Muistelen aikaa kun navetassa oli 18 lypsävää plus saman verran nuorta karjaa päälle,aiv-rehu tehtiin kelasilppurilla(130 tuhti,viimeset kuus vuotta 135 taaruppi) 604-4t vallulla(viimeset neljä vuotta 900-4 valtralla) tehtiin kuormat pellolla,kahdella tempon 7t yleisperävaunulla kärryteltiin laakasiiloon.Kärryt peruuteltiin siiloon ensi 825-4 belaruksella sitte 755-4ht vallulla ja viimeset seittemän vuotta 6400-4ht valtralla.Etukuormaajaa ei talosta löytynyt,isä sano ettei sitä täs hommas tarvita kun on hyvä pirunkoura ja olkapäät kunnossa,rehuauma rampattiin ensi 502(viimeset neljä vuotta 604 joka pääsi pellolta huilaan.Joskus tuli pellolla mieleen että millai se isä pärjää siilon päässä ku pari kuormaa meni tunnissa,äiti haki kuorman pellolta ja toi tyhjän kärryn takasi.Rehupinta-ala oli keskimäärin 8ha/rehunteko,heinän odelmasta(n.3-4ha) tehtiin pihalle auma joka syötettiin syksyllä ensimmäisenä.Keväällä kun koitti aika että pitää saada sontaa pellolle laitettiin takakuormaaja 604:sen perään ja toisesta temposta rehuvarustus pois ja vaakalevitin paikoilleen,se oli 12-14h kun sonnat oli levitetty peltoon 1,5km päähän.Navetta tyhjättiin elukoista neljä vuotta sitten ku isä jäi sairaseläkkeelle,olkapään jänteet oli joskus vioittunu lehmän poiituksessa kun joutui vasikan päätä kääntämään oli ns.pää kyljessä,eivät saaneet lääkärit korjattua ja eläkkeelle 56v.Tekee viellä silti polttopuut ja joskus muutaman kuution kuituakin.Joku kysyi neljä v sitten eikö ole tullut ikävä navettahommia ja että miten saat aikasi kulumaan,isä vastasi ettei yhtään ja ensiksi tässä aion emännän kanssa pitää pekkaspäivät jotka ovat jääneet rästiin 32v ajalta.Maata viljellään edelleen,testikokeiluna kaadettiin maanantaina heinää kun on poutaa luvattu,ensimmäinen sato tehtiin kesäkuun lopussa ja taas oli tähkässä vaikka apulantaa ei levitetty keväälläkään(syynä viime vuoden hinnat),jos ei luonnaa niin ei väkisin.Tiedän että pinta-alat ja eläinyksiköt olivat nykymittapuun mukaan pieniä ja konekalusto(rehu-ja kuivalanta)alkeellista mutta niin vaan niillä pärjättiin.Nyt vanhemmat ovat innostuneet patikoinnista ja kiertelevät eri reittejä pitkin Suomea,itse olen metalliteollisuudessa töissä ja kototilalla käyn auttamassa esim.kevättöiden ja kuivaheinänteon yhteydessä.Mikä tämän on loppuviimeksi aiheuttanut että nykyään täytyy olla vähintään 50-60 lypsävää,isot traktorit ja tietysti työkoneet sen mukaan perhoset,noukinvaunut sun muut,stten vielä monta kertaa joudutaan lisätienistejä hankkimaan urakoinnista

Muistelen aikaa kun navetassa oli 18 ..................Mikä tämän on loppuviimeksi aiheuttanut että nykyään täytyy olla vähintään 50-60 lypsävää,isot traktorit ja tietysti työkoneet sen mukaan perhoset,noukinvaunut sun muut,stten vielä monta kertaa joudutaan lisätienistejä hankkimaan urakoinnista

Mukava kertomus, kokolailla samanlainen tausta itsellä. Alkuun meillä 10 lehmää, vähän toistakymmentä ha peltoa. Vuokralle saatiin maata joskus 70 luvun puolivälissä niin että oli oikein yli 20ha. 80-luvun alussa käytiin pitkä vääntö viranomaisten kanssa siitä, saiko nuo ostaa kun etäisyys noihin maihin oli huikeat 6km. No ne saatiin ja eläinmäärää lisättiin niin paljon kuin vanhaan "kanna rehut käsin sisään, ja paskat käsityönä ulos"- tyyppiseen navettaan mahtui.

Rehua tehtiin samaan malliin kuin kertomuksessasi, ikuisesti muistan tuon ihanan rehutornin, ja lietson. Siihen kun mätti pienenä poikana talikolla pitkää varsta-reuhkaa, joka oli tiukkaan painunut kärryyn tuon hurjan 6km matkan aikana.... ja sitä kymmentä hehtaaria takuttiin joskus viikkokin. Olihan se logistiikan huippua, ensin pellolla välillä kuorman talikon kanssa tasoittamaan ja polkemaan, että mahtui enemmän pitkälle matkalle, sitten talikolla lietsoon ja torniin, ja taas talikolla tornissa lietson tiukaksi pakkaamaa kasaa talikolla leviälle, ja polkemaan. Ja taas talvella talikolla ensin tornista kapeaan kuiluun alas, ja siita talikolla navetan pöydälle.

80-luvun alussa toisellakymmenellä ollessani aloitin ensimmäiset "koneurakoinnit" ;-)  Kaadoin 565 valmetilla ja wärtsilän ihanalla sorminiittokoneella 1,5ha lohkon naapurille monena vuonna. Muistan kuinka jännitin ensimmäisellä kerralla, olin omia kaatanut ihan vähän aiemmin, mutta naapurille oli paineita onnistua hyvin.... ei saanut haukia jäädä. Ja kapeat sarat ja syvät ojat....

90-luvun alussa osittainen tilakauppa, ja 95 alettiin navetan tekoon. Alunperin parsinavetta oli paperilla, mutta kiintiövaatimusten muutosten takia aloitus viivästyi vuodella, ja siinä ajassa ajatus muuttui pihattoon - eikä kaduta. Pienihän tuo on nykypuun mukaan, mutta nykyiseen pakettiin sopiva. Juurikin niillä urakoinneilla ja sivubisneksellä täydennetään elantoa. Ja kuin sattumalta, navetta tuli sellainen, että täytti luomuehdot lähes sellaisenaan. Kuin kohtalon johdattamaa...

Luomuun siirryin peltojen osalta 96, ja eläimet mukaan 98 kun luomumaidon keräily alkoi. Vielä IMON aikaan väänsin opettajien kanssa tiukasti luomua vastaan ryöstöviljelyä jne... Matemaattisena ihmisenä kun oli helppoa tarttua kemiallisen viljelyn "kun kasvi ottaa x ravinnetta, niin sinne on laitettava x+1 tilalle" -ajatteluun. Niin vaan ajatus sitten kääntyi... Enkä todellakaan ole tuotakaan katunut.

Koko ajan tuo niittohomma on tuossa rinnalla kasvanut - paljolti nöyrän asenteen vuoksi uusia asiakkaita tullut itsestän ilman markkinointia - jos on ollut kaadettavaa, niin ne on kaadettu. Ala on kasvanut pikkuhiljaa, alussa tuo oma 20ha + 3 ha, nyt useana vuonna jo yli 800ha (siis kaikki niittokerrat laskettuna).

Ja näillä mennään eteenpäin, eläinmäärä on kokolailla tuossa missä se nyt on, kotomarkin laidunala rajoittaa, enkä osaa ajatella eläinten pitoa ilman laiduntamista. Ja valinta on jokatapauksessa joko eläinpuolelle täysi panostus ja muusta luopuminen, tai sitten nykyisellään ja panostus tuohon muuhun toimintaan. Nykyisellään selkä renaa siihen malliin, että eläinpuoli jäänee tuohon missä se nyt on - niin kauan kuin menee ilman isoja investointeja.

Luonnollista kehitystähän tämä "isontuminen" on kaikessa yritystoiminnassa. Vauhti on vaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut aika hurjaa. Itselläkin peltoala kasvoi vielä ostolla reiluun 30ha:iin, ja vuokramaineen viljelyssä nyt yli 80ha.  Mutta toisaalta 60-80-luku olikin sitten melkoista maatalouden sementointia olemassaolleeseen, kaikkea kehittämistä suitsittiin viranomaistoimin tiukasti.

Aikansa kutakin, viljelijät tuntuvat olevan melkoisen sopeutuvia eläimiä.

Kattelin farmarissa koneiden hintoja, esim. paalainten ja apevaunujen hinnat on nousseet kaksinkertaisiksi vuoden 2002 hinnoista. Ei ole ihme jos ala alkaa olla kustannuskriisissä.

Heh..katselin myös muutama viikko sitten maaseutumarkkinoilla uusien traktorien ikkunoissa olevia hintaklappuja, ja totesin,ettei mulla olis noihin varaa, vaikka olisivatten markkahintoja..

onhan sitä aikoinaan pärjätty pelkällä hevosellaki.
syynähän tilakoon kasvuun on se että yhä harvemman tilan on tuotettava elintarvikkeet isommalle joukolle kaupunkilaisia. myöskin tuottaja hintojen laskulla on syynsä tähän..

Heh..katselin myös muutama viikko sitten maaseutumarkkinoilla uusien traktorien ikkunoissa olevia hintaklappuja, ja totesin,ettei mulla olis noihin varaa, vaikka olisivatten markkahintoja..

Yllättävän kovia hintoja pyydetään myös vanhoista, joskus tuntuu ettei maksaneet uutenakaan noin paljoa.

Kyllä se homman muuttanut kehitys on lähes vain ja ainoastaan yleisen palkkatason nousu.
Jos hehtaarin niittoliksalla ei saa kuskia kahdeksi tunniksi töihin, niin sillä hehtaarilla ei voi täpinöidä paljoo puolta tuntia enempää tai jompi kumpi jää palkatta, kuski tai isäntä

onhan sitä aikoinaan pärjätty pelkällä hevosellaki.
syynähän tilakoon kasvuun on se että yhä harvemman tilan on tuotettava elintarvikkeet isommalle joukolle kaupunkilaisia. myöskin tuottaja hintojen laskulla on syynsä tähän..

Samaa olen joskus ihmetellyt, kun olen 40 hehtaaria syksyllä kyntänyt nelisiipisillä kääntöauroilla, että kiire on, mutta toisaalta Isä on aikanaan kyntänyt samat pellot 165 verkulla ja kolmesiipisillä hydreineillä..

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 04.08.09 - klo:19:49

onhan sitä aikoinaan pärjätty pelkällä hevosellaki.
syynähän tilakoon kasvuun on se että yhä harvemman tilan on tuotettava elintarvikkeet isommalle joukolle kaupunkilaisia. myöskin tuottaja hintojen laskulla on syynsä tähän..

Samaa olen joskus ihmetellyt, kun olen 40 hehtaaria syksyllä kyntänyt nelisiipisillä kääntöauroilla, että kiire on, mutta toisaalta Isä on aikanaan kyntänyt samat pellot 165 verkulla ja kolmesiipisillä hydreineillä..

Isälläs oli tod näk vähintään puolet pelloista heinällä, kuten aiemmin joka talossa.

Muistelen aikaa kun navetassa oli 18 lypsävää plus saman verran nuorta karjaa päälle,aiv-rehu tehtiin kelasilppurilla(130 tuhti,viimeset kuus vuotta 135 taaruppi) 604-4t vallulla(viimeset neljä vuotta 900-4 valtralla) tehtiin kuormat pellolla,kahdella tempon 7t yleisperävaunulla kärryteltiin laakasiiloon.Kärryt peruuteltiin siiloon ensi 825-4 belaruksella sitte 755-4ht vallulla ja viimeset seittemän vuotta 6400-4ht valtralla.Etukuormaajaa ei talosta löytynyt,isä sano ettei sitä täs hommas tarvita kun on hyvä pirunkoura ja olkapäät kunnossa,rehuauma rampattiin ensi 502(viimeset neljä vuotta 604 joka pääsi pellolta huilaan.Joskus tuli pellolla mieleen että millai se isä pärjää siilon päässä ku pari kuormaa meni tunnissa,äiti haki kuorman pellolta ja toi tyhjän kärryn takasi.Rehupinta-ala oli keskimäärin 8ha/rehunteko,heinän odelmasta(n.3-4ha) tehtiin pihalle auma joka syötettiin syksyllä ensimmäisenä.Keväällä kun koitti aika että pitää saada sontaa pellolle laitettiin takakuormaaja 604:sen perään ja toisesta temposta rehuvarustus pois ja vaakalevitin paikoilleen,se oli 12-14h kun sonnat oli levitetty peltoon 1,5km päähän.Navetta tyhjättiin elukoista neljä vuotta sitten ku isä jäi sairaseläkkeelle,olkapään jänteet oli joskus vioittunu lehmän poiituksessa kun joutui vasikan päätä kääntämään oli ns.pää kyljessä,eivät saaneet lääkärit korjattua ja eläkkeelle 56v.Tekee viellä silti polttopuut ja joskus muutaman kuution kuituakin.Joku kysyi neljä v sitten eikö ole tullut ikävä navettahommia ja että miten saat aikasi kulumaan,isä vastasi ettei yhtään ja ensiksi tässä aion emännän kanssa pitää pekkaspäivät jotka ovat jääneet rästiin 32v ajalta.Maata viljellään edelleen,testikokeiluna kaadettiin maanantaina heinää kun on poutaa luvattu,ensimmäinen sato tehtiin kesäkuun lopussa ja taas oli tähkässä vaikka apulantaa ei levitetty keväälläkään(syynä viime vuoden hinnat),jos ei luonnaa niin ei väkisin.Tiedän että pinta-alat ja eläinyksiköt olivat nykymittapuun mukaan pieniä ja konekalusto(rehu-ja kuivalanta)alkeellista mutta niin vaan niillä pärjättiin.Nyt vanhemmat ovat innostuneet patikoinnista ja kiertelevät eri reittejä pitkin Suomea,itse olen metalliteollisuudessa töissä ja kototilalla käyn auttamassa esim.kevättöiden ja kuivaheinänteon yhteydessä.Mikä tämän on loppuviimeksi aiheuttanut että nykyään täytyy olla vähintään 50-60 lypsävää,isot traktorit ja tietysti työkoneet sen mukaan perhoset,noukinvaunut sun muut,stten vielä monta kertaa joudutaan lisätienistejä hankkimaan urakoinnista

kuinka niin täytyy olla 50-60 lypsävää ja isoooot tr:ät voi jessus kuka sua oon huijannuu siitä vaan 18 lystikkii navettaan ja hommat käyntiin tulo on takuulla yhtä kapiaa ku ennen vanhaan ja kertomustasi kun vertaa omiin tuon aikaisiin niin vaikuttaa rankalta ylikoneellistamiselta joten sinne ne rahat konekauppiaalle on ennenkin viety meill oli tohon aikoihin pari takapotkua ja porukan kelasilppuri

Meillä tehtiin 2 takapotkulla ~20 ha pellot, 16 lehmää silloin kun olin natiainen. 2,1 metrin jousto, sorminiittokone sekä kelasilppuri. Tulopuolesta en osaa sanoa. Nykyään 25 lehmän tiloilla yleisesti näkee 125 heppaisia koneita, hinattavia murskaimia ja joka tapauksessa lähes kaikki kalusto omaa (rahoittajan). Tosin jäähdyttelijöitä kai näissäkin.. 

Vielä vuosia sitten kankea naapuriyhteistyö, huono urakoinnin tarjonta (johtuen huonosta kysynnästä) sekä taskulaskimen vanhat paristot ovat ajaneet melko mystisiin tilanteisiin monilla alueilla Suomessa. Jos isoja laajennuksia ja navettainvestointeja ei ollut tiedossa, niin hemmetin isot menojäännökset kasaan ja keskusliikkeen myyjälle hymy persauksiin asti. Ja naapurista on monen otettava mallia, sehän on menestyvän yrittäjän paras tavaramerkki kun on tuore kalusto pihalla- olkoon se sitten vaikka kuinka ylimitoitettu.

Jaa miksi pitää olla 60 lehmää vähintään? Hyvä kysymys. Edelleen toiminnan aikajänne on oleellinen asia. Joku voi tehdä ihan asiallista maataloutta 18 lehmällä tänäkin päivänä. Mutta sillä maataloudella ei välttämättä ole jatkajaa kymmenen vuoden päästä. Ei sillä, toinen ei saa 60 lehmällä pyörimään kymmentä vuotta. Joka tapauksessa mahdotonta ja tarpeetonta verrata nykyistä tilannetta vuosikymmenten takaisiin aikoihin.

Meillä tehtiin 2 takapotkulla ~20 ha pellot, 16 lehmää silloin kun olin natiainen. 2,1 metrin jousto, sorminiittokone sekä kelasilppuri. Tulopuolesta en osaa sanoa. Nykyään 25 lehmän tiloilla yleisesti näkee 125 heppaisia koneita, hinattavia murskaimia ja joka tapauksessa lähes kaikki kalusto omaa (rahoittajan). Tosin jäähdyttelijöitä kai näissäkin.. 

Vielä vuosia sitten kankea naapuriyhteistyö, huono urakoinnin tarjonta (johtuen huonosta kysynnästä) sekä taskulaskimen vanhat paristot ovat ajaneet melko mystisiin tilanteisiin monilla alueilla Suomessa. Jos isoja laajennuksia ja navettainvestointeja ei ollut tiedossa, niin hemmetin isot menojäännökset kasaan ja keskusliikkeen myyjälle hymy persauksiin asti. Ja naapurista on monen otettava mallia, sehän on menestyvän yrittäjän paras tavaramerkki kun on tuore kalusto pihalla- olkoon se sitten vaikka kuinka ylimitoitettu.

Jaa miksi pitää olla 60 lehmää vähintään? Hyvä kysymys. Edelleen toiminnan aikajänne on oleellinen asia. Joku voi tehdä ihan asiallista maataloutta 18 lehmällä tänäkin päivänä. Mutta sillä maataloudella ei välttämättä ole jatkajaa kymmenen vuoden päästä. Ei sillä, toinen ei saa 60 lehmällä pyörimään kymmentä vuotta. Joka tapauksessa mahdotonta ja tarpeetonta verrata nykyistä tilannetta vuosikymmenten takaisiin aikoihin.

saahan noilla kone investoinnella ison summan paitti edes on ISO MIINUS

Isälläs oli tod näk vähintään puolet pelloista heinällä, kuten aiemmin joka talossa.

Väärä olettamus, 100% kevätviljaa kasvoi silloin pellot meillä.
Tosin muistan kerran, kun isä tuli yhdeksän maissa illalla peräpellolta kytämästä, istui hetken keittiön pöydän vieressä, ja nukkui siihen istualteen.. kyllä se touhu vei miehestä mehut, mutta tuollapa tuo nyt ulkona on rankapuita karsimassa, vaikka mittarissa on jo 83 V. Niin hyvää pohjakuntoa ei varmaan saa täällä nettipalstoilla roikkumalla..

timpalla on käsi paketissa kun loukku räpsähti käsille mirriä pyytäessä ny joutuu vaa tumputtamaan

kuinka niin täytyy olla 50-60 lypsävää ja isoooot tr:ät voi jessus kuka sua oon huijannuu siitä vaan 18 lystikkii navettaan ja hommat käyntiin tulo on takuulla yhtä kapiaa ku ennen vanhaan ja kertomustasi kun vertaa omiin tuon aikaisiin niin vaikuttaa rankalta ylikoneellistamiselta joten sinne ne rahat konekauppiaalle on ennenkin viety meill oli tohon aikoihin pari takapotkua ja porukan kelasilppuri
[/quote]

Ei ollu tarkotettu että kukaa vetäis hernettä nenään mutta jokainen joka on laakasiiloihin peruutellu takapainoista yleisperävaunua niin tietää että takavedolla homma ei onnistu ku muutaman kuorman,meilläki ku 17m pitkässä siilossa oli 40 kuormaa rehua vaikkaki vaan tempon 7t:sia ja auma korkeus yli 3m niin eipä tahtonu 502:nen nousta enää edes yksinään ramppaamaan sinne saati jos jotain olis ollu perässä.Toiseks tämä ei ollu mikään vuosikymmeniä vanha tarina kuten jutusta ilmenee lehmät lähti neljä vuotta sitten ja kyllä ne alle 20:nen lehmän tilat täällä B alueen pohjoisosassa alkaa oleen todella harvinaisia varsinki jos kaksi ihmistä siitä leipänsä ottaa.Mutta enivei,tänään paalattiin toista heinäsatoa ja kuivaa oli,hevoset on maakunnas lisääntyny niinku vanhaan aikaan että markkinoita riittää