavaraa vaa hiukka vähenpi ja hinta nousoo.= Viljaa vähä ja rehu kehnoo.
Kuivana vuanna tullee rehu hyvvää mutta piru vähä, jota jatkettava kaikellaasilla lisukkeilla (köykäne vilja eri muaroisa).
Viljaa tulle vähä ja taas hinta nousoo.
Ainua hyvä vuasi nuin 1/10 vällei nin rehua tullee hyvi ja om laarukasta, sillo lypsäjä om tyytyväne!
Jos tua ainukaane lypsäjälle hyvä vuasi sitte ossuu ennätys korkeire viljahintoje jäläkee nin sitte kirotaa ko elukkamiähet ei osta ylihintasta viljaa ko ommaaki sattu tullee.
Erellinen tosi katasrohvivuasi oli 2006 kuivuutensa takia ja viäki mää saa maksella sen suven loppulaskuja. JOS, ja kun luaja ny sallis yhren vuaren olla suatusa meittilleki nin selviäs vanahoista synneistänsä.
Silti mää en oo kares vilja hinnoista enkä mairoon hinnoista molemmille tulle hyvät ja huanot vuaret, mutta kuka om nin vanaha notta muistaa samallaasen syklin.
Histooriaa lukeneet sanovatten , ette semmoosia oo ennää elosa. Erellinen vastaava sykli ko on vissiii ollu 1856-1861. Korjakkoo joku jota nua näläkävuaret enämpi kiinnostaa.
Ainua seikka josta moon viljamiähille pikkuusen pahana, om notta ko tullee sitä kauppakelevotonta viljaa nin se olis karjamiästen muka pakko ostaa listahinnoolla.
Hyvänä vuanna ei sitte viljaa saa eres ostaa ko kaikki mennee "teollisuutee " hyvällä hinnalla.
Aatellaa notta karjamiähille se om sama mitä kahua elikot syä, ko vaa teollisuus saa hyvvää tavaraa.
Sama nuissa hevosheinämiähisä, hevosille priimaa ja sitte ko koko kasa om pölisevää paskaa nin sitte kaupataan karjamiähille, " notta ny olis meleko hyvvää heinää, iha vaa pikkuuse pölisee".
Nykyaijjaan lehemä vaa om pikkuuse vaateliaanpi ko nua pääosa kaakeista, enkä meinoottele oikeeta ravuria vaa nuita syäpälääsiä.
JATKUVUUTTA TOIMITUKSIIN OLEN ESITTÄNY OMAN HISTORIANI AJJAAN, Ny om sitte jo muutama hokassu notta viljapualelleki." Yks tavanomaane vuasi saattaapi tuara tiänestiä tämmöösinä tavallista huanompinaki vuasina"
terv. nimim. 400 tn viljaa vuaresa
