Litlisä käy kansandemokraatit ja kansallissosialistit sulassa sovussa. 🎅🎅😁
Voi v1ttu et ihminen voi olla pihalla elämästä. Lidlissä näkee yllättävä kyllä myös tissinkoittajia.
Varmaan siitä syystä et Lidl myy tuotteita mitä muualta ei voi saada.
Littlisä tuoksuu vallankumous ja Hitleri. Miljöö on siis mitä miellyttävin kansandemokraateille ja heidän kansallissosialistiveljilleen. 🎅🎅😁
Tässä se vasta sosialismi tuoksuu.
MTK haluaisi palata aikaan "maataloustulolaki".
https://www.hs.fi/visio/art-2000012296479.htmlJa maanhankintalaki.
Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty poikkeuslaki, jonka avulla toteutettiin Suomen historian suurin maareformi.Keskeiset tiedotTarkoitus: Laki säädettiin jatkosodan jälkeen asunnoiksi ja toimeentuloksi siirtoväelle, rintamamiehille, sotainvalideille ja kaatuneiden omaisille.Uudet tilat: Lain nojalla perustettiin noin 90 000 uutta tilaa, tonttia tai asutustilaa.Maankäyttö: Asuttamiseen käytettiin yhteensä noin 2,5 miljoonaa hehtaaria maata, jota lohkaistiin muun muassa suuremmista maanomistuksista.Vaikutukset: Suomen maatalous pientilavaltaistui, ja asutustoiminta muutti erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen asutusta.Nykytila: Laki on nykyään kumottu, mutta sen historialliset asiakirjat löytyvät Kansallisarkiston kautta ja säädöshistoria Finlexistä.
TULOS.
Maanhankintalain vaikutus maatilarakenteeseen
muokkaa
Suomesta tuli maanhankintalain seurauksena pientilavaltainen maa, sillä maanhankintalailla perustetut tilat olivat pienehköjä. Viljelystilojen (noin 30 000 tilaa) peltoala oli 6–15 hehtaaria ja asuntoviljelystilojen (noin 15 000 tilaa) peltoala oli 2–6 hehtaaria. [4] Tilat eivät erityisesti Pohjois-Suomessa olleet missään vaiheessa täysin kannattavia, vaan niiden asukkaiden oli hankittava sivutuloja muun muassa metsätöistä.
Perustettujen tilojen kohtalo
muokkaa
Kaupungistuminen ja maa- ja metsätalouden rakennemuutos teki lopulta 1960-luvulla useat tilat elinkelvottomiksi. Suurten ikäluokkien kasvaessa aikuisikään moottorisahan ja traktorin laajamittainen käyttöönotto vähensivät maa- ja metsätalouden työvoimantarvetta samalla, kun maaseudun väestö kasvoi nopeasti. Samalla koulujärjestelmän voimakas laajeneminen toi opisto- ja korkeakouluasteen sivistyksen nuorten ulottuville entistä laajemmassa mitassa. Vaikka tilojen alkuperäiset omistajat jäivät yleensä kotiin, seuraava sukupolvi muutti työn perässä kaupunkeihin ja Ruotsiin. Suomesta tuli 1970-luvun puoleenväliin mennessä länsimainen teollisuusyhteiskunta.
