Katsoin ehdollisuuden oppaat, ekojärjestelmäoppaan ja ympäristökorvausoppaan, missään tukioppaiden kohdissa ei puhuttu "sertifioinnista" tai edes "nurmisiemenlajikkeista".  Asetuksessa "Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta" ei kyllä mainita mitään siitä, että viljelijän pitäisi varmistaa, että heinän korjuun yhteydessä peltoon tai teille ei saisi varista siemenen siementä, tai piiriojat, joutomaat, metsäniityt, tienpientareet pitää roundupata kolme kertaa kesäkautena, jotta yksikään muinaistulokasheinä, kuten nurmipuntarpää ja timotei  ei pääsisi sotkemaan sertisiemenpakkaajien bisneksiä ?
-SS-

Joku vuosi sitten perustin suojavyöhykkeen hs-seoksella jossa hiukan apilaa seassa. Toissa syksynä suojavyöhykkeen korjuu venähti syyskuun puolelle, mutta kuitenkin ehtojen mukaan kerätty pois.

 Viime kesänä oli kasvusto olikin  sitten apilavaltainen kun se korjattiin jo heinänkuussa pois.. Eli siementä on varissut runsaasti maahan...
 Myöhemmin syksyllä oli hauskan näköistä kun suojavyöhykeellä tumman vihreä ja vankka apilakasvusto ja vieressä oleva heinäala oli hailakkaan vihreää ja lyhyttä kun ei toista satoa tarv1ttu..

Ero näkyi ihan selvästi syksyn sateliittikuvissakin..

Lai kasvinjalostajaoikeudesta ei suoraan liity nurmisiemenen oman käytön lisäyksen, koska tuo kasvinjalostajaoikeus koskee vain lajikkeita, jotka on rekisteröity hakemuksesta joko EU:n tai Suomen alueella kasvinjalostajan omistamiksi. Kasvinjalostajaoikeuden kesto on 30 vuotta.  Tässä taitaa olla kyseessä lobattu erillinen asetus, tai väitetysti ns. siemenlaki. Mutta se MT:n artikkeli,. että tukiehdot vaativat nurmisiemenistä omassa käytössä VAIN SERTIFIOITUJA lajikkeita ja siemeniä, ei näytä olevan ihan yksiselitteinen. Esimerkiksi tukiehtojen kohdassa "Kasvien ilmoittaminen ja tukitasot" -> Maatalousmaalla olevat alat -> Nurmet:

Niin siellä on merkittävä lause, joka on ristiriidassa tuon uskomuksen kanssa, että tilalla esimerkiksi 1940-luvulta viljeltyä nurmipuntarpäätä ei saisi viljellä  pellon puolella, kun kerran ojanpyörtänöissäkin saa....eli lainaan kyseistä kohtaa:

"Huomaa että nurmi- ja nurmipalkokasvien kylvösiemenen tuottaminen omaan käyttöön on sallittua vain kasvinjalostajaoikeudella suojaamattomista lajikkeista."

Katsoin ehdollisuuden oppaat, ekojärjestelmäoppaan ja ympäristökorvausoppaan, missään tukioppaiden kohdissa ei puhuttu "sertifioinnista" tai edes "nurmisiemenlajikkeista".  Asetuksessa "Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta" ei kyllä mainita mitään siitä, että viljelijän pitäisi varmistaa, että heinän korjuun yhteydessä peltoon tai teille ei saisi varista siemenen siementä, tai piiriojat, joutomaat, metsäniityt, tienpientareet pitää roundupata kolme kertaa kesäkautena, jotta yksikään muinaistulokasheinä, kuten nurmipuntarpää ja timotei  ei pääsisi sotkemaan sertisiemenpakkaajien bisneksiä ?

En ala poistamaan kasvukauden aikana ojanpyörtänöistä heinäkasvustoa, mahdollisesti sata vuotta vanhan tuulipölytyksellä muuntuneen puntarpääkannan siemeniä karttaakseni.

-SS-

Ruokavirastossa alkaa olla Gestapo/Stasi meininki..

Ruokaviraston viljelijäkirjeestä:
Ilmoita laittomuuksista siemenkaupassa
Sertifioimattoman siemenen myynti, vaihto ja markkinointi ovat kiellettyjä. Markkinoinniksi luetaan myös maatilojen väliset siementen vaihtokaupat.

Ruokavirasto ja elinvoimakeskukset valvovat siemenlain vastaista siemenkauppaa. Jos havaitset siemenlain vastaista toimintaa, voit ilmoittaa siitä anonyymisti Ruokaviraston verkkosivuilla olevalla lomakkeella. Ilmoitukset ovat tärkeä osa valvontaa ja auttavat estämään laittomien siemenerien päätymistä markkinoille.

Aika moni tila käy keskenään siemenkauppaa. Aijai jos siitäkin jäisi kiinni, voisi olla kovat kovistelut ja vesikidutukset edessä.

Eilisessä tukikoulutuksessa väläyteltiin, että poliisi otetaan ensi kesänä mukaan, jos voidaan epäillä vähäistäkin avustus-petosta tai asiakirjaväärennöstä

Että kaikki tuet menee ulosottoon ja häkki heilahtaa vaikkapa neljä vuotta ehdotonta, alkaa kylällä lohkokirjanpidot pitää paikkansa kun naapuri viedään raudoissa; saakohan vankilasta kylvö- ja puintilomaa ?

Taitaa apusäilörehunurmien suosio vähetä, ja meneekö läpi enää ysitonnari kahdellasadalla kilolla salpietaria?

-SS-

Juu rupee oleen kaikki kylvettynä, rupeen ruiskua laittaan perään ja puimuri hihnoja kiristelee... ☀️☀️ Ja sitten päästin kissan ulos... Mitähän tänävuonna laittais kylvinkoneeseen🤔😆

Lai kasvinjalostajaoikeudesta ei suoraan liity nurmisiemenen oman käytön lisäyksen, koska tuo kasvinjalostajaoikeus koskee vain lajikkeita, jotka on rekisteröity hakemuksesta joko EU:n tai Suomen alueella kasvinjalostajan omistamiksi. Kasvinjalostajaoikeuden kesto on 30 vuotta.  Tässä taitaa olla kyseessä lobattu erillinen asetus, tai väitetysti ns. siemenlaki. Mutta se MT:n artikkeli,. että tukiehdot vaativat nurmisiemenistä omassa käytössä VAIN SERTIFIOITUJA lajikkeita ja siemeniä, ei näytä olevan ihan yksiselitteinen. Esimerkiksi tukiehtojen kohdassa "Kasvien ilmoittaminen ja tukitasot" -> Maatalousmaalla olevat alat -> Nurmet:

Niin siellä on merkittävä lause, joka on ristiriidassa tuon uskomuksen kanssa, että tilalla esimerkiksi 1940-luvulta viljeltyä nurmipuntarpäätä ei saisi viljellä  pellon puolella, kun kerran ojanpyörtänöissäkin saa....eli lainaan kyseistä kohtaa:

"Huomaa että nurmi- ja nurmipalkokasvien kylvösiemenen tuottaminen omaan käyttöön on sallittua vain kasvinjalostajaoikeudella suojaamattomista lajikkeista."

Katsoin ehdollisuuden oppaat, ekojärjestelmäoppaan ja ympäristökorvausoppaan, missään tukioppaiden kohdissa ei puhuttu "sertifioinnista" tai edes "nurmisiemenlajikkeista".  Asetuksessa "Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta" ei kyllä mainita mitään siitä, että viljelijän pitäisi varmistaa, että heinän korjuun yhteydessä peltoon tai teille ei saisi varista siemenen siementä, tai piiriojat, joutomaat, metsäniityt, tienpientareet pitää roundupata kolme kertaa kesäkautena, jotta yksikään muinaistulokasheinä, kuten nurmipuntarpää ja timotei  ei pääsisi sotkemaan sertisiemenpakkaajien bisneksiä ?

En ala poistamaan kasvukauden aikana ojanpyörtänöistä heinäkasvustoa, mahdollisesti sata vuotta vanhan tuulipölytyksellä muuntuneen puntarpääkannan siemeniä karttaakseni.

-SS-

Onko tiedossa onko markkinoilla jotakin kasvinjalostajaoikeuksilla suojaamattomia apilakasveja?

Mitä meinaatte kylvää? Ja paljonko siitä jää voittoa? Ja jos ei jää miksi kylvätte?

Juu rupee oleen kaikki kylvettynä, rupeen ruiskua laittaan perään ja puimuri hihnoja kiristelee... ☀️☀️ Ja sitten päästin kissan ulos... Mitähän tänävuonna laittais kylvinkoneeseen🤔😆

Älä laita mitään kylvinkoneeseen, kylvät vaan tyhjällä koneella..Säästyy korjuu-, viljan ajo-, kuivaus- ja viljan rahti kustannukset. Niitäkun joutuu tekemään 3 Euron litrahinnalla ja 170 Euron viljan myyntihinnalla. Joskus 20 vuotta sitten naureskeltiin niille viljelijöille jotka oikeasti tekivät noin rahan puutteen vuoksi. Nyt vuonna 26 naureskelut on loppu. Kiitos Hormuzinsalmen.

Nyt on yksi vehnäkärry säkitetty ja huomenna tarkoitus säkittää toinen. Löysin kätköistä viimesyksyistä polttoöljyä. Kannattaakohan se käyttää nyt ja ostaa syksyllä 3 Euroa/litra maksavaa, vai kannattaako se säilöä ja ostaa dieselpisteeltä tämänpäivän hintaista. Vattu mitä päätöksiä joutuu tekeen..Vatuttaa oikein kunnolla.

Ja tsemppiä meille Someron maanantaiseen kokoukseen tuleville. On erittäin tärkeä työtä koittaa pelastaa Suomalainen ruuantuotanto. Tällä hetkellä tuntuu ettei ketään välitä yhtään mistään yhtään mitään Ruuantuotannon suhteen. Kohta täytyy lanseerata Ruuantuottajien ruokakuponki, jolla saavat itselleen ruokaa ja kehä on silloin valmis.

Mitä meinaatte kylvää? Ja paljonko siitä jää voittoa? Ja jos ei jää miksi kylvätte?

On kylvetty jo syksyllä vehnää, spelttiä, ohraa ja rypsiä. Viimeinen meni vihkoon mut muut todennäköisesti talvehti. Kevät voi vielä tappaa. Keväällä kylvetään kauraa, vehnää, ohraa, hernettä ja härkäpapua.

Luomussa satotaso 0,5-4t. Tukimäärät voi tarkistaa oppaista. Sadon hinnat voi katsoa vaikka vyrin sivuilta. Muuttuvina kuluina kylvösiemen ja löpö. Löpöä palaa traktorissa, puimurissa ja vähän kuivurissa. Paskaa ajetaan pellolle mitä on. Sen kulun voi laskea joko tähän tai elukoiden pidon kuluihin. Itse olen laskenut sen elukkapuolelle, koska ilman paskan hävitystä ei elukoita voi pitää.  Tukipotista maksetaan pankille tai vuokranantajalle x prosentti, loppu jää itelle.

Joka vuosi ollaan onnistuttu tekemään voittoa. Itselle ei olla siinä palkkaa laskettu tunnille mut oy muotoisessa maataloudessa maksetaan kyl säännöllistä kuukausipalkkaa itsellemme.

Nykyinen tilanne ei juuri muuta omaa toimintaa. Tai sen verran muuttaa et turhaa löpön polttoa yritetään välttää..

Onko tiedossa onko markkinoilla jotakin kasvinjalostajaoikeuksilla suojaamattomia apilakasveja?

Jalostajanoikeus lisätä ja hyödyntää lajiketta kestää kolmisenkymmentä vuotta. Senkin jälkeen jalostajalla on oikeus nimeen, eli lajiketta ei saa nimetä toiseksi. Lisäksi jalostaja saattaa rekisteröidä lajikkeen uudelleen, juurikin lajikepuhtaan siemenen tuottamisen oikeuttamiseksi. Mutta se ei ole samanlainen lajikeoikeus, joka 30 vuoden ajan suojaa lajikkeen omaehtoista lisäystä viljelmällä.

Ainakin Tepa (jos jostakin löytyy) Ilte ja Altaswede ovat vanhoja lajikkeita, kanadalainen maatiaislajike AltaSwede lienee  ollut viljelyssä vuodesta 1919, ja Selmallakin on jo 30 vuoden suoja-ajan osalta päättynyt. Selmaa ei voine myydä sertifioituna, mutta koska se on alun perin tullut 1980-luvulla kauppaan, ei se liene enää omassa käytössä jalostajaoikeuksilla rajoitettu lajike.  Jos tietyn nimistä vanhaa lajiketta haluaa aloittaa viljelemään, saattaa olla pakko ostaa virallisilta pakkaajilta, ei saa ottaa naapurin pellolta salaa.

Mutta mainituissa puna-apilalajikkeissa on oma käyttö vapaata, ainakin AltaSwedella. Kivisten maiden niityiltä voi aika monelta tilalta hyvinkin löytää vanhaa tai ainakin "lajikkeetonta" apilaa. Saapa jalostaja tulla tekemään geenitestiä ihan rauhassa, jos haluaa alkaa aggressiiviseksi.

-SS-