Johtuu juurikin siitä että ennen maat oli mustia läpi talven ja nykyään keltaisia. Pöhkötetään puinteja lokakuulle eikä mitään muokkauksia välissä ja sit huomataan et vesi tirskuu ja olkoon. Tulee vielä se myöhäinen kevät ja 2017 lämpösumma. Sit on porukka gusees.

Niin siis kyllähän se rypsin kylvön myöhästyttäminen vaatii sen että maalaji pidättää kosteutta ja pelto on talven sängellä.
Ei se joka paikan ratkaisu ole kuten ei mikään muukaan vaan aina on otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja sovellettava sen mukaan.
Rypsi kyllä selvästi ottaa paremmin kiinni myöhäistä kylvöä kuin viljat mutta kyllähän pohjoisemmassa varmasti tulee vastaan lämpösumman riittävyys, tässä Kanta-Hämeen korkeudellakin pitää henkisesti asennoitua niin että puinti voi olla lokakuussa.

Luomussa käytetään rypsillä myöhästettyä kylvöä. Tällä omalla seudulla puhutaan ihan oikeasti juhannusviikonkin kylvöstä. Siinä on sit kyl ajatuksena et "viimeistään juhannuksena sataa" 
Ja sit se säätyyppi viimeistään vaihtuu..

Kylillä kävin ni oli kauraa ja vehnää puimatta. Vehnä näytti siltä ehkä saa unohtaa jo🤔

Niin siis kyllähän se rypsin kylvön myöhästyttäminen vaatii sen että maalaji pidättää kosteutta ja pelto on talven sängellä.
Ei se joka paikan ratkaisu ole kuten ei mikään muukaan vaan aina on otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja sovellettava sen mukaan.
Rypsi kyllä selvästi ottaa paremmin kiinni myöhäistä kylvöä kuin viljat mutta kyllähän pohjoisemmassa varmasti tulee vastaan lämpösumman riittävyys, tässä Kanta-Hämeen korkeudellakin pitää henkisesti asennoitua niin että puinti voi olla lokakuussa.

Rypsi ehtii jollain tapaa myöhäänkin kylvettynä myös pohjoisempana mutta sato jää heikoksi. Missä lie se rajapinta että sato alkaa laskea, sitä ei voi ennustaa. Joskus voi olla viimeinen sadon ylläpitävä kylvöpäivä toukokuussa, joskus pitkällä kesäkuussa. Huomenna viimeiset rahtirypsit tulee puitua, ne kylvetty kesäkuun vaihteessa. Kasvustot ihan ok. Omat kylvin ehkä 10 päivää aiemmin, mikä harmitti koko kesän kun kuoriaiset ja kaalikoit kiusas ihan huolella. Eka kylvetty lohko oli heikkosatoisin, johtuen ötököiden valtavasta paineesta, ei auttanut mitkään ruiskuttelut vaikka sai kaikki kännät katolleen, parin päivän päästä oli taas täysi kuhina.

Satotasot aikalailla samat 1500-1800 haarukassa tilakohtaisina keskiarvoina, mutta omilla pelloilla oli yli 3tn/ha kohtia puimurin satomittariin, kun noissa myöhään kylvetyissä niitä ei ole ollut. Vaihtelu aikaisemmin kylvetyissä isompaa, nollasta huippuun, kun nuo myöhemmin kylvetyt sellaisia tasaisempia suorittajia. Tämän vuoden perusteella jos pitäisi arvioida, ehkä se heti kevätviljojen jälkeen kylvetty kuten tein, kuitenkin paras vaihtoehto? Koko kesän tuntui että olisi pitänyt kylvää 2 viikkoa myöhemmin. Toisaalta nää viimeiseksi puitavat rahtirypsit eivät ole hätyyttäneet millään muotoa, vieläkin suht tuoreen oloista ja jälkiversontaa paljon. Galeran vikuuttamaa?

1118 astetta lämpösummaa mikäli kylvö oli 30.5 ja puinti tänään. 20.5 kylvetyille lämpösummaa 1183 astetta. Tuon noin 1100 astetta rypsit vaativat tänä vuonna. 3.5 aloitin kylvöt ja siitä kertynyt lämpösummaa 1233 astetta, ei olisi rapsit vieläkään valmiita vaikka olisi ihan ekana kylvänyt, aika tasan 50 astetta ehti tulla Toukukuun aikana kylvöjen aloituksesta rypsin kylvön aloitukseen. 1382 astetta hämeen sydämessä, Tampereen eteläpuolella kertymä 3.5 lähtien ja siellä olisi päässyt rypsin kylvämään jo hiukan aiemminkin ?

Kevätviljoilla aikainen kylvö lähes poikkeuksetta parempi kuin myöhäinen, tänäkin vuonna, mutta rypsit on sellaista arpapeliä että ei tiedä vielä satokauden jälkeenkään mikä se paras kylvöajankohta. Ellei rypsillä olisi kohtalainen kannattavuus vuodesta riippumatta, ei noita riesaksi haluaisi. Toisaalta, toistakymmentä hehtaaria kuivurilliseen on ihan erimaata kuin kauraa 2-3ha per satsi ja puinteja ei tartte jännittää vaikka sateita jatkuvasti. Mitä nyt peltojen kantavuus klikkaa paikoitellen.

Rypsi on kyllä siitä hieno että se kuivuu lyhyelläkin poudalla, tänään puitiin viimeiset ja 16% puintikosteus vaikka yöllä lykkäs 4mm vettä. Toki päiväkin oli huippuhyvä, kova tuuli aamusta asti ja joku 14 astetta lämmintä.

Tuntuu siltä, että säätyyppi on muuttunut syksyjen osalta vaikeampaan suuntaan. 2000-luvulla on ollut paljon hyviä syksyjä, kun poutaa on ollut viikkotolkulla ja esim. loka-marraskuu on ollut aurinkoinen ja maat kuivakkaita. Syksyisin on pystynyt tekemään todella paljon peltojen korjauksia ja ihan muitakin sellaisia rakennusprojekteja, jotka normaalisti tekisi kesällä. Tuntuu hieman siltä, että lähdin liian myöhään mukaan suorakylvöbuumiin. Saattaa olla, että pitäisi mennä ennemmin uudelleen jopa peltojen kyntämistä kohden. Perustelen tämän sillä, että keväätkin ovat muuttuneet jonkun verran myöhäisemmiksi. Tämä kevät oli melkeinpä poikkeus vaikka ei tässäkään ollut tavanomaista nuo jatkuvat pakkaset ja karmea tuuleminen. Peltotyöt kuitenkin eteni mukavasti. Jatkossa saattaa muodostua entistä tärkeämmäksi, että pellolle päästään ajoissa vaikka olosuhteet eivät olisi ihan timanttia. Syksy ei tällä menttaliteetillä anna enää mitään armoa vaan parempaa keliä ei yksinkertaisesti tule. Nyt olisi paikallaan tulla taas se normaalin kuiva kasvukausi, että tilanne palaisi hieman enemmän normaaliin suuntaan.

Rypsi ehtii jollain tapaa myöhäänkin kylvettynä myös pohjoisempana mutta sato jää heikoksi. -----

----Eka kylvetty lohko oli heikkosatoisin, johtuen ötököiden valtavasta paineesta, ei auttanut mitkään ruiskuttelut vaikka sai kaikki kännät katolleen, parin päivän päästä oli taas täysi kuhina. ...
.......
Kevätviljoilla aikainen kylvö lähes poikkeuksetta parempi kuin myöhäinen...

Yhteenvetona aika samat kokemukset. Kesäkuun juhannusrypsit ovat kasvaneet hyvin, ei kovin haittaa ötököistä, kukkineet hyvin, litujakin on ollut, mutta alle puolikas siemenkoko ja ehkä tuo massikka on niin hatara, että satotasot kärryyn asti mahtavat 250 kg/ha ja 400 kg/ha. Toukokuun lopun rypsit max. 800 kg/ha. Toukokuun alun syysviljarikkoon kylvetty rypsi 1800 kg/ha. Synthia oli uusi tuttavuus ja Salo-äkeellä jo valmiiksi muokattuun syysviljarikkoon ehkä paras mahdollinen kylvöalusta. Kokeeksi laitettu rapsisiivu ei tullut pintaan nopeasti, ja pääsi saman tien örkkien nakerrettavaksi. Kuukautta rypsinpuinnin jälkeen tolppa vihreänsekaista moskaa säiliöön. Ehkä 500 kg/ha

Rapsissa aikaisin kylvö, 1.-5.5. aikoihin, 0 kg/ha ja 2660 kg/ha, 1950 kg/ha. Toukokuun puoliväli - toukokuun loppu, 0 kg/ha, 0kg/ha , 0 kg/ha,  1200-800 kg/ha. Uusintakylvöt rypsillä samasta syystä heikkoja, koska maa kuivuu paljaana liian kauan. 20 cm pikkurontti valkoisessa savimaassa, kyllä sen jo kaukaa näkee, että ei siemeniä tule niistä. Eli aikainen kylvö tuottaisi kunnon sadon, jos käy satumainen tuuri ötököitten kanssa, tai on kunnon aineet käytössä. Jos joku haluaa oikein kukkoilla ja on pelto semmoisella aukealla, jossa ei kolmeenkymeneen vuoteen ole ollut rypsiä, siinä saa ilmaisen peeniksenpidennyskäsittelyn, kunhan muistaa kasinon pääsäännön, kun vielä olet voitolla, lähde litomaan !

Tuossa kylällä oli 1970-luvulla eräs sitkeä rypsinviljelijä, sai vuodesta toiseen hyviä satoja. Treflaanit peltoon ennen kylvöjä,  Roxioonit haisivat kesäillassa ja mehiläispesissä kuolleita mehiläiskasoja lentolaudan alla, vielä kilometrien päässä, ei kaivattu avaunteja ei. Seuraava sukupolvi silloin tällöin enää viljeli rajoitettua määrää, kolmas sukupolvi, joka nyt on uransa alussa, totesi viime kesänä, että ötökät syövät keväällä ja kesällä, ajankohdasta riippumatta, kestämätön tilanne. Ei tainnut tänä kesänä enää olla rypsiä.

Kuivat kevätkesät 2018:sta eteen päin ja samanaikaisesti lisääntyneet kevätsänget ehkä olivat suurin syy siihen, että tuntui, että viljanviljelyn taito tässä on kadonnut kokonaan. Eipä altakastelun kahdeksantonnareita vieläkään näy, mutta viiden tonnin ja isompikin sato on sentään kolminkertainen 2019-2024 keskisatoihin verrattuna.

Mitään muuta tekijää ei ole ollut kuin se, että nyt pääsee kuukautta aikaisemmin kylvöille, vähän liika märänkin syyskynnöksen voi kylvää varovasti ajaen, eikä se menee semmoiseksi koko kesän kestäväksi kattotiililaataksi jyvän alla, niin kuin hiukan liian märkänä pidellyllä sängellä helposti käy. Ja sitten kesäkuun lipsahtaessa kylvömiehen niskaan, eipä se vilja kesällä kuitenkaan kasva, kun joutuu kesähelteisiin liian pienenä ?

-SS-

Juurikkaat tuli nostettua aika hyvään saumaan kun edellisen 10pv sadanta on noin 6mm. Toinen lohko yllätti tosi kovin ja Holmerin satomittari antoi 70tn lukemat. Toisen lohkon vesitalous sakkasi ja siitä 47tn. Yleensä todelliset puhdassadot ovat hiukan noiden alle mut semmonen yli 55tn keskisato saattaa hyvinkin olla kasalla. Osa lähtee ensi viikolla ja loput marraskuun puolivälissä. Niille tulee vähän turhan pitkä aumaus. Jälkeen positiivinen jurttivuosi. Avain oli mukava sade toukokuun alkupuolella ja melko tiheät taimistot. Sokerit olleet nyt hiukan viime syksyjä paremmat, toivottavasti näissäkin. Kaikki mitä sai säkistä oli 230kg rikkisalttua. Korkeita satotasoja on kuulunut yleisestikin.

Eilen alkoi ja tänään loppui. Kaurasta ehkä vain paras 20% oli laossa, ohrasta vain 10% enää pystyssä… valmiita olisivat olleet jo viikkoja, mutta jatkuvat sateet ja pehmenneet pellot. Multamaalohkoille ei puimurilla ollut asiaa vieläkään.