Kyllähän tuo löpön hinta kuten kaikki muut kustannusten nousut sapettaa. Kaikista pienistä tulee suuri. Paljon saa kustannukset nousta että menee rahaa kuten uusiin koneisiin. Monesti auttaisi vähän pienemmät kiinteät kulut…. ja toimittaisiin niillä mahdollisuuksilla mitä on. Nurmea, matalampaa intesiteettiä osaan peltoa ja parhaimpiin reilusti paukkuja.

Kyllähän tuo löpön hinta kuten kaikki muut kustannusten nousut sapettaa. Kaikista pienistä tulee suuri. Paljon saa kustannukset nousta että menee rahaa kuten uusiin koneisiin. Monesti auttaisi vähän pienemmät kiinteät kulut…. ja toimittaisiin niillä mahdollisuuksilla mitä on. Nurmea, matalampaa intesiteettiä osaan peltoa ja parhaimpiin reilusti paukkuja.

Matalampaa intesiteettiä on vuoden sana 2026 ja sitten katotaan onko ruuasta pula vai ei. Itse ainakin aion toteuttaa kyseistä viljelytapaa tänä vuonna. Ja ehdotuksena Ruokavirastolle olisi että myös viljelykasvina voisi olla rastittavissa Matalampi intesiteetti. Se polttoaineen säästö mikä siitä tulee, niin jops siitä on pula niin helpottaisi asiaa. Ja kun nyt jo tehtäisiin päätös 2027 kasvikoodimahollisuudesta laittaa matalampi intesiteetti, niin osaisi suunnitella "viljelyä" hyvässä hengessä ja ilmoittaa sidosryhmille mitä on tekemässä. Kiitos tästä ideasta.

Ja ehdotuksena Ruokavirastolle olisi että myös viljelykasvina voisi olla rastittavissa Matalampi intesiteetti. Se polttoaineen säästö mikä siitä tulee, niin jops siitä on pula niin helpottaisi asiaa. Ja kun nyt jo tehtäisiin päätös 2027 kasvikoodimahollisuudesta laittaa matalampi intesiteetti, niin osaisi suunnitella "viljelyä" hyvässä hengessä ja ilmoittaa sidosryhmille mitä on tekemässä. Kiitos tästä ideasta.

Luomukurssi ja luomutukihakemukset päälle. Nurmien kasvattelua ja semmoista. Täällä etelässä usein erittäin matalan intensiteetin viljelyä, kun karjaa ei ole edes kymmenien kilometrien päässä. Vuosikymmenen aikana pari kertaa näkyy haalean rukiin näköistä, muuten kituliasta ketonurmea pellot.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 15.03.26 - klo:08:21

Ja ehdotuksena Ruokavirastolle olisi että myös viljelykasvina voisi olla rastittavissa Matalampi intesiteetti. Se polttoaineen säästö mikä siitä tulee, niin jops siitä on pula niin helpottaisi asiaa. Ja kun nyt jo tehtäisiin päätös 2027 kasvikoodimahollisuudesta laittaa matalampi intesiteetti, niin osaisi suunnitella "viljelyä" hyvässä hengessä ja ilmoittaa sidosryhmille mitä on tekemässä. Kiitos tästä ideasta.

Luomukurssi ja luomutukihakemukset päälle. Nurmien kasvattelua ja semmoista. Täällä etelässä usein erittäin matalan intensiteetin viljelyä, kun karjaa ei ole edes kymmenien kilometrien päässä. Vuosikymmenen aikana pari kertaa näkyy haalean rukiin näköistä, muuten kituliasta ketonurmea pellot.

-SS-

SS nyt yrittää pelotella.
On totta et luomu ilman paskaa pidemmän päälle on hankalas jos maalaji on vielä savi niin vielä muuttuu hankalammaksi.

Itsellä on lohkoja joille ei paskaa ole erinäisistä syistä ajettu nyt luomu uran aikana jota on se vajaa 10v mennyt. Nyt toinen satokasvi vaihe menossa niin ei kasvustot ole vielä ainakaan sen kummemmiksi muuttuneet kuin luomussa nyt yleensä. Apilanurmi kasvoi paremmin kuin ekalla kerralla.

Jos sulla on maksetut pellot etkä ole poskettomilla vuokrilla vuokrannut maata lisää. Kestät katsella satunnaisia rikkoja ja olet valmis siihen et 4t hehtaarisato on huippu niin luomu on ihan hyvä vaihtoehto. Saat 184€/ha muiden tukien päälle tukea. Kuivuri riittää varastointiin paremmin jne. Muutenkaan ei pidä niin kiirettä vaan työ jakautuu enemmän koko kesälle. Syksyllä voi puida hyvillä keleillä jne.

Sit ne miinukset. Jos rikat saavat niskalenkin niin homma vaikeutuu paljon. Savimailla ei paha ongelma, multamailla juola on äkkiä ongelma. Kesälläkin pitää olla valmis istumaan traktorissa. Se ei mee niin et keväällä rutistaa, muutaman kesäyön käy ruiskuttamassa ja syksy sit. Mut yöllä ei tarvii istua traktorissa.
Koneiden kanssa värkkäilyä on enemmän. Ennen kun sai vaikka 100ha vetää samoilla siemenillä niin nyt joutuu kylvämään useampaa kasvia riskin tasaamiseksi. Toki pienemmällä pinta-alalla (noin alle 100ha) niin tekisin niin et kolmen vuoden kierto jossa kaksi apilanurmi vuotta ja yksi kaura vuosi. Kauran alle perustetaan uusi apilanurmi. Täs on sit myös yksi miinus, viljely muuttuu yksitoikkoiseksi. Ei pääse kokeilemaan uusia kasvinsuojeluaineita tai kokeilemaan erilaisia lannoitus strategioita. Vaihtelut pitää etsiä muualta.
Luomu markkina on vielä enemmän tukossa kuin tavis. Tavis menee aina johonkin, luomu voi olla oikeasti vaikea markkinoida luomuna. Tästä syystä voisi olla hyvä jos kassa kestää varastoida vaikka ylivuotiseksi.

On noita plussia ja miinuksia varmasti enemmänkin. Tärkeintä on kuitenkin oma pää. Siellä pitää ajatusmalli muuttaa kilojen tuottamisesta eurojen tuottamiseen. Miettiä kaikki eurojen kautta. Luomu perustuu pitkälti siihen et kuluja karsitaan. Tollasella perus kolmen vuoden kierrolla et tarvitse mitään erikoiskoneita. Jos kylvökoneesta löytyy heinänsiemen laatikko niin se riittää. Toki jokin murskain tai niittokone oltava. Et tarvitse rikkaäestä saati mitään ihmeellisiä luomumuokkaimia. Kyntöaurat, äes ja kylvökone riittää..

Jos kiinnostaa kuulla enempi niin heitä vain viestiä niin yritän vastailla. Tälle vuotta voi luonukurssit alkaa olemaan pidetty mut tuleehan sen seuraavakin vuosi. Suunnittelu kannattaakin aloittaa vuotta aikaisemmin vähintään.

Luomu lienee kuitenkin juttu joka kannattaa ottaa ns. tosissaan. Tässä on nähty erinomaisia luomupeltoja, sellaisia että tarkastajakin on epäillyt että onko tämä edes luomua. Satokaan ei ole paljoa hävinnyt tehoviljellylle ja kyseessä siis karjaton luomu. Ja sitten on sellaisia vasemmalla kädellä hoidettuja joita katsellessa on vuodesta toiseen hankala syksyllä sanoa mitä siinä oikeastan pitäisi kasvaa... Tietysti maalajit ja kasvukauden säät ratkaisevat paljon mutta kyllä viljelijän ammattitaito näkyy.

Multamaiden luomuilijalla se juolavehnä on kyllä aika mörkö..

Itse harkitsin myös luomua ainakin puolitosissaan, mutta mulle se ei oikein helpolla taipunut. Käytännössä olisi pitänyt luopua hevosheinän tuotannosta ja erikoiskasveista, tuossa heinässä kun ei apilaakaan saa olla. Viljapuolella mulla ei taas ole omaa kuivuria eikä kunnon omia varastoja niin sekin olisi vaatinut investointeja tai muuta kikkailua. Nyt pärjäilee hyvin eläkepäiviin ilman suurempaa härdelliä.

Luomu on tila/viljelijä kohtainen asia. Kaikille se ei sovi.

Pohdinta kannattaa aloittaa siitä et pystyykö muuttamaan ajatusmallin kilojen tuottamisesta eurojen tuottamiseen. Ne kun ei aina mene käsi kädessä edes taviksessa.

Luomussa ero pelloissa ja viljelijöissä näkyy ehkä enemmän kuin taviksessa. Luomusta on ikävästi tullut osalle viljelijöistä vain automaatti jolla saadaan lisää tukirahoja. Valvonnassa myös eroja maan eri osissa. Toisaalla puututaan tälläisiin väärinkäytöksiin tiukemmin.

Aina puhutaan et luomussa pinta-alaa voi ja pitää olla enemmän. Osittain näin onkin samalla työvoimalla ja kalustolla voi hoitaa isomman alan mut sit kun homma lähtee lapasesta ja jos yrittää liikaa satokasveja niin korttitalo kaatuu kyl käsiin..