Eli missä asti olette syysvehnää viljelleet? Kauhajoen eteläpuolella asuvat älkööt vaivautuko, mutta muilta kaipaisin kokemuksia, miten menestyy esim verrattuna rukiiseen jne.

Semmonen hinku tuli että nisua olis saatava ja anniinat on ollu aikamoisia vesikellukoita, sen mitä oon kokeillu.

 Perhonjokilaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, ainakin Urho näyttää menestyvän, ainakin viime talven jäljiltä... Vähän tuli lumihometta, vaikka sitä torjuttiin tautiaineella syksyllä. Satoa ei tiedä vielä, mutta potentiaalia on. Keväthallat viivästyttivät vähän syysvehnän kehitystä täällä, pensoi vielä runsaasti keväällä.  Lämpimillä paikoilla pitkällä, mutta multavammilla lohkoilla keskeneräistä...

Samaa tässä on tullut pohdittua. Noissa karkeissa jokirantamaissa voisi hyvinkin onnistua syysvehnä. Talvella suuri vaikutus tietenkin satoon, mutta kokeilemalla selviäisi tuokin. Ei vielä ensi vuodelle, mutta sitä seuraavalle olisi sopiva lohko tarjolla Jos ei kokeile mitään uutta niin eihän mikään kehity

Vehnä ei kasva b-alueen rajan pohjoispuolella, vai mitä ne vakavat vaikeudet oikeen oli... 

On tullu vähän mietittyä, pitäskö kokkeilla syysvehnän viljelyä. Luulis onnistuvan tässä Savon korkeuksilla jos jopa pohosempana onnistuu? Mikä olis hyvä lajike? Rehuviljaks varmaan tulis, kun ei leipävehnän ostajia nykyään oo lähistöllä ja eikös noissa valakuainen taho olla matala esim. Anniinaan verrattuna?

On tullu vähän mietittyä, pitäskö kokkeilla syysvehnän viljelyä. Luulis onnistuvan tässä Savon korkeuksilla jos jopa pohosempana onnistuu?

Hyvin on kasvanut Savossa :-), vielä kun kelit pysyisi hyvinä puintiin saakka..loppukuusta puinti??

Syysrypsilohkot odottelee nyt vehnän kylvöä... viittisköhän kyntää ollenkaan, nyt puinnin jälkeen vedin kertaalleen rullakarhilla ja toiseen kertaan jos ennen sv:n kylvöä.. pitänee ainkakin koeruutu jättää tuolla viisiin muokattuna..   

Tiiä sitten kannattaako kokeilla pohjoisempana, tai ainakaan multa/karkeilla hietamailla. Tuntuu tyvitaudit rokottavan satoa, liekö rousteen ansiota? Kovat oli kasvustot tänäkin vuonna mutta saa nähä mitä noista tulee, panostus ollut kova, niin paljon kun oikeastaan voi panostaa ja hieman enemmänkin Viistonnia pettymys keskikesän perusteella, nyt jo tuntuu ihan kohtuulliselta sadolta ts. odotukset ei täyttyne. Kevätvehnällä sama sato, pienemmillä panoksilla ja kunnon valkuaisella sekä hehtopainolla. Sekä syysvehnät että kevätvehnät täysin pystyssä, mutta ovat saaneet kunnon annoksia kasvunsäädettäkin, useammastikin.

Liekö oon kuinka väärässä tuossa tyvitautien leviämisessä, vai onko vain kahden menneen kesän oireita. Jos syysvehnällä sitä saa levitettyä näin tehokkaasti, parempi kun ei enää viljele. Ruisvehnä nyt testissä, jospa siitä olisi vehnän korvaajaksi... syysrypsin puintiin parin päivän päästä, ja sekin näyttää pettymykseltä kovaan kasvustoon nähden. Kaikki syyskasvit kärsineet pitkästä, vuoden kestäneestä sateesta?

MTT Ruukin asemalla Siikajoella onnistui täydellisesti viime kesänä. Sato pyöri muistaakseni 8-9tn/ha luokassa.

Tiiä sitten kannattaako kokeilla pohjoisempana, tai ainakaan multa/karkeilla hietamailla. Tuntuu tyvitaudit rokottavan satoa, liekö rousteen ansiota?

Maamieskoulussa sanottiin että mieluummin kevätvehnää hietamaalle.

viittisköhän kyntää ollenkaan, nyt puinnin jälkeen vedin kertaalleen rullakarhilla ja toiseen kertaan jos ennen sv:n kylvöä.. pitänee ainkakin koeruutu jättää tuolla viisiin muokattuna..

Älä ihmeessä tee noin.

Jätä sinne lapiorullaäkeellä muokatun keskelle kyntämällä tehty pieni koeruutu.
Tosi pieni.

Sanoisin, että syysvehnä toimii Oulun korkeudelle asti erinomaisesti.

Satotaso talvipaljailta rannikkoalueilta alkaa 4 tonnista, jokainen kasvillisuusvyöhyke pohjoisemmaksi tuo tonnin lisää, viittaan juuri tuohon Ruukin syysvehnäkokeeseen.

Jos joskus etelässä talvehtiminen onnistuu, eivät paikalliset kivennäismaat sisällä orgaanista typpeä jättisatojen pohjaksi. Eli hieno talvehtiminen ja ihanteellinen kasvukausi tuottaa iloisen yllätyksen lähinnä typensitojakasvien tai joidenkin muiden harvinaisten esikasvien vaikutusten ansiosta. Muuten jäädään viiteen tonniin, jonka satoisa kevätvehnäkin antaa, vähemmillä rikkaruohoilla ja paremmalla valkuaisella ja hehtopainolla.

Totta kai "tosiammattilainen" ottaa vuodesta toiseen 7 tonnia, mutta AgriMarketin ISO-VILJA® -keskisadot satoisalla Skagenilla olivat oikeasti vain 5200 kg/ha. Kevätvehnälajikkeet (muut kuin kuin Trappe) tuottivat 4500 kg/ha, Trappe 5500 kg/ha. Huom, nämä ovat sitten kasvuohjelmaviljelijäitä eikä mitään huithapeleita.

Mutta syysvehnällä pitäisi ottaa syksynkin lannoitus ja ruiskutukset mukaan panostuksiin, väitän, että eivät ole yhtään sen paremmat, jos lasketaan panos-tuotos koko vuoden ajalta.

-SS-

"syysrypsin puintiin parin päivän päästä, ja sekin näyttää pettymykseltä kovaan kasvustoon nähden."

Alle tonni tuli luomutavaraa hehtaarilta. Pölyttäjiä tieten vähän, vähän siemeniä/palko, ja nekin valmiiksi ruttusia. Kasvustosta olisi kyllä silmämääräisesti odottanut enemmän. Kuivaus oli helppoa, kylmällä ilmalla kahdessa päivässä kahdeksaan prosenttiin.
Mutta ei tuohonkaan pettyä tarvi, on saatu korjattua kuitenki. Lannoituksena oli viherlannoitus.... hukkaan olis menny lietteen ajokin tämmösenä kesänä.

Alle tonni tuli luomutavaraa hehtaarilta.

Olisit sanonut , että luomu. Syysvehnällä et saa kuin juolavehnä- ja luoho-ongelman. Ruis on siksi juuri hyvä luomuviljeltävä, koska se tuottaa hyvän tuloksen tavanomaisessa viljelyssä himmaillen. Juolat ja muutkin rikkakasvit ovat hävinneet, puhdas multa vaan pohjalla. Ainoat rikat, jotka vähänkin toimivat ruishalmeessa, ovat saunakukka, matara ja korte.

Ei koske sitten matalaa hybridiä. Ilman rikkaruiskutusta melko riskialtis.

-SS-