Pari koeruutukenttää kierretty viime päivinä ja vehnistä jäi parhaiten mieleen Embla. Pitkä ja ylväs tähkä ja muutenkin ryhdikäs, tasainen kasvusto. Viereisessä ruudussa oli Calispero ja kyllä se oli jostain syystä selvästi vaivaisempi tähkältään kuin Embla. Ehkä ei ole vaan Calisperolle sopiva vuosi. Ei Winx edelleenkään huono ole, mutta Embla on hyvä. Voisin kyllä ottaa viljelyyn. Nyt on toinen vuosi menossa Winxillä ja ensi vuodeksi vaihtuu vehnälohkot, joten lajikevaihto voisi tulla kyseeseen.
...

Tässä on 19.7. otettu kuva tuosta palstasta, missä Embla loppui ja Calispero alkoi. Niin kuin koko orasvaiheen ajan näkyi, niin Calispero pensastui vahvasti, kun taas Emblaan ei juuri tullut lisäversoja, vaan lähes kylvötiheyteen asettuneiden korsien myötä erityisen leveä ylin kasvulehti. Niin tuossa näkyy tähkälukumäärän ero selvästi.


Kuva: Embla vs. Calispero

Kumpaakin lajiketta on suuruusluokkaa 10 ha, että satoeroistakin saa kärrytarkkuudella jonkinlaisen arvion. Calispero ainakin on kuumana ja kuivana vuotena kestävä, olisi pitänyt jo aikoja sitten pyrkiä saamaan sitä kylvöön, Embla ei ollut ensimmäinen valinta vertailuksi, mutta sitä kun sattui olemaan siemenviljelyssä tässä lähellä, niin tuli kokeiluun, ja tämä kesä nyt olikin sitten sellainen, että lähes vilja kuin vilja kasvaa erinomaisesti, kuten Borealin lajikkeet ainakin.

Tällaisena kesänä lannoitus- ja viljavuuserot lähinnä näkyvät, ei niinkään lajikke-erot. Saharavuosina erot ovat valtavat.

-SS-

Naapuri otti Emblaa kokeiluun täksi kasvukaudeksi. Vaikuttaa siltä, että voimaperäisessäkin viljelyssä korsi jää lyhyeksi, mutta tähkät ovat pitkiä. Mielestäni näyttää kevätvehnäksi varsin tihualtakin, siemenmäärä tosin saattaa olla myös suuri. Tasaiselta kasvusto ei näytä ollenkaan, mutta tämä johtunee kasvukaudesta, ei lajikkeesta. Mielenkiintoista nähdä, minkälainen sato tuosta tulee.

Meikä pyrki yli 700 kylvötiheyteen. Siemen orastui hyvin, vaikka oli peitattua ylivuotista. Isokokoista jyvää kului säiliöstä paljon.

Se oli yllätys, että Embla tuli aikaisemmin tähkälle kuin Calispero. Onko tähkän täyttymisvaihe pitempi sitten, varmaan ulkomainen lajike kun on. Emblan rekisteröinnissä on mainittu tsekkiläinen Selgen ja Plantanova. Selgenin omassa lajikeluettelossa ei Emblaa mainita, siellä näkyy täällä myydyistä kevätvehnistä mm. Seance ja syysvehnistä Ibarra.

-SS-

Naapuri otti Emblaa kokeiluun täksi kasvukaudeksi. Vaikuttaa siltä, että voimaperäisessäkin viljelyssä korsi jää lyhyeksi, mutta tähkät ovat pitkiä. Mielestäni näyttää kevätvehnäksi varsin tihualtakin, siemenmäärä tosin saattaa olla myös suuri. Tasaiselta kasvusto ei näytä ollenkaan, mutta tämä johtunee kasvukaudesta, ei lajikkeesta. Mielenkiintoista nähdä, minkälainen sato tuosta tulee.

Emblassa on riskinsä, on sakoluvultaan alhainen, lajikeominaisuus ehkä.
Kosteus 11,70 %
Valkuaispitoisuus  12,90 %
Hehtolitranpaino 82,40 KG
Sakoluku  191,00 S

Satotaso varmistuu, kun toinen kuorma menee punnitukseen, mutta tuo sakoluku on hieman huolestuttava, kun muutoin ihan nättiä viljaa, eikä ole kypsänä saanut sadepisaraakaan. Kosteus on yllätys, oletin että Wile näyttää 2%-yksikköä liian vähän, mutta näyttää siltä, että ero on vain -0,3 %-yksikköä. Pitää löysätä tuota uutta Siemensin hygrostaattia, ihmettelinkin, että kesti kuivata niin kauan, 16% viljaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 23.07.25 - klo:20:23

Naapuri otti Emblaa kokeiluun täksi kasvukaudeksi. Vaikuttaa siltä, että voimaperäisessäkin viljelyssä korsi jää lyhyeksi, mutta tähkät ovat pitkiä. Mielestäni näyttää kevätvehnäksi varsin tihualtakin, siemenmäärä tosin saattaa olla myös suuri. Tasaiselta kasvusto ei näytä ollenkaan, mutta tämä johtunee kasvukaudesta, ei lajikkeesta. Mielenkiintoista nähdä, minkälainen sato tuosta tulee.

Emblassa on riskinsä, on sakoluvultaan alhainen, lajikeominaisuus ehkä.
Kosteus 11,70 %
Valkuaispitoisuus  12,90 %
Hehtolitranpaino 82,40 KG
Sakoluku  191,00 S

Satotaso varmistuu, kun toinen kuorma menee punnitukseen, mutta tuo sakoluku on hieman huolestuttava, kun muutoin ihan nättiä viljaa, eikä ole kypsänä saanut sadepisaraakaan. Kosteus on yllätys, oletin että Wile näyttää 2%-yksikköä liian vähän, mutta näyttää siltä, että ero on vain -0,3 %-yksikköä. Pitää löysätä tuota uutta Siemensin hygrostaattia, ihmettelinkin, että kesti kuivata niin kauan, 16% viljaa.

-SS-

Nyt näyttää siltä, että tuo naapurin Embla oli satotasoltaan aika tarkkaan 4500kg/ha. Laatutiedoista ei mitään hajua; mahtaako niitä edes kukaan analysoida, kun häviää kuitenkin broilerin suuhun. En tiedä, paljonko sai typpeä, mutta broilerin lantaa ja säkkitavaraa molempia kuitenkin. Maa oli kynnettyä. Toisella naapurilla taisi olla Icemania tossina kevytmuokatussa - en usko, että kalpeni sadossa lainkaan.

Omien suorakylvettyjen kevätvehnien satotaso jäi johonkin 3700kg/ha. Valkuainen 13% ja hlp 83-84kg. Typpeä meni vain runsas 100kg. Rikka- ja tautiongelmia oli, siinä suorakylvön etuja. Omat lohkot olivat tosin vähän kauempana, joten siinä mielessä suora vertailu vähän niin ja näin.

Kuitenkaan en vielä yhden vuoden seurannan perusteella sano, että tuo Embla on sen kummempi kuin mikään muukaan päätyypin vehnä.