Onkos kuinka moni kokeillut? Siis ennen puinteja ruiskuttaa juolavehnää rehuohrasta? Olin jo aikaisemminkin tuumaillut asiaa ja tuossa kun kiersin hukkakauraa etsimässä ja katselin joitakin harmittavia juolavehnäpesäkkeitä niin kävi mielessä että jos tällä kertaa ruiskuttaisikin ennen puintia. Soitin siitä paikasta isännälle minne ohra on menossa ja kun hänellä ei ollut mitään asiaa vastaan niin voidaan siirtyä käytännön toteutukseen. Varoaikahan on 10 päivää? Aiheuttaako kuinka paljon tappiota jos menee liian aikaisin ruiskuttamaan? Pakkotuleennuttaa mutta täyttyvätkö jyvät vielä kun on ruiskutettu? Kannattaako ruiskuttaa koko lohko kun hommaan ryhtyy? Olin ajatellut että käsittelisin vain pesäkkeet ja siitähän koko ajatus lähti kun on muutama pesäke ja kun puinnin ja kynnön välissä niitä ruskuttelee niin joko ei osu kohdalleen jos ei koko lohkoa ruiskuta tai sitten liian aikaisin että ei tehoa tai sitten kyntää liian aikaisin ja taaskaan ei tehoa. Kun ruiskuttaa ennen puintia niin osuu kohdalleen ja tehoaa myös. Miten, pärjääkö vaikka puolella annoksella kun on lehtiä vaikka kuinka vai ihan normaali annostako?

Muuta osaa sanoa mutta puinti on yhtä juhlaa. On nin rapiaa puitavaa että harvoin luonnon olosuhteiissa kokee.

Varmaan pääsee kuivaajallakin vähemmällä, varsinkin jos ei ole ainuttakaan vihreää jyvää.

Viime syksynä tuli kokeiltua ja tohdin suositella. Tuleentuminen on tasaista ja teho juolavehnään paljon parempi kuin puinnin jälkeen. Käyttömäärää voi pienentää sellainen 25% normaaliin käsittelyyn verrattuna. Jos noita pesäkkeitä haluaa vain käsitellä niin reppuruisku olisi parempi sellaisiin kohteisiin. Riippuen tietenkin juolaan levinneisyydestä ym. tekijöistä. Tarkoitus olisi tänäkin syksynä hieman ruiskutella pystykasvustoa... ainakin pahimmat paikat. Muuten voisi kokeilla idättää rikkasiemenet puinnin jälkeisellä matalamuokkauksella esim. jouskarilla ja sitten myöhäinen muokkaus lautasmuokkaimella. Tuntuu hieman siltä ettei kasvinjätteet maadu riittävästi kevyillä maalajeilla jos kevytmuokkaa liian myöhään yhden kerran. Toki noilla strobeilla on oma osansa Taas eksyttiin aiheesta hieman

Ihan Amerikkaa, muutama pointti kuitenki.
-älä ihan kaikkia kerralla pruuttaa...
-tappaa oljen ja jos tulee pitkät sateen niin peltoon menee lahona myöhemmin 
-teho on VALTAVA   

Onko poru iso jos viljan ostaja keksii, että ohora on ruiskutettu klyfosaatilla?

Onko poru iso jos viljan ostaja keksii, että ohora on ruiskutettu klyfosaatilla?

Eiköhän tässä ole käytössä hiljainen itsepetos, viljanostajat ovat olevinaan ostamatta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa, mutta mitenkään sitä ei valvota. Kuluttajille kuitenkin uskotellaan, että asia on näin.

On vain ajan kysymys koska tämä mätäkupla puhkeaa ja viimeinenkin kotimaisuuteen liitetty puhtausmyytti on kerralla menetetty.

Kuinkahan moni kyseistä tuleennuttamista käyttävä paalaa vielä ko. kasvustojen mukavan kuivat oljet kuivike-/syöttökäyttöön? Liekkö tutkimuksia kuinka jäämät kertyvät eläintuotteisiin, kun syötetään sekä käsitelty viljasato että oljet? Haitta-ainejäämien merkitys kun tapaa moninkertaistua ravintoketjussa.

Luomuviljan kysyntä tulee toki kasvamaan

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 26.07.09 - klo:10:07

Onko poru iso jos viljan ostaja keksii, että ohora on ruiskutettu klyfosaatilla?

Eiköhän tässä ole käytössä hiljainen itsepetos, viljanostajat ovat olevinaan ostamatta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa, mutta mitenkään sitä ei valvota. Kuluttajille kuitenkin uskotellaan, että asia on näin.

On vain ajan kysymys koska tämä mätäkupla puhkeaa ja viimeinenkin kotimaisuuteen liitetty puhtausmyytti on kerralla menetetty.

Kuinkahan moni kyseistä tuleennuttamista käyttävä paalaa vielä ko. kasvustojen mukavan kuivat oljet kuivike-/syöttökäyttöön? Liekkö tutkimuksia kuinka jäämät kertyvät eläintuotteisiin, kun syötetään sekä käsitelty viljasato että oljet? Haitta-ainejäämien merkitys kun tapaa moninkertaistua ravintoketjussa.

Luomuviljan kysyntä tulee toki kasvamaan

Veit jalat suustani, ihan samoja asioita ihmettelen minäkin.
Puhdasta kotimaista ... todellakin

Toisaalta saadaan kerralla todellinen pesäero luomun ja tavanomaisen välille ja tavanomaiselle maailmanmarkkinahinta

Luomuviljan kysyntä tulee toki kasvamaan

***Joo kysyntä kasvaa mutta ei sitä kukaan osta.

Eiköhän tässä ole käytössä hiljainen itsepetos, viljanostajat ovat olevinaan ostamatta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa, mutta mitenkään sitä ei valvota. Kuluttajille kuitenkin uskotellaan, että asia on näin.

Kuinkahan moni kyseistä tuleennuttamista käyttävä paalaa vielä ko. kasvustojen mukavan kuivat oljet kuivike-/syöttökäyttöön? Liekkö tutkimuksia kuinka jäämät kertyvät eläintuotteisiin, kun syötetään sekä käsitelty viljasato että oljet? Haitta-ainejäämien merkitys kun tapaa moninkertaistua ravintoketjussa.

Tästä nyt voi ja pitäisi keskustella laajemmin. (siis muuallakin kuin agrossa) Yksimahais sektorilla on tämä keino on otettu laajasti käyttöön. Etenkin vehnää kypsytetään mieluusti glyfolla ja syötetään eläimille. Oljet jäävät sentään peltoon. Samalla vaaditaan kuluttajaa ostamaan "puhdasta kotimaista" tuotetta, jonka tuottamiseen ei ole käytetty torjunta-aineita kuin murto-osa vastaavaan Keski-Eurooppalaiseen tuotteeseen verrattuna.

Vapaan sanan puolella oleva "mitä ihmettä" ketju käsittelee myös tätä asiaa. CC:n linkittämästä oppaasta käy hyvin selville, miten eri torjunta-aineet vaikuttavat pieneliöstön toimintaan. Kasvustot saadaan herbisideillä pysymään puhtaana, mutta millä hinnalla? En usko, että Luomulla saadaan pelastettu maailmaa, mutta paljon sieltä olisi opittavaa. Monet vanhat konstit on unohtuneet lannoite ja kemikaali valmistajien propakandan ansiosta. Esim. kalliit tautiaineet ovat monelta jääneet tänä vuonna purkkiin, kun viljanhinta on alhaalla. Jos kasvinkierto olisi tilalla järjestetty, niin tarve pienenisi myös jatkossa. Lounais-Suomen vilja-aitan peltojen rakenteet on pilattu jatkuvalla vilja-vilja kierrolla. Karjan katoamisen vaikutuksesta apilanurmet yms ovat kadonneet ja sitten ihmetellään miksi vesi seisoo pellolla. Pitempi aikainen nurmi + säännöllinen niitto vähentäisi myös hukkakauraa, jonka torjumisessa käytetään kemikaaleja + nollataan pellon katetuotto. Karjanlantaa monet oppivat käyttämään, kun norskit nostivat hintojaan. Toivottavasti se edes jatkuu.

Mmm. Viherkierrot viljatilalla ovat sinänsä jees, mutta työllistää enemmän kuin kultivointi. Kunnollinen viherlannoitusnurmi vaatii erillisen kylvön. Ainakin me ollaan tehty niin, että varsinaisen kylvön jälkeen suoritetaan erikseen nurmen kylvö. Tällä tavalla ollaan saatu tiheitä heinämaita. Tuossa olen katsellut kollegojen hommia ja selvästi näkee kuinka siemenmääristä on pihtailtu. Ei ihme, että rikkakasvit valtaavat alaa. Samoin "kesannon" teho on mielestäni ratkaisevasti heikompi. Ei tässäkään asiassa kustannussäästöillä saada kuin vahinkoa aikaiseksi. Päättäminen vaatii käytännössä kyntöä. En sinänsä ihmettele, että nurmen kanssa pulaaminen jää pois, niin hyödyllistä kuin se olisikin.

Viljelykierto on tärkeä juttu. Tänä vuonna huomasi taas muutamalla lohkolla, että peräkkäinen ohran viljely kaivaa laikkua esille. Mutta mitä pitäisi sanoa tipplestä, joka on kylvetty kynnettyyn heinämaahan. Sertifioitu siemen ja hemmetinmoinen tautipaine päällä vaikka kesäkuussa sai täydet annokset kasvitautiaineita. Menisikö kesän piikkiin vai onko lajike kuitenkin taudinarka. Mun mielestäni tämän piti olla kestävä lajike.

Mmm. Viherkierrot viljatilalla ovat sinänsä jees, mutta työllistää enemmän kuin kultivointi. Kunnollinen viherlannoitusnurmi vaatii erillisen kylvön. Ainakin me ollaan tehty niin, että varsinaisen kylvön jälkeen suoritetaan erikseen nurmen kylvö. Tällä tavalla ollaan saatu tiheitä heinämaita. Tuossa olen katsellut kollegojen hommia ja selvästi näkee kuinka siemenmääristä on pihtailtu. Ei ihme, että rikkakasvit valtaavat alaa. Samoin "kesannon" teho on mielestäni ratkaisevasti heikompi. Ei tässäkään asiassa kustannussäästöillä saada kuin vahinkoa aikaiseksi. Päättäminen vaatii käytännössä kyntöä. En sinänsä ihmettele, että nurmen kanssa pulaaminen jää pois, niin hyödyllistä kuin se olisikin.

Viljelykierto on tärkeä juttu. Tänä vuonna huomasi taas muutamalla lohkolla, että peräkkäinen ohran viljely kaivaa laikkua esille. Mutta mitä pitäisi sanoa tipplestä, joka on kylvetty kynnettyyn heinämaahan. Sertifioitu siemen ja hemmetinmoinen tautipaine päällä vaikka kesäkuussa sai täydet annokset kasvitautiaineita. Menisikö kesän piikkiin vai onko lajike kuitenkin taudinarka. Mun mielestäni tämän piti olla kestävä lajike.

Sää oot laittanu aineita sallituisa puitteissa. 20-30% ylitys on ehkä lähellä eurooppalaista alatasoa.....

Mulla on aina ollut se ongelma, että uskon siihen mitä ohjeissa sanotaan

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 26.07.09 - klo:10:07

Onko poru iso jos viljan ostaja keksii, että ohora on ruiskutettu klyfosaatilla?

Eiköhän tässä ole käytössä hiljainen itsepetos, viljanostajat ovat olevinaan ostamatta glyfosaatilla käsiteltyä viljaa, mutta mitenkään sitä ei valvota. Kuluttajille kuitenkin uskotellaan, että asia on näin.

On vain ajan kysymys koska tämä mätäkupla puhkeaa ja viimeinenkin kotimaisuuteen liitetty puhtausmyytti on kerralla menetetty.

Kuinkahan moni kyseistä tuleennuttamista käyttävä paalaa vielä ko. kasvustojen mukavan kuivat oljet kuivike-/syöttökäyttöön? Liekkö tutkimuksia kuinka jäämät kertyvät eläintuotteisiin, kun syötetään sekä käsitelty viljasato että oljet? Haitta-ainejäämien merkitys kun tapaa moninkertaistua ravintoketjussa.

Luomuviljan kysyntä tulee toki kasvamaan

Ostetaan ulkoa käsiteltyä viljaa ja sitä saa syöttää ihmisille   Ei se tapa ainakaan  

Ja mitenkä sitä luomuviljaa riitää myyntiin   200 kg laitetaan ja 500 kg saadaan rikkojen kanssa  

Ja mitenkä sitä luomuviljaa riitää myyntiin   200 kg laitetaan ja 500 kg saadaan rikkojen kanssa  

Ei kai siemenen tarvitse olla luomua?