Nyt jää hivenen tulkinnan varaa, kun Ruokaviraston opuksia selaa, voiko vai eikö voi fosforia tasata, jos ko. lohkolle on ilmoitettu viherlannoitusnurmi tai jokin muu sellainen kasvi tai kasviseos, jota ei ehtojen mukaan saa lannoittaa. Tietoa täällä?

Nyt jää hivenen tulkinnan varaa, kun Ruokaviraston opuksia selaa, voiko vai eikö voi fosforia tasata, jos ko. lohkolle on ilmoitettu viherlannoitusnurmi tai jokin muu sellainen kasvi tai kasviseos, jota ei ehtojen mukaan saa lannoittaa. Tietoa täällä?

Tausta pitäisi tietää. Oletan, että kysymykselle on tullut tarve, koska kesken fosforintasauskauden on ajatus laittaa ekojärjestelmän viherlannoitusnurmi. Tasauksessa lienee aikaisempina vuosina käytetty fosforia yli vuotuisen tarpeen, jolloin seuraaville vuosille ylijäämäfosfori siirtyisi sellaisenaan, ja viiden vuoden ikkunassa kuitenkin pitää fosforin määrä tasaantua sallittuun vuotuiseen. On varmaankin niin, että jos tasauskaudella ottaa käyttöön toimet, joissa ei saa fosforilannoittaa ollenkaan, ei kyseiselle vuodelle löydy kasville tunnusomaista fosforin kulutustakaan, tasaus ei vähene, jolloin voi käydä niin, että kausi päättyy kesken tai joutuu viimeiselle vuodelle liian ison fosforiylijäämän kanssa.

Ei kai tuolle voi mitään, tuo vaikuttaa viljelysuunnitteluunkin, ja kannustaa käyttämään koko tilalla vähemmän fosforia kuin olisi tarpeellista. Erittäin iso kiusa maatilalla ovat muutamat korkean ja arveluttavan korkean fosforin pellot, josta fosforista ei pääse eroon edes kahdessakymmenessä vuodessa. Voi olla, että 50 vuotta kestää alentaa fosforitasoja, jos niitä on edellisen sukupolven aikana 50 vuotta puskettu ylös päin vuosittaisella tonnin superfosfaattiannoksella.

Yksi tapa hallita ongelmaa on pitää yllä viljelymuistiinpanoja , siten että suuntaa fosforin sinne lohkoille, missä on  "tilaa". Kiireellisimpänä ensiapuna poistaisin viherlannoitusnurmen hakemuksesta ja merkitsisin säilörehunurmen, menettää tukea, mutta voi raapia sieltä ylijäämästä ainakin tälle vuodelle fosforia pois. Kannattaa lasketuttaa vaikka tekoälyllä, kuinka paljon potentiaalisia sanktioita tulee ylilannoituksesta, vasten menetettävää viherlannoituksen tukea. Edit: jos oletetaan, että ehdollisuuden sanktio on 3%, vastaa se pienelläkin tilalla (0,03*420€/ha) * 100 ha = noin 1200 €. Tämä vastaa 12 ha:n viherlannoitusnurmen lisätukea.

Huom. Kannattaa kysyä vaikka Neuvo-konsulentilta, siitähän heille maksetaan, että tietävät.

-SS-

Toistaiseksi ei ole tarvetta tukihakemuksen muuttamiseen... Täytyypi kysäistä vaikka maataloussihteeriltä tuosta.

Mutta jos asia on näin, silloinhan kesantovuosikaan ei kuulu fosforintasauksen piiriin, koska viherkesantoakaan ei saa lannoittaa. Mitä järjen köyhyyttä..

Luonnonhoitopellon osalta juolavehnän poisto kasviluokittelun mukaisesta heinäkasvien joukosta on alkua suurelle vallankumoukselle, ehkä nautavaikuttajien taholta. Eli niittonurmissa , viherkesannoissa ja ympäristönurmissa ei juolavehnää voi olla, eikä muitakaan vaikeita rikkakasveja, voikukkaa tms. Vaikka kesantoa niittelisi, siihen voi kerääntyä juolaa ja valvonta tulee tekemään geenitestejä kasvien perimästä, että varmasti ovat viljelyheiniä.

Nuo nippuina myytävät kaupungin vuokrapellot ovat ongelma, pitää ottaa puheeksi, että semmoiset tontit, joissa ei mahdu 8 m Horssilla kääntymään, eivät taida olla ollenkaan viljelykelpoisia. Jos ne merkitsee viljelemättömiksi, eipä tukiakaan saa, mutta vuokraa pitää maksaa se sama mitä on nipusta maksanut.

On chaservaunuheimossakin näkyvissä aika luonnonkasvisia ketoja.

Niin kauan kun ei ole korjuuvelvoitetta, pitänee sitten vaikka harjoittaa glyfosaatti - lapiorullaäestys - kauran pintalevitys-murskaus syksyllä taloutta

-SS-

Mutta jos asia on näin, silloinhan kesantovuosikaan ei kuulu fosforintasauksen piiriin, koska viherkesantoakaan ei saa lannoittaa. Mitä järjen köyhyyttä..

Kesantovuonna sen paremmin kuin minkään muunkaan kasvin mistä ei ole tarkoitus korjata satoa mukana  ei poistu pellolta ravinteita joten sen suhteen olisi kyllä ihan loogista että niinä vuosina ei voi käyttää fosforin tasausta.

Niin, esimerkiksi:
1) suojavyöhykettä ei saa lannoittaa kuin perustamisvuonna, mutta sadonkorjuuvelvoite on joka vuonna
2) viherlannoitusnurmilta ja luonnonhoitonurmilta voidaan korjata sato
3) mikään pykälä ei varsinaisesti kiellä viherkesannonkaan sadonkorjuuta; laidunnus selvästi sallittu.

Että semmosta.

Suojavyöhykkeillä on tarkoitus köyhdyttää pellot pilalle ja muilla nurmilla korjata ja sitten kerääjäkasveilla pitää kunnossa

Kyllä mä näkisin että just toi käyttötarkoitus on se juttu. Rehunurmilla on tavoite tuottaa sato mikä kerätään pois vaikka velvoitetta siihen ei ole, noilla muilla se tavoite on joku muu vaikka niistä saakin sadon korjata.   
Ja suojavyöhyke on sitten tosiaan oma lukunsa.

Suojavyöhykkeillä on tarkoitus köyhdyttää pellot pilalle ja muilla nurmilla korjata ja sitten kerääjäkasveilla pitää kunnossa

Vesistöön rajoittuvan suojavyöhykkeen pitäisi "varastoida" ylärinteestä aktiiviviljelyssä olevilta lohkonosilta valuvat ravinteet ja suojata näin vesistö. Kuitenkin 10 vuoden suojavyöhykekauden aikana suojavyöhykekaistan fosforiluokka putoaa.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - tänään kello 11:18

Suojavyöhykkeillä on tarkoitus köyhdyttää pellot pilalle ja muilla nurmilla korjata ja sitten kerääjäkasveilla pitää kunnossa

Vesistöön rajoittuvan suojavyöhykkeen pitäisi "varastoida" ylärinteestä aktiiviviljelyssä olevilta lohkonosilta valuvat ravinteet ja suojata näin vesistö. Kuitenkin 10 vuoden suojavyöhykekauden aikana suojavyöhykekaistan fosforiluokka putoaa.

Tietysti putoaa. Suojavyöhyke viljelyssä ohjelma kausien välissä pellot pitää ravita hyvin ja puhdistaa. Ei kannata käyttää niitä paria optiovuotta vaan kalkita, ajaa paskaa, myrkyttää ja paljon. Sitten menee taas yksi viisivuotiskausi hyvin, tulee paljon hyvää rehua ja tuet päälle