<<<On vain ajan kysymys, että kemialliseen lannoitukseen ja -kasvinsuojeluun perustuva suurmaatalous tulee kriisiin. Kriisi tulee maan riistoviljelyn, myrkyttymisen , raaka-ainevarojen loppumisen ja agribusineksen ahneuden kautta. >>>

Nuo 3 viimeistä sanaa allekirjoitan minäkin, mutta en välttämättä noita muita.
Viimekädessä eurot ratkaisee miten viljellään tulevaisuudessa!
Itse olen jokseenkin varma, että viljely perustuu tulevaisuudessa apilan typensidontaan, lantaan(ihmisen ja eläimen) sekä huolelliseen pienillä annoksilla toteutettuun kasvinsuojeluun, eli yhdistetään luomun ja tavanomaisen kustannustehoikkaimmat puolet!

Ihmettelen tuota luomutuotannon vastustamista. Ymmärrän toki ettei varmaan kaikilla ole pellot ja systeemit siinä kunnossa että olisi mahdollista aloittaa luomutuotantoa vuosiin. Sen siitä saa maksaa kun ottaa, ROUND-UPPIA.

Kyllähän se vituttaa että tuottaa puhdasta ja vielä Suomessa, Suomalainen.

Pitää katsoa ettei päättäjät anna ikinä ja koskaan pikkurilliä monsanton, sioille. Siinä menee jo kohta tuottajan koko käsi. Sitten on enää turha valittaa kun löysät on tullu housuun.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 24.07.09 - klo:11:28

Ongelmia kuitenkin lisää jo nyt aiheutettujen pohjavesien myrkyttyminen. Siellähän monin paikoin Euroopassakin on kaikki vanhat jo kielletyt myrkyt odottamassa maaperässä käyttäjäänsä kasteluvesien mukana, joita kohta joudutaan pumppaamaan ilmastonmuutoksen takia. Noh, toisaalta ei sitten tarvitse ruiskutella.

Unohtamatta kuitenkaa että euroopassa teollisuudella on oma osuutensa maaperän myrkkyihin ei niitä maatalous yksistään sinne ole levittänyt.

 Juu ei, mutta kun sieltä löytyy ddt:tä amitroolia jne. Ihan merkkitavaroita maatalouskaupan hyllyltä.
Harvaan paikkaan voi enää joumavesikaivoa kaivaa maatalousalueille.

Viimekädessä eurot ratkaisee miten viljellään tulevaisuudessa! Itse olen jokseenkin varma, että viljely perustuu tulevaisuudessa apilan typensidontaan, lantaan(ihmisen ja eläimen) sekä huolelliseen pienillä annoksilla toteutettuun kasvinsuojeluun, eli yhdistetään luomun ja tavanomaisen kustannustehoikkaimmat puolet!

Tässä ollaan Paalinpyörittäjän kanssa aika lailla samoilla linjoilla. Eurot ja kustannustehokkuus ja se että kaikki keinot on otettava käyttöön millä kustannustehokkaasti saadaan mahdollisimman suuret sadot. Näin minäkin uskon tapahtuvan. Ja esimerkiksi rikkakasvien kemiallinen torjunta kyllä kuuluu noihin kustannustehokkaisiin keinoihin.

Mutta niinhän me oltiin Paalinpyörittäjän kanssa edellisessäkin ketjussa aika monessa asiassa samaa mieltä. Olikos sekin että luomu on kallis luksustuote maksukykyisille jossa tuet per tuotettu yksikkö ovat aikas lailla suuret. Näin muistelisin? Mutta Paalinpyörittäjä ei ollutkaan tosiuskovainen vaan leipäpappi joka ottaa eurot sieltä mistä ne hänen laskujensa mukaan helpoiten vähimmällä työllä eniten euroja on irrotettavissa? Eikös se niin ollut?

Ja muuten mitä tulee omiin viljelytoimenpiteisiini niin mm aion hankkia tuon käsiini luettavaksi jostakin
NASKALI, Leena. Ohran lietelannoitus kylvön jälkeen. 1985. 62 s. Pro gradu.
ja olen jo alustavasti tiedustellut paljonko kustantaisi urakoitsijalla ja muuta sellaista. Että kyllä me tavallisetkin tallaajat parhaamme yritämme kustannusten ja ympäristön puolesta.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 24.07.09 - klo:12:56

Viimekädessä eurot ratkaisee miten viljellään tulevaisuudessa! Itse olen jokseenkin varma, että viljely perustuu tulevaisuudessa apilan typensidontaan, lantaan(ihmisen ja eläimen) sekä huolelliseen pienillä annoksilla toteutettuun kasvinsuojeluun, eli yhdistetään luomun ja tavanomaisen kustannustehoikkaimmat puolet!

Tässä ollaan Paalinpyörittäjän kanssa aika lailla samoilla linjoilla. Eurot ja kustannustehokkuus ja se että kaikki keinot on otettava käyttöön millä kustannustehokkaasti saadaan mahdollisimman suuret sadot. Näin minäkin uskon tapahtuvan. Ja esimerkiksi rikkakasvien kemiallinen torjunta kyllä kuuluu noihin kustannustehokkaisiin keinoihin.

Varrella pellon, vuonna 2009.
http://www.youtube.com/watch?v=URzTW2iNcWM&feature=related
Sitä se € kiima teettää.

Aihe oli kyllä hyvä ja kantaakin tuli otettua, vaikken asiasta taida mitään tajutakkaan ?

>>>Tässä ollaan Paalinpyörittäjän kanssa aika lailla samoilla linjoilla. Eurot ja kustannustehokkuus ja se että kaikki keinot on otettava käyttöön millä kustannustehokkaasti saadaan mahdollisimman suuret sadot. Näin minäkin uskon tapahtuvan. Ja esimerkiksi rikkakasvien kemiallinen torjunta kyllä kuuluu noihin kustannustehokkaisiin keinoihin.

    Kustannustehokkuus ja myrkyt onkin varmasti mutkikkaampi asia kuin myrkkyruiskun ja -purkin hinta.
Luomuviljelyssä rikojen torjunta haetaan eri hintalapuista. Äestykselle menon ajankohdista, muokkaus- ja harauskoneista sekä näihin käytetyistä työtunneista. Myös tavanomaisen tilan kasvinsuojeluun kuuluu mekaanista torjuntaa ,joka pitää muistaa laskea ruiskutusten lisäksi, jokainen muokkaus siellä on myös tätä torjuntaa!!!! Luomukarjatilalla , uskallan väittää omasta kokemuksesta, rikkatorjuntani on tehokkaampaa kuin vastaavalla tavanomaisella. Luomuviljatilalla kvick-upin johdosta ei välttämättä tarvita enää tuottojoutilasta avokesantoa. Olen sitä mieltä, että rahallinen kustannustehokkuus ei eroa luomutilan ja tavanomaisen välillä edes polttoaineen kulutuksenkaan puolelta, suorakylvösysteemiä lukuunottamatta.

        Sitten onkin toinen asia mitä myrkyt aiheuttavat maan ekosysteemille, pieneliöille ja sienistölle sekä mitä haittaa niistä  aiheutuu muulle luonnolle ihmisiä itseään unohtamatta. On aika turha väittää, että aineet on tarkasti tutkittu ja testattu. Niin paljon kuin myrkkyjä on keksitty on niitä myös kielletty.
Toisia vain hitaammalla tahdilla kuin toisia. Roundupinkin haitoista ollaan aika hiljaa, taitaapi olla jo liian iso busines perattavaksi. Usan terveysministeriökin kun on miehitetty Monsanton miehillä. Ameriikkaan on vähempi luottaminen kuin entiseen Neuvostoliittoon.  Entisetkin myrkyt on siivoamatta pollaltamme ja uusia keksitään, niin ettei varmasti kaikkia ehditä kunnolla tutkimaan. 
        Jos  salakavalia myrkkyjä välttämällä suinkin voi viljellä ruokaa niin teen sen ihan maailman pelastamiseksi omalta osaltani.

            Olisipa tosiaan mielenkiintoista tutkia luomutilan, tavanomaisen kyntötilan sekä suorakylvötilan kasvinsuojelun kustannustehokkuus viiden vuoden aikana käytännön tiloilla. Sinä, Aimo, kun  otat herkästi laskimen käsiisi, tutkit ja hutkit innokkaasti, niin otatko hommaksesi tämän. Tästä voi muodostua kunnon kisa. Minä ilmottaudun koetilaksi ensimmäisenä ja varmasti SKN:kin kunhan ensin toipuu kesän dopingannoksistaan.

Ehkäpä hande ite poistatti ketjun kun ei suorakylvöön löytynytkään fiksuja teilausargumentteja.

Siitä voidaan olla monta mieltä että ketkä oli voitolla.

Suurimpia luonnon pilaajia ovat kyllä ne ketkä muokkaavat syksyllä. Eroosio, niin tuulen kun veden voimasta tulee johtamaan muokkauskieltoon Suomessa, ja se jos mikä on teille maansekottajille ja madontappajille oikein!

Kertokaappa apulanta ja myrkkymiehet, jos kierto on viljaviljavilja ja niin edespäin miten pelto voi voida hyvin pitkässä juoksussa.

Varmaan jos omat peltonne onkin säästyneet haitalliselta tiivistymiseltä, niin onko kaikki uudet vuokralohkot myös. Ostin muutaman hehtaarin muutamavuosi sitten, lohkot oli huonoissa ojissa, ph hyvä ei kalkin tarvetta ja muutkin leimat enemmän vihreällä kuin punaisella. Satoa se ei vaan kunnolla tuota.  502 vallulla siellä oli temmelletty ja sutattu, en olisi uskonut kuinka huonosti vettä läpäisevä ja hitaasti kuivuva pelto voi olla. En parempaa hoitoa tuolle pellolle keksi kuin piiriojat kuntoon ja apila puhkomaan jankkoa. Menee varmasti enemmän kuin viisivuotta, ennenkuin tuo potilas toipuu.

Ehkäpä hande ite poistatti ketjun kun ei suorakylvöön löytynytkään fiksuja teilausargumentteja.

Siitä voidaan olla monta mieltä että ketkä oli voitolla.

Suurimpia luonnon pilaajia ovat kyllä ne ketkä muokkaavat syksyllä. Eroosio, niin tuulen kun veden voimasta tulee johtamaan muokkauskieltoon Suomessa, ja se jos mikä on teille maansekottajille ja madontappajille oikein!

         Ei ole handella valtuuksia lopettaa toisten ketjuja. Vieläkin harmittaa sen poistaminen. Oli siihen ladattu niin paljon luettavaa vaikka myöhemmillekkin uteliaille lukijoille. Voitolla olivat ne jotka omasta mielestään pärjäsivät
         Onhan noista ''sänkipeltojen vastaan kynnökset'' valumista myös kahta lajia tutkimustietoa. Toinen niistä sanoo, että sängiltä vesi karkaa pintaa pitkin ojiin vieden mukanaan lietteen mukana matalalle kylvettyä fosforia. Kynnöksillä vesi varastoituu maan alle nopeammin ja rauhoittuu siellä päästäen lietteen laskeutumaan. Ikäänkuin pellon kokoinen laskeutusallas.  Jospa joku puolueeton tutkisi tuonkin kisan vielä kerran oikein kunnolla. Mutta molemmilla on teoriansa ja uskoo kuka mihin uskoo tällä erää. On näitä asioita ennenkin käännetty toiseen totuuteen. Ehtii siinä madot kääntyä toisellekin kyljelle syksyn aikana.  Että mikä ja kenelle on oikein!!
     

Kertokaappa apulanta ja myrkkymiehet, jos kierto on viljaviljavilja ja niin edespäin miten pelto voi voida hyvin pitkässä juoksussa.

Varmaan jos omat peltonne onkin säästyneet haitalliselta tiivistymiseltä, niin onko kaikki uudet vuokralohkot myös. Ostin muutaman hehtaarin muutamavuosi sitten, lohkot oli huonoissa ojissa, ph hyvä ei kalkin tarvetta ja muutkin leimat enemmän vihreällä kuin punaisella. Satoa se ei vaan kunnolla tuota.  502 vallulla siellä oli temmelletty ja sutattu, en olisi uskonut kuinka huonosti vettä läpäisevä ja hitaasti kuivuva pelto voi olla. En parempaa hoitoa tuolle pellolle keksi kuin piiriojat kuntoon ja apila puhkomaan jankkoa. Menee varmasti enemmän kuin viisivuotta, ennenkuin tuo potilas toipuu.

En nyt ota kantaa itse ketjun aiheeseen mikä ei sinällään ole varmaan tavatonta näissä keskusteluissa? Tuonpahan vain esille taas jälleen kerran sen näkökulman että kotieläintuotantoa ja maidontuotantoa ei missään tapauksessa saisi siirtää tukirajan väärälle puolelle pois täältä ab-alueelta ihan viljelykiertojenkin takia. Järkevämpää on että se nurmi on tuottava nurmi kuin kesanto tai viherkesanto. Mutta tosiasioihin perustumaton hatusta vedetty perusteeton jyrkkä tukiero kuten Juha Marttila luonnehtii SKn haastattelussa (Lainaus: "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo) on työntämässä nurmituotantoa ab-alueelta pois c-alueelle. Sen jälkeen on ihan turha tulla rätkyttämään yksipuolisesta viljanviljelystä jos ei ole reaalisia vaihtoehtoja.

En nyt ota kantaa itse ketjun aiheeseen mikä ei sinällään ole varmaan tavatonta näissä keskusteluissa? Tuonpahan vain esille taas jälleen kerran sen näkökulman että kotieläintuotantoa ja maidontuotantoa ei missään tapauksessa saisi siirtää tukirajan väärälle puolelle pois täältä ab-alueelta ihan viljelykiertojenkin takia. Järkevämpää on että se nurmi on tuottava nurmi kuin kesanto tai viherkesanto. Mutta tosiasioihin perustumaton hatusta vedetty perusteeton jyrkkä tukiero kuten Juha Marttila luonnehtii SKn haastattelussa (Lainaus: "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo) on työntämässä nurmituotantoa ab-alueelta pois c-alueelle. Sen jälkeen on ihan turha tulla rätkyttämään yksipuolisesta viljanviljelystä jos ei ole reaalisia vaihtoehtoja.

Millain tukiero on huonompi syy tuotannon siirtymiselle (tai paremminkin säilymiselle) kuin laiskuus ja mukavuudenhalu/"bisnesnäkemys", jolla tuotantoa "siirrettiin" ennen tukieroa?

Ei millään, mutta kaks vuosikymmentä naulattiin karjasuojan ikkunoihin lautoja etelässä ja sitten sen tietyn saturaatiopisteen jälkeen alettiin harhailla lähiruuan yms. vaikeasti perusteltavan perässä ja huomattiin, ettei sitä ole. Sitten toisia syyttämään tilanteesta Ketkä niitä kepulaisia on?

Lainaus käyttäjältä: Astral - 24.07.09 - klo:16:14

Ehkäpä hande ite poistatti ketjun kun ei suorakylvöön löytynytkään fiksuja teilausargumentteja.

Siitä voidaan olla monta mieltä että ketkä oli voitolla.

Suurimpia luonnon pilaajia ovat kyllä ne ketkä muokkaavat syksyllä. Eroosio, niin tuulen kun veden voimasta tulee johtamaan muokkauskieltoon Suomessa, ja se jos mikä on teille maansekottajille ja madontappajille oikein!

         Ei ole handella valtuuksia lopettaa toisten ketjuja. Vieläkin harmittaa sen poistaminen. Oli siihen ladattu niin paljon luettavaa vaikka myöhemmillekkin uteliaille lukijoille. Voitolla olivat ne jotka omasta mielestään pärjäsivät
         Onhan noista ''sänkipeltojen vastaan kynnökset'' valumista myös kahta lajia tutkimustietoa. Toinen niistä sanoo, että sängiltä vesi karkaa pintaa pitkin ojiin vieden mukanaan lietteen mukana matalalle kylvettyä fosforia. Kynnöksillä vesi varastoituu maan alle nopeammin ja rauhoittuu siellä päästäen lietteen laskeutumaan. Ikäänkuin pellon kokoinen laskeutusallas.  Jospa joku puolueeton tutkisi tuonkin kisan vielä kerran oikein kunnolla. Mutta molemmilla on teoriansa ja uskoo kuka mihin uskoo tällä erää. On näitä asioita ennenkin käännetty toiseen totuuteen. Ehtii siinä madot kääntyä toisellekin kyljelle syksyn aikana.  Että mikä ja kenelle on oikein!!
     

Tulee nyt samaan viestiin parille nimimerkille vastaus mutta kuitenkin. Itselläni kierrossa kyllä öljykasveja ja palkokasveja suorakylvössä piileskelevän tautiriskin vuoksi. Kaurahan toimii kyllä myös ohran ja vehnän taudeille katkokasvina. Taudit tosin olisi helppo pitää kurissa strobeilla mutta maan biologisen aktiivisuuden takia en ole niitä käyttänyt. Tuntuis tautien lisäks olevan pieneliöille hupaa tavaraa.

Ja siitä vesien läpäisystä, omakohtaista kokemusta on sen verran että nykyään sadevesi tulee salaojaputken päästä saman päivän aikana helposti, ennen venyi seuraavaan päivään. Eli itselläni ei todellakaan valu vesi ojiin pintaa pitkin.

Matojen määrää en ole tieteellisesti todistanut mutta näppituntumalta (lapiotesteillä) matojen määrä on kasvanut hurjasti. Ovatkohan sitten nopeuttaneet veden läpäisyä..