Peltoa raivataan ilman tukiakin. Syy miksi peltoa raivataan on se että ennen eu:ta pellon raivaus oli valtion taholta pannassa ja tilojen kasvaminen ja kehittyminen oli hidasta tai olematonta.

Eikös se ole hyvä asia että peltoa raivataan lisää? Sehän mahdollistaa metsityksen siellä missä on peltoa liikaa.

Tarkoitat että ilman pellolle saatavaa tukea? Ja tämä on totta? Mutta mahdettaisiinko raivata jos maidolle ei maksettaisi mitä maksetaan? Todennäköisesti ei vaan jos kannattavuus olisi heikompi niin ei kävisi niin että "kaikki" laajentavat vaan niin että osa tiloista lopettaisi ja niiden pellot menisivät uusjakoon? Nyt kun tukien ansiosta kannattavuus on kaikilla hyvä niin peltoa ei tule myyntiin vaan sitä on raivattava.

Mitä taas tuohon metsitykseen tulee niin tämä nykyinen kehitys johtaisi siihen että parhaiden tuotantoalueiden ab-alueella pellot menisivät metsitykseen. Ihan vain tukieron vääristävän vaikutuksen takia. Jokainen voi kysyä onko siinä mitään järkeä?

Lainaus käyttäjältä: dexta super - 13.06.09 - klo:22:52

Lainaus käyttäjältä: Matti - 13.06.09 - klo:16:36

Luulin että kommunisteja ei enää ole mutta taisin erehtyä.Siinä kuulussa maitopitäjässä muudään maitoa ulos 45 miljoonaa litraa,Naudan ja sianlihaa huomattavan suuret määrät,jalostussikoja ja sertifioitua siementä luultavasti eniten suomessa.Näitten myyntitulo muutama sata miljoonaa euroa +Nämä maataloustuet joilla itse asiassa tuetaan kuluttajia eikä viljelijöitä.

Bullstop omalla tahollaan tuo erittäin huomattavan lisäarvon paikkakunnan ja seutukunnan elinkeinoelämään,vai arveletteko mihin näiden kaikkien rahojen päätyvän?
Peltojen metsittäminen,näennäisviljely,ruokohelpin ym.maisemapeltojen tekeminen eivät tuota mitään,ainoastaan rumentavat  maiseman.

Maaseutu tarvitsee ihmisiä jotka tekee tosissaan eivätkä jää tuleen makaamaan.

Niin, lieneekö kyse kommunismista jos kyseenalaistaa määrättyjä asioita?
Tosi on että moinen rahamäärä mikä pumpataan yritykseen, luo lisäarvoa muille tahoille kun se pannaan kiertoon. Mutta alunperinhän taisi olla kyse siitä miten mm. esimerkin mukainen yritys vaikuttaa kuntatalouteen? Vaikuttaako lopulta kovinkaan paljon?
Hupaisaa myös tuo uskomus että maatalouden tuilla tuetaan ruuan kuluttajaa. Mietitäänpä mistä ne tukirahat ovat peräisin. Eihän ne vain ole juuri sieltä kuluttajan kukkarosta?
Toisinsanoen, kuluttaja tukee itse itseään saadaksen edullisemmin ruokansa.
On kuitenkin hyvä ettei tuollaisia edellisen kaltaisia taulukoita julkaista jokaisen veronmaksajan ihmeteltäväksi. Saattaisi olla hiukan vaikea selittää miksi asiat on näin.

Tuo kun raha pumpataan kiertoon niin se tietty tuo lisäarvoa muillekin. Paljon riippuu tuotannon rakenteesta paljonko jää sitten varsinaisesti omaan kuntaan? Ostorehut => menee aika kauaksi tuo tukisumma. Urakoitsijat? Investointivaiheessa rakennustarvikkeet voivat olla aika kaukaakin, samoin rakennusmiehet? Jos jos verotettava tulo muodostuu pääasiassa tuesta joka on verotettu joltakin niin käytännössähän on vain kierrätetty verovaroja ja kohdennettu niitä eri alueille ja henkilöille?

Ja tuo ruoan hinnan alentaminen tukemalla on juuri noin että itsehän sen kuluttajat maksavat. Tosin siinä on ajatuksena se että tukieurot kerätään kaikilta tulojen suhteessa kuten verot yleensä ja jos tuella saadaan hintaa alaspäin niin se johtaa siihen että pienituloisimmilla ruoan osuus menoista ei kohoa niin suureksi. Eli tässä tavallaan veroprogression kautta tuetaan pienituloisten ruokaa. Mutta kokonaiseuroja jos ajatellaan niin sehän on juurikin noin, kyse on taas siitä että rahaa kierrätetään ja kohdennetaan uusiksi mutta raha on sama. Tosin siitä häipyy ketjussa ehkä tarpeettoman paljon ja jos sillä tuetaan tehottomia yksiköitä ja turhia koneita niin hyötysuhde voi jäädä heikoksi?

Ja tuosta veronmaksajien ihmettelystä? Voi olla että jos (kun?) lama jatkuu ja ennen seuraavia eduskuntavaaleja julkaistaan kattavasti noita lukuja ja summia suurimmilta tuen saajilta niin voipi olla vaikutusta vaalitulokseen? Eilinen HelsinginSanomat pääkirjoituksessaan kiinnitti huomiota siihen että seuraavissa eduskuntavaaleissa eniten lupaava puolue on todennäköisesti heikoiten perillä valtion talouden tilasta ja siten sitä ei välttämättä kannattaisi äänestää. Lisäksi siinä todettiin että ennen seuraavaa hallituksen muodostamista on todennäköisesti edessä sama kuin oli Lipposen I hallituksella eli hallitusneuvottelut aloitetaan sillä että laaditaan listat siitä mitä leikataan ja katsotaan löytyykö tarvittavaa yksimielisyyttä. Näihin neuvotteluihin jos saadaan tavalla tai toisella vaikka sitten demarein kautta kierrättämällä summina maatalouden KANSALLISET tuet jotka ovat omassa päätösvallassa niin veikkaan että tapahtuu jotakin. Saattaapa tukiero pienentyä merkittävästi... Toivotaan ainakin ja tehdäänpä myös työtä asian eteen taustalla niin homma hoituu.

Kansallisten tukien leikkaaminen pienentää eu:n yhteisestä kasasta maksamia eu tukia. Tuista suomi maksaa 50% ja eu toiset 50%.

Cap/ymp eu maksaa 75% ja suomi 25%, lfa:sta eu 50% ja suomi 50%, muista eu:n osuus 25% ja suomen 75%. eli noin 50/50 kaikinensa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 14.06.09 - klo:07:52

Peltoa raivataan ilman tukiakin. Syy miksi peltoa raivataan on se että ennen eu:ta pellon raivaus oli valtion taholta pannassa ja tilojen kasvaminen ja kehittyminen oli hidasta tai olematonta.

Eikös se ole hyvä asia että peltoa raivataan lisää? Sehän mahdollistaa metsityksen siellä missä on peltoa liikaa.

Tarkoitat että ilman pellolle saatavaa tukea? Ja tämä on totta? Mutta mahdettaisiinko raivata jos maidolle ei maksettaisi mitä maksetaan? Todennäköisesti ei vaan jos kannattavuus olisi heikompi niin ei kävisi niin että "kaikki" laajentavat vaan niin että osa tiloista lopettaisi ja niiden pellot menisivät uusjakoon? Nyt kun tukien ansiosta kannattavuus on kaikilla hyvä niin peltoa ei tule myyntiin vaan sitä on raivattava.

Mitä taas tuohon metsitykseen tulee niin tämä nykyinen kehitys johtaisi siihen että parhaiden tuotantoalueiden ab-alueella pellot menisivät metsitykseen. Ihan vain tukieron vääristävän vaikutuksen takia. Jokainen voi kysyä onko siinä mitään järkeä?

Toiset tarvii oikeesti peltoa rehu- ja lannanlevitys alaksi.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 14.06.09 - klo:07:52

Peltoa raivataan ilman tukiakin. Syy miksi peltoa raivataan on se että ennen eu:ta pellon raivaus oli valtion taholta pannassa ja tilojen kasvaminen ja kehittyminen oli hidasta tai olematonta.

Eikös se ole hyvä asia että peltoa raivataan lisää? Sehän mahdollistaa metsityksen siellä missä on peltoa liikaa.

Tarkoitat että ilman pellolle saatavaa tukea? Ja tämä on totta? Mutta mahdettaisiinko raivata jos maidolle ei maksettaisi mitä maksetaan? Todennäköisesti ei vaan jos kannattavuus olisi heikompi niin ei kävisi niin että "kaikki" laajentavat vaan niin että osa tiloista lopettaisi ja niiden pellot menisivät uusjakoon? Nyt kun tukien ansiosta kannattavuus on kaikilla hyvä niin peltoa ei tule myyntiin vaan sitä on raivattava.

Mitä taas tuohon metsitykseen tulee niin tämä nykyinen kehitys johtaisi siihen että parhaiden tuotantoalueiden ab-alueella pellot menisivät metsitykseen. Ihan vain tukieron vääristävän vaikutuksen takia. Jokainen voi kysyä onko siinä mitään järkeä?

Vaikuttaa pellon hinta, sijainti ja lohko koko.
Ei ole mitään järkeä ostaa hehtaarin kokoisia lohkoja sieltä täältä 20km päästä kun voi raivata 1km päähän 10-20 hehtaaria saamaan aukkoon.

Pellon hinta saadaan pysymään kohtuudessa uuta peltoa raivaamalla.
Pellon ostohintaahan ei sa vähentää verotuksessa ennen kuin myy pellon eteen päin. Olen kuulut hinnoista että maksetaan 8-9k€ hehtaari valoisana ja saman verran pimeänä.

Kansallisten tukien leikkaaminen pienentää eu:n yhteisestä kasasta maksamia eu tukia. Tuista suomi maksaa 50% ja eu toiset 50%.

Cap/ymp eu maksaa 75% ja suomi 25%, lfa:sta eu 50% ja suomi 50%, muista eu:n osuus 25% ja suomen 75%. eli noin 50/50 kaikinensa.

Ihanko vahingossa vai tarkoitushakuisesti jätit tästä pois suurimman tukivääristymän aiheuttajan eli kansalliset kotieläintuet? Joista maksamme käsittääkseni ihan itse 100%? Jos ne jätetään pois niin EUlta saadaan edelleen ihan sama raha kuin ennenkin? Vai miten on?

Toiset tarvii oikeesti peltoa rehu- ja lannanlevitys alaksi.

Ei kai? Oletko ihan tosissasi? 

Ja sitten kun vähän tarkemmin tuumaat miksi toiset oikeasti tarvii sitä peltoa? Niin olisikos mahtaa siksi kun on laajennettu kotieläintuotantoa? Ja miksi on laajennettu? Koska kannattavuus hyvä ja tulevaisuudennäkymät kohtalaiset ja jos aikoo pärjätä niin yksikön on oltava tarpeeksi iso? Entäs jos tukitaso olisi alempi ja kannattavuus heikompi niin moniko laajentaneista olisi jättänyt laajentamatta? Pitää yrittää nähdä se mikä on syy ja mikä on seuraus?

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 14.06.09 - klo:08:06

Kansallisten tukien leikkaaminen pienentää eu:n yhteisestä kasasta maksamia eu tukia. Tuista suomi maksaa 50% ja eu toiset 50%.

Cap/ymp eu maksaa 75% ja suomi 25%, lfa:sta eu 50% ja suomi 50%, muista eu:n osuus 25% ja suomen 75%. eli noin 50/50 kaikinensa.

Ihanko vahingossa vai tarkoitushakuisesti jätit tästä pois suurimman tukivääristymän aiheuttajan eli kansalliset kotieläintuet? Joista maksamme käsittääkseni ihan itse 100%? Jos ne jätetään pois niin EUlta saadaan edelleen ihan sama raha kuin ennenkin? Vai miten on?

Muistaakseni esimerkiksi ymp. lisätoimen piteistä jäi käyttämättä lähes 100 miljonaa euroa. Ne kansalliset on näitä lisätoimenpiteitä ja muita. Niistä eu:n osuus on 25%.

Jos jostain olisi suomen osuus 100%, niin mitenkäs se jako menisi 50/50?

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 14.06.09 - klo:08:08

Toiset tarvii oikeesti peltoa rehu- ja lannanlevitys alaksi.

Ei kai? Oletko ihan tosissasi? 

Ja sitten kun vähän tarkemmin tuumaat miksi toiset oikeasti tarvii sitä peltoa? Niin olisikos mahtaa siksi kun on laajennettu kotieläintuotantoa? Ja miksi on laajennettu? Koska kannattavuus hyvä ja tulevaisuudennäkymät kohtalaiset ja jos aikoo pärjätä niin yksikön on oltava tarpeeksi iso? Entäs jos tukitaso olisi alempi ja kannattavuus heikompi niin moniko laajentaneista olisi jättänyt laajentamatta? Pitää yrittää nähdä se mikä on syy ja mikä on seuraus?

Ei monikaan. Narisijat ja tekijät kulkee ihan omassa sarjassaa. Kumpaan luokkaan itsesi luet ?

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 14.06.09 - klo:08:23

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 14.06.09 - klo:08:06

Kansallisten tukien leikkaaminen pienentää eu:n yhteisestä kasasta maksamia eu tukia. Tuista suomi maksaa 50% ja eu toiset 50%.

Cap/ymp eu maksaa 75% ja suomi 25%, lfa:sta eu 50% ja suomi 50%, muista eu:n osuus 25% ja suomen 75%. eli noin 50/50 kaikinensa.

Ihanko vahingossa vai tarkoitushakuisesti jätit tästä pois suurimman tukivääristymän aiheuttajan eli kansalliset kotieläintuet? Joista maksamme käsittääkseni ihan itse 100%? Jos ne jätetään pois niin EUlta saadaan edelleen ihan sama raha kuin ennenkin? Vai miten on?

Muistaakseni esimerkiksi ymp. lisätoimen piteistä jäi käyttämättä lähes 100 miljonaa euroa. Ne kansalliset on näitä lisätoimenpiteitä ja muita. Niistä eu:n osuus on 25%.

Jos jostain olisi suomen osuus 100%, niin mitenkäs se jako menisi 50/50?

Tälläkö tasolla teillä ihan oikeasti on tuo "tietämys" asioista? Luullaan paljon mutta tiedetään aika paljon vähemmän?

Lues toi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maataloustukij%C3%A4rjestelm%C3%A4

ja palataan sitten uudestaan asialle?


Ja tuo 50/50 jako on varmaan totta kun lasketaan kaikki tuet yhteen ja sen jälkeen katsotaan kuka on rahoittanut ja paljonko? Mutta eikös se juuri kerro että näitä 100% omarahoitteisia on aika paljon?

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 14.06.09 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 14.06.09 - klo:08:08

Toiset tarvii oikeesti peltoa rehu- ja lannanlevitys alaksi.

Ei kai? Oletko ihan tosissasi? 

Ja sitten kun vähän tarkemmin tuumaat miksi toiset oikeasti tarvii sitä peltoa? Niin olisikos mahtaa siksi kun on laajennettu kotieläintuotantoa? Ja miksi on laajennettu? Koska kannattavuus hyvä ja tulevaisuudennäkymät kohtalaiset ja jos aikoo pärjätä niin yksikön on oltava tarpeeksi iso? Entäs jos tukitaso olisi alempi ja kannattavuus heikompi niin moniko laajentaneista olisi jättänyt laajentamatta? Pitää yrittää nähdä se mikä on syy ja mikä on seuraus?

Ei monikaan. Narisijat ja tekijät kulkee ihan omassa sarjassaa. Kumpaan luokkaan itsesi luet ?

No se on vähän sama kuin kolumbuksen vähätteliät. Kolumbus kysyi arvostelioiltaan amerikan reissun jälkeen että kuka saa kananmunan pysymään pystyssä. Kukaan ei onnistunut, väittivät mahdottomaksi.
Kolumbus kopautti keitetyn kananmunan kuoren rikki ja kanan muna oli pystyssä. Vähätteliät yrittivät selitellä asiaa. Kolumbus olisit itsekkin osannut jos olisit älynnyt.

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 14.06.09 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 14.06.09 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 14.06.09 - klo:08:08

Toiset tarvii oikeesti peltoa rehu- ja lannanlevitys alaksi.

Ei kai? Oletko ihan tosissasi? 

Ja sitten kun vähän tarkemmin tuumaat miksi toiset oikeasti tarvii sitä peltoa? Niin olisikos mahtaa siksi kun on laajennettu kotieläintuotantoa? Ja miksi on laajennettu? Koska kannattavuus hyvä ja tulevaisuudennäkymät kohtalaiset ja jos aikoo pärjätä niin yksikön on oltava tarpeeksi iso? Entäs jos tukitaso olisi alempi ja kannattavuus heikompi niin moniko laajentaneista olisi jättänyt laajentamatta? Pitää yrittää nähdä se mikä on syy ja mikä on seuraus?

Ei monikaan. Narisijat ja tekijät kulkee ihan omassa sarjassaa. Kumpaan luokkaan itsesi luet ?

No se on vähän sama kuin kolumbuksen vähätteliät. Kolumbus kysyi arvostelioiltaan amerikan reissun jälkeen että kuka saa kananmunan pysymään pystyssä. Kukaan ei onnistunut, väittivät mahdottomaksi.
Kolumbus kopautti keitetyn kananmunan kuoren rikki ja kanan muna oli pystyssä. Vähätteliät yrittivät selitellä asiaa. Kolumbus olisit itsekkin osannut jos olisit älynnyt.

Riittävästi on laajennettu. Mutta otetaas vielä ajatusleikki kun totesitte että kaikki laajentaneet olisivat teidän mielestänne laajentaneet joka tapauksessa. Entäs jos maitotilistä eli tulopuolelta olisi otettu 20% pois joka Kiuruvedellä ilmeisesti vastaa maidon tukieurojen vaikutusta? Ihmettelen suuresti jos se ei olisi saanut aika montaakin miettimään toiseenkin kertaan että kannattaako laajentaa vai ei? Ainakin itse kun noita laskenut niin on tehty "mitäs jos" -laskelmia ja kyllä jos liikevaihdosta on otettu 20% pois niin kyllä ne laskelmat on aika synkiltä alkaneet näyttää? Pistää ainakin sellaiset miettimään jotka laskea osaavat?

Vaikuttaa pellon hinta, sijainti ja lohko koko.Ei ole mitään järkeä ostaa hehtaarin kokoisia lohkoja sieltä täältä 20km päästä kun voi raivata 1km päähän 10-20 hehtaaria saamaan aukkoon.

Pellon hinta saadaan pysymään kohtuudessa uuta peltoa raivaamalla. Pellon ostohintaahan ei sa vähentää verotuksessa ennen kuin myy pellon eteen päin. Olen kuulut hinnoista että maksetaan 8-9k€ hehtaari valoisana ja saman verran pimeänä.

Tuo lohkokoko ja etäisyys ja muut on ihan totta. Näin se menee.

Mutta hetkinen! Sieltähän jatkuvasti syyllistetään ab-aluetta että olette itse ryssineet hommanne kun maksatte pellosta maltaita! Loppukaneetilla että "me täällä c-alueella olemme järkevämpiä"! Mutta tuo tietysti selittäisi kauppahintatilastojen eron, näillä ab-hinnoilla ei ole varaa maksaa mitään ylimääräistä tiskin alta. Ja jos tuo on se taso mikä raivauksen avulla on saatu pysymään "kohtuudessa" niin tilannehan on siellä pahempi kuin täällä ab-alueella??? Että ihan turha sanoa että ab-alueen heikko kannattavuus johtuu itse ryssitystä tilanteesta kun pellon hinnat on nostettu taivaisiin?

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 14.06.09 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 14.06.09 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 14.06.09 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 14.06.09 - klo:08:08

Toiset tarvii oikeesti peltoa rehu- ja lannanlevitys alaksi.

Ei kai? Oletko ihan tosissasi? 

Ja sitten kun vähän tarkemmin tuumaat miksi toiset oikeasti tarvii sitä peltoa? Niin olisikos mahtaa siksi kun on laajennettu kotieläintuotantoa? Ja miksi on laajennettu? Koska kannattavuus hyvä ja tulevaisuudennäkymät kohtalaiset ja jos aikoo pärjätä niin yksikön on oltava tarpeeksi iso? Entäs jos tukitaso olisi alempi ja kannattavuus heikompi niin moniko laajentaneista olisi jättänyt laajentamatta? Pitää yrittää nähdä se mikä on syy ja mikä on seuraus?

Ei monikaan. Narisijat ja tekijät kulkee ihan omassa sarjassaa. Kumpaan luokkaan itsesi luet ?

No se on vähän sama kuin kolumbuksen vähätteliät. Kolumbus kysyi arvostelioiltaan amerikan reissun jälkeen että kuka saa kananmunan pysymään pystyssä. Kukaan ei onnistunut, väittivät mahdottomaksi.
Kolumbus kopautti keitetyn kananmunan kuoren rikki ja kanan muna oli pystyssä. Vähätteliät yrittivät selitellä asiaa. Kolumbus olisit itsekkin osannut jos olisit älynnyt.

Riittävästi on laajennettu. Mutta otetaas vielä ajatusleikki kun totesitte että kaikki laajentaneet olisivat teidän mielestänne laajentaneet joka tapauksessa. Entäs jos maitotilistä eli tulopuolelta olisi otettu 20% pois joka Kiuruvedellä ilmeisesti vastaa maidon tukieurojen vaikutusta? Ihmettelen suuresti jos se ei olisi saanut aika montaakin miettimään toiseenkin kertaan että kannattaako laajentaa vai ei? Ainakin itse kun noita laskenut niin on tehty "mitäs jos" -laskelmia ja kyllä jos liikevaihdosta on otettu 20% pois niin kyllä ne laskelmat on aika synkiltä alkaneet näyttää? Pistää ainakin sellaiset miettimään jotka laskea osaavat?

no kaikki olisi jatkaneet tuotantoa eläkeikään asti ja sitten kun ei olisi jatkajia ei tarvittaisi peltoakaan.

no kaikki olisi jatkaneet tuotantoa eläkeikään asti ja sitten kun ei olisi jatkajia ei tarvittaisi peltoakaan.

Niin? Ja kehitys ab-alueella? Täällä alenevien tukien ab-alueella edes tuo ei välttämättä toteudu. Velatonkaan tila ei välttämättä voi jatkaa tuotantoa ennallaan eläkeikään asti vaan on laajennettava tai mentävä muihin töihin. Ihan vaan sen takia kun käteen ei välttämättä jää tarpeeksi rahaa elämiseen. Ainakin jos eläkeikään yli 10 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 13.06.09 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 13.06.09 - klo:21:10

Lainaus käyttäjältä: kaima - 12.06.09 - klo:18:01

Maataloustuki on halpa tapa pitää kunnat pystyssä:

Analyysi:
Tuki 1.183.021 / 1.568.000 = 75,4% liikevaihdosta
Liiikevoitto 13,50% liikevaihdosta.

Joku tässä mättää. Itellä nautojen loppukasvatus C1. 1,7ey/ha  Tukien osuus n.42% liikevaihdosta.

  100% on vaikeaa päästä. 75% on jo hyvä täpinöintisaavutus. Minäkään en ole päässyt tuohon.

Ja jos joku ei näistä luvuista tajua mikä voi olla tukien kilpailua vääristävä vaikutus niin aika ihme on? Kun tukien osuus liikevaihdosta on tuollainen? Sikapuolella jos nykypäätöksillä mennään niin tukiero tulee olemaan "vain" noin 20 senttiä per lihakilo joka on vain noin 12-15% lihan hinnasta eli käytännössä liikevaihdosta niin että ei kai meillä sikapuolella ole yhtään mitään valittamisen aihetta jos nautapuolelle tukieron vääristävä vaikutus voi olla noinkin suuri? Miten onko noissa tukisummissa liikevaihdosta mahtaa peltotuet mukana?

Naudalla tukisumma nousee nimenomaan teuraspalkkiojärjestelmän kautta, eli niiden tuotantoon sidottujen tukien kautta, tosin on tuossa mukana varmasti kaikki tuet mitä tulee.
Teuraspalkkion saa kun eläin on ollut tilalla kaksi kuukautta ennen teurastusta ja homma kannattaa pelkillä teuraspalkkioilla.
Eli siitä tulee suuri liikevaihto, nopea rahankierto ja suuret teuraspalkkiot ....