Tuossa on juuri se tilanne jossa voi miettiä että montako puimuria kylällä tarvitaan. Hyvinä syksyinä urakkamies ehtii puimaan miten päin tahansa, ja sitten taas huonompina useimmilla on kuitenkin kuivauskapasiteetti rajoitteena.
Sen sijaan että puimuri vain seisoo tuntikaupalla pellonpäässä odottelemassa kuivurin vapautumista se voisi olla toisella pellolla puimassa.
Täälläkin naapurin tx68 ehtisi puimaan useammankin talon kuivurit, kaatosuppilot ja kärryt täyteen alta aikayksikön.
Viime syksynä ainakin kun satoi, niin kymmenen kilometrin päässä saattoi olla puintikelejä eikä ollut mitenkään meiltä poissa vaikka urakoitsija olikin siellä puimassa sillävälin.
Näinpä, sitä vaan ei kaikki ymmärrä.
Suomenmaassa on lähes kaikilla, ja kalusto on ylimitoitettua... 
Tuli paalauslasku tuossa menneellä viikolla. Aloin sitten miettiä paalaus- ja puintiurakoinnin kannattavuus eroja. Tuommosen uuden Sampo 2065:sen hinta lienee 100 000€ alv0%. Tilastojen mukaan Suomen syksyssä 160 hyvää puintituntia. Jos tuommosella puimurilla menee keskimäärin 1,5 hehtaaria läpi tunnissa, niin syksyssä ehtii mennä pistää 240 hehtaaria pakettiin.
Paalainkäärin + traktorin hinta voisi olla 150 000€(?) alv0%. Joka kerta, kun paali tippuu, niin 10€ napsahtaa kassaan. 5000 paalin tekeminen ei liene kolmesta sadosta mikään temppu + olkien paalaus. Eli vuotuinen liikevaihto on 50 000€ alv0%. Eli kalustossa oleva omaisuus vastaa kolmen vuoden liikevaihtoa. Olen puinnista veloittanut 100€/h. Jos tuo 160h toteutuisi joka vuosi, niin liikevaihtoa saa sitten 16 000€, eli kalustossa on kiinni reilun kuuden vuoden liikevaihto. Jotta pääsisin samaan liikevaihdon ja kalustoon sidotun omaisuuden suhteeseen, pitäisi veloitus olla 210€/h.
Ajatelkaas niitä isäntiä, jotka ostaa saman kokoisen puimurin 50ha puintien takia... Jos ne osaisivat laskea, niin urakointi lisääntyisi huomattavasti.
