Kertokaa miten saa tuoreena säilötyn viljan säilymään parhaiten laakasiilossa?

Aikalailla samalla tapaa, kuin s-rehu, eli hyvin tiivistämällä. Jos perunarehua saa vielä päälle, niin avot. Puintikosteus mieluusti lähempänä 30% ja aiv-happoa perään. Jos koskeus alle 20%, niin käytä propionihappoa.

Nykyään kuulema hyviä kokemuksia biologisistakin, mutta liian kuivaa ei viljan kärsi olla. Samoin isoissa laakasiiloissa pienellä kulutuksella herkkä lämpeämään. Pintaanhan voi lisätä propioniakin, vaikka muuten säilöö biologisella.

Voiko AIV-happoa ja propionia sekoittaa keskenään.

Toki, AIV 10 taisi olla tällainen ja haisi todella hyvälle.

^ Aiv-ässä on tällä haavaa vastaava.

joskus muistaakseni joku kertoi säilövänsä vaan aumaan eikä mitään aineita? muistanko oikein? Toimiiko?

Miten toimii josilac ym normaalit "rehuille" tehdyt biologiset aineet....
Vähä sellainen tunne, eikä kovin vähääkään että on rahastusta esim Hivenen viljansäilöntä aineet? helvetin kalliita? toki ei aumassa ollut moittimista, mutta taitaa hyvän tuloksen saada halvemmallakin?

joskus muistaakseni joku kertoi säilövänsä vaan aumaan eikä mitään aineita? muistanko oikein? Toimiiko?

Miten toimii josilac ym normaalit "rehuille" tehdyt biologiset aineet....
Vähä sellainen tunne, eikä kovin vähääkään että on rahastusta esim Hivenen viljansäilöntä aineet? helvetin kalliita? toki ei aumassa ollut moittimista, mutta taitaa hyvän tuloksen saada halvemmallakin?

Melassisiirappia voi valutella sekaan. Tulee säilöntävaikutus kaupan päälle kun saat lisää maittavia rehuyksiköitä. Perunarehu(-n puristeneste) on myös hapanta ja kostuttaa/tiivistää viljamassaa.

yksi hyvä keino parantamaan murskeviljan laatua tuli vahingossa. Viime syksynä kysäisin urakoitsijaa puimaan vehnää, mutta kun parin tankillisen jälkeen tulin itse paikalle huomasin vehnän niin märäksi ettei sitä edes saa kuivaamosta läpi. Kukaan appeentekijäkään ei ollut muutaman kuution läjästä kiinnostunut joten se laitettiin litisteauman painoksi. oli muuten ero kuin yöllä ja päivällä kun vertaa vaikka hiekkapusseilla painotettuun aumaan. Eli uskon että litiste säilyy todella vähilläkin säilöntä-aineilla kunhan painotusta ja kulutusta on riittävästi. Eri aineissa en ole suuria eroja huomannut tosin olen aina käyttänyt joko happoja tai melassia, en koskaan biologisia.

Ei se mitään säilöntäainetta tarvii. Märkä käy maitohappokäymisen ihan ilman aineita, kuiva säilyy muutenkin, välimuodot hakee sen tasapainon ihan luonnostaan. Näin on tehty jo vuosikausia ja toimii jos viljan murskaus on kunnossa.

Alussa puljattiin happojen, veden ja melassin kanssa. Nyt ei käytetä mitään. Kunnollinen litistys, traktorilla polkeminen, muovi päälle ja kunnon painotus. Muovitetut pyöröpaalit on hyviä kun ei kiinnosta jyrsijöitä ja linnut ei pääse kaivamaan muovia rikki.

Melassia n. 10kg/tonni.
Kunnollinen murskaus.
Kosteus nostetaan vedellä tasoon n. 45 %.
Kunnon tiivistys, traktorilla kuten säilörehukin.
Muovin päälle litistetään n. 30 cm kuivaa viljaa painoksi.
Noin on menty vuosikausia ja tänä syksynä kans.

Kertokaa miten saa tuoreena säilötyn viljan säilymään parhaiten laakasiilossa?

1 osa siirappia, 3 osaa vettä säilöntään, ja vesisumu kokoajan siihe kasaan mihin mylly pudottaa viljan. Melassin käyttömäärä..  tuota semmoonen tasaanen ohut nauha juoksee sinne elevaattorin syöttöruuvin päälle, litraa/tonni määrää en osaa arvioida.. Jämerää todesta, viimeseen 10 vuoteen ei ole happoa menny ku vasikoiden hapanmaitojen tekoon.

kun siilo on täynnä, pinta kastellaan kunnolla. Ja aina päivän päätteeksi siilo poljetan. Siilo olisi hyvä saada nopeasti täyteen. ja lopuuksi kunnolla painoa päälle. Siilon olisi hyvä olla kapea, että se töyrä kuluus nopiaa. Ja siilo olisi hyvä olla tyhjä juhannukseen mennessä. Sitte alkaa pilaantuminen.

Ja luonnollisesti; ennenku ruvetahan mitää tekeen nii huolelinen siilon pesu ja seinien muovitus.