Niinhän se taitaa olla tässä bisneksessä, että taskulaskinta ei tarvita. Pitää vaan ostaa, jos peltoa on tulossa myyntiin. Tilat ovat jo sen verran isoja ja tukea tulee niin paljon, että viljallakin jo pärjää.

Niinhän se taitaa olla tässä bisneksessä, että taskulaskinta ei tarvita. Pitää vaan ostaa, jos peltoa on tulossa myyntiin. Tilat ovat jo sen verran isoja ja tukea tulee niin paljon, että viljallakin jo pärjää.

Ei ne rahat viljanviljelystä ole tulleet. Eikä tule.
Taskulaskinta ei tarvita, koska joka pitäjässä on näitä huippuhinnan maksajia.
Aina kun tulee suurehko peltoala myyntiin poistuu yksi itsensä kipeäksi maksanut markkinoilta.
Jossain vaiheessa saattaa sitten tulla muillekin peltoa myyntiin.

Lisämaan ostolla pitäisi parantaa tilan tuottoa, nyt se menee päinvastoin.

Suosittelen jotain muuta puuhasteltavaa. ( ja jättäisitte lisämaat mulle )

Mielenkiintoinen kierre. Maanviljelystä tulee (tai on jo tullut) aito harrastus. Tuntuu siltä, että ei sellaista aikaa taida tulla ikinä, että maata saisi ostaa halvalla. Aina mennään kipupisteen yli. Onko kaikki tämä sitten vaivan väärtti, jos voi tehdä muutakin. Sitä ei sitten tiedä muuttuvatko ihmisten asenteet jossain vaiheessa ja maanviljelystä tulee oikeasti hyljeksitty homma. Tällä hetkellä ainakin näillä leveysasteilla siitä ei ole pelkoa. Aina tulee uusia sukupolvenvaihdoksia ja tilat ovat ainakin toistaiseksi innostuneita laajentamaan.

Timpalle selvityksenä, että nämä kuivuristit eivät ole
brotko-tilallisia.

***Aijuu. Pilasit mielleyhtymäni. Mitä mää nyt keksin tilalle?

Poikkeus vahvistaa säännön.  Nämä jätkät ovat rahoittaneet hankkeensa
ihan muulla rahalla.

Mistään et saa yhtä hyvää uhria kuin brotkokasvattajista.
Eikä aiheetta.

Protkotilat ei tämän suomen suurimman maatalouskaupungin pellonhintaa nosta. Protkotiloja on ilmeisesti kolme kappaletta.

Nyt minä keksin! Teillä on niitä Nokia miljonäärejä.

Täälläpäin ei onneksi moista vitsausta ole.

Mielenkiintoinen kierre. Maanviljelystä tulee (tai on jo tullut) aito harrastus. Tuntuu siltä, että ei sellaista aikaa taida tulla ikinä, että maata saisi ostaa halvalla. Aina mennään kipupisteen yli. Onko kaikki tämä sitten vaivan väärtti, jos voi tehdä muutakin. Sitä ei sitten tiedä muuttuvatko ihmisten asenteet jossain vaiheessa ja maanviljelystä tulee oikeasti hyljeksitty homma. Tällä hetkellä ainakin näillä leveysasteilla siitä ei ole pelkoa. Aina tulee uusia sukupolvenvaihdoksia ja tilat ovat ainakin toistaiseksi innostuneita laajentamaan.

Maan omistamisesta tulee vähitellen sijoitustoimintaa, täällä päin muualla tienattuja rahoja sijoitetaan metsämaihin. Meneepä siinä sivussa joskus pieni pala peltoakin, metsälle.

Noista yhteiskuivureista olen usein ihmetellyt missä se taskulaskin oikein on. Toiminnallisesti tulee etua, jos joku joutaa päätoimisesti hoitamaan kuivuria ja toiset vain korjaavat satoa. Sekään ei tapahdu ilmaiseksi.

Kuivureissa ainoastaan kuivurikoneisto on se, missä yhteishankinta saattaa tuoda kapasiteettiin verrattuna säästöä, eri asia on sitten se, pystyykö jokainen osakas aina puimaan kerralla esim. rypsiä niin paljon että kuivaaminen isossa on kolmasosatäytöllä järkevää.

Näissä jutuissa pitäisi aina laskea hinta kapasiteettia kohti. Eli hinta jaettuna koneistokapasiteettia kohti ja toisaalta varasstotilaa kohti.

Itsellä tuli maksamaan n 10 v sitten oma kuivurikoneisto 270 e/ha sis alv ja siilostot n 700 e/ha sis alv. Verottomana samat 221 e/ha ja 574 e/ha. Yhteensä siis n 800 e/ha. Aikaa on tietysti kulunut lähes 10 v, mutta en ole vielä löytänyt yhtään kimppakuivuria, joka olisi päässyt kustannuksissa alle tuon. Kuivuri on riittänyt joskin märkinä syksyinä kapasiteetti on ollut rajoilla. Siilot ovat tähän asti riittäneet suht hyvin, eli kapasiteetti / ha on aika kohdillaan.

Nyt minä keksin! Teillä on niitä Nokia miljonäärejä.

Täälläpäin ei onneksi moista vitsausta ole.

Netin syövereistä löytyy kyllä listaus Nokia miljonääreistä. Toinen meilläpäin ostellu peltoa about 2000000 eurolla. Mutta kahvirahojan nämä Nokia sijoitukset hälle.

Paljon melua turhasta. Kannattavuutta on monenlaista. Jos haluaa peltoa lisää, sitä pitää vaan sitten hankkia. Vuokrat kohilleen. 500e/ha ja sulla on just niin paljon maata kun vaan pystyt hoitamaan kalustollasi. Haittapuolena on ettei voi todellakaan investoida mitään suuria. Tollanen kuivurihanke joka oli sillon KM:ssä, on ihan ok jos on velatonta maata. Mut 500 vuokrilla ja 10000e/ha hinnalla ei onnistu. Ennemin ostaa 5 vuoden välein vaunukuivurin ja laittaa siilon kerran vuodessa.

Missä saa, missä ei. Hyvästä maasta pystyn helposti pidemmällä sopimuksella 500 vuodessa maksaman. Niitä vaan on liuta muitakin jotka pystyvät samaan ja ylikin joten ei se maa niin kovin nopeasti lisäänny...

"pystyn helposti "

***Avainsanat katastrofiin on tuossa.

Jaa häh? Vie miten?

Maksamalla katteen vuokrina sektorilta ulos. Siten.

Tämä peltovuokra/myyntihinta debatti on ikuisuusjaarittelua. Aina löytyy äskooänniä, joilla vaan on kova halu tehdä talkoita. Lopputuote eli elintarvike ei siitä hyödy eikä yrityksen tuotto ainakaan siitä parane, mutta maanomistus on aina vaan kiinnostavampaa. Varsinkin muiden kuin maatalousyrittäjien mielestä. Mitä korkeammalle vuokrataso nousee, nousee myös pellon hinta. Koska sijoituksen tuotto nousee. Op-lehdessäkin mainittu kymppitonni/ha on jossain kaukana perustoiminnan tuottavuuden ulkopuolella, mutta jos joku onnellinen maajussi maksaa sen 500 tai yli vuodessa vuokraa, niin kannattaahan sitä omistaa.

Henkkoht en ymmärrä, millaisessa pakkoraossa vuokraa on maksettava 500 hehtaarista. Ylimitoitetun kaluston käyttöaste voi vähän parantua, mutta kokonaisuus heikkenee. Aina. Ja koskee protkotilojakin. Vaikka omaa olisi jo sata hehtaaria ja tuo kymmenen siinä omien vieressä...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.06.09 - klo:23:39

Jaa häh? Vie miten?

Maksamalla katteen vuokrina sektorilta ulos. Siten.

Tämä peltovuokra/myyntihinta debatti on ikuisuusjaarittelua. Aina löytyy äskooänniä, joilla vaan on kova halu tehdä talkoita. Lopputuote eli elintarvike ei siitä hyödy eikä yrityksen tuotto ainakaan siitä parane, mutta maanomistus on aina vaan kiinnostavampaa. Varsinkin muiden kuin maatalousyrittäjien mielestä. Mitä korkeammalle vuokrataso nousee, nousee myös pellon hinta. Koska sijoituksen tuotto nousee. Op-lehdessäkin mainittu kymppitonni/ha on jossain kaukana perustoiminnan tuottavuuden ulkopuolella, mutta jos joku onnellinen maajussi maksaa sen 500 tai yli vuodessa vuokraa, niin kannattaahan sitä omistaa.

Henkkoht en ymmärrä, millaisessa pakkoraossa vuokraa on maksettava 500 hehtaarista. Ylimitoitetun kaluston käyttöaste voi vähän parantua, mutta kokonaisuus heikkenee. Aina. Ja koskee protkotilojakin. Vaikka omaa olisi jo sata hehtaaria ja tuo kymmenen siinä omien vieressä...

Kah kun ei oo ylimitoitettua kalustoa. Et sää sillä tee tulosta vaan vanhoilla ja itse korjaten.

Näistä vuokrauksista joku saisi tehdä väitöskirjan  

Kannattavuutta on tietysti monenlaista. Jos viljatila maksaa 500 e/ha vuokraa, hän ei viljele elääkseen vaan elää viljelläkseen... ja elättääkseen siinä sivulla puoli kylää entisiä viljelijöitä.

Tilanne muuttuu isoilla karjatiloilla, joilla on kotieläintilan tuet ja muutenkin parempi kannattavuus. Karjatilat voivat lisäksi hyödyntää myös niitä pieniä halpoja vuokramaatilkkuja, joitka eivät viljanviljelyyn sovellu. Nuo tilkut kun niitä vain on tarpeeksi, hankkivat samat tuet kuin muutkin, jolloin hyvistä vuokralohkoista kannattaa maksaa huomattavasti yli keskimääräisen peltokustannuksen ollessa edelleen tilalla keskimäärin kohtuullinen. Totuus kun on se, että kotieläintila pääsee hyvillä ympäristötukivalinnoilla ainakin 150 e/ha parempaan tukitasoon ja samalla viljelyn intensiteetti voidaan laskea näennäisviljelyn tasolle ja kustannukset minimiin. Laajaperäinen nurmituotanto onkin kova pelimerkki näillä tiloilla. Näin se menee: (ab-alue)

Vuokraa kaikki mikä pellolta näyttää ja on tukikelpoista. Kylvä heinälle jos ei ole ennestään. Pelto ei tarvitse kunnollista ojitusta, koska sadonkorjuuvelvoite hoidetaan keräämällä kuivalla keskikesällä se, mikä siellä sattuu kasvamaan paaliin. Muutama paali heinää hankittuna ja tuet noukittu.

ILmoita maksimimäärä näitä nurmia lhp:ksi, loput nurmena, luonnollisesti valittuna laajaperäinen nurmituotanto.

Kun olet saanut keräillyksi näitä tilkkuja riittävästi, huomaat keskimääräisen vuokratason olevan varsin kohtuullinen. Kun siihen sitten täräytät muutaman kymmenen hehtaaria 500 e vuokralla, saat hyviä peltoja viljan viljelyyn ja keskimääräinen vuokratasosi tilallasi keskimäärin on edelleen vielä kohtuullinen. Keskimäärin maksat vuokraa ehkä juuri sen verran enemmän, mitä tukiero viljatilaan on, joten hyvin menee vielä.

Itseään on kiva pettää milloin milläkin tavalla  

ILmoita maksimimäärä näitä nurmia lhp:ksi, loput nurmena, luonnollisesti valittuna laajaperäinen nurmituotanto.


Nyt olet oikeilla raiteilla.. ja luonto kiittää.
Mikäli vielä haluat niiden viljan kuorien kans pelleillä, osta tila vaikka virosta tai puolasta.