Ihan siis hehtaarilta saatujen myyntitulojen keskiarvo. Saadaan sato x hinta / kylvetty pinta-ala.

Luvussa ei ole menoja eikä tukia. Eikä hömppäalaa mukana.

Kannattavuus on sitten tilakohtaista eli kuinka paljon panoksia menee ja mikä on kiinteä kustannus. Itellä lannoitus, siemen, kasvinsuojelu, löpö ja kalkki n. 500-550€/ha. Sitten päälle vuokrat, rahdit, sähköt, huollot, varaosat, vakuutukset ja kiinteät kulut. Kyllä tonnin myynneille olisi hyvä päästä jos jotain meinaa viivan alle jättää.

Iso merkitys tietysti oman ja vuokramaan suhteella, vuokratasolla ja lainanhoitokuluilla myös. Jos on velatonta omaa yli sata ja investoi harkiten ni aika vaikea sillä on ittiänsä köyhdyttää.

Seuraavista kylvöistä en osaa neuvoa kun pitäisi tietää tuleva sato ja sille hinta. Ihan lottoo nykymaailmassa. Mut omat kulunsa ja myyntinsä kun laskee vaikka 10v ajalta niin niiden keskiarvoilla voi lähteä liikkeelle. Ne löytää verotuksen pääkirjoista erilleen tiliöitynä. Mun oli huonoin vuosimyynti 2020 640€/ha ja paras 2022 2050€/ha. Kyl siitä vähän eroa tulee kakkoslomakkeelle eikä kumpaakaan kylväisänsä tiennyt.

Sit toinen tapa, että saa konekulut mukaan on laskea niille semmonen kevennetty urakointitaksa. Löpö tulee laskettua jo tuolla ja oma palkka jätetään pois (on sitä viivan alle jäänyttä). Esim. kylvömuokkaus 30€, (lannanajo 40€), kylvö 40€, ruiskutukset 30€, lisälannoitukset 10€, puinti 80€, kuivaus 30€, rahdit kuivurille ja myyntiin 60€, perusmuokkaus 40€.

Nämä yhteensä 360€/ha. Suorakylvössä vähemmän, myös rahtia ja kuivausta 😀.

Kannattaa muistaa, että vaikka kylvää kaikki vuodeksi pariksi heinälle ei esim. vakuutuskulut ja kiinteät kulut muutu ellei koneita tai rakennuksia myy.

Joo ei kiinteät kulut mihinkään häviä mut olennaisintahan tuossa laskelmassa on se et sen satotason on oltava se 6t viljoilla. Ja hinta pitää olla kohdallaan. Kaikki ei edelleenkään voi kiinnittää jokaista jyvää. Okei näin laskumarkkinaan se varmaan olisi onnistunut ja ostaja ihan mielellään repii sen sopimuksen kun edullisempaa tavaraa tarjolla. Kukaan ei vain tiedä koska markkina kääntyy. Ainakaan minä en tiedä.

Joten kun on sellainen tavan 4t keskisadon saava viljelijä niin joka voi maksimissaan 2t kiinnittää niin laskelma näyttää kovin erilaiselta ja sitä myötä kannattavuus. Siinä alkaa äkkiä miettiä kannattaako tämä vai pitäisikö tehdä jotain muuta...

Kylillä kiertelin pari päivää.. Itäneitä kauroja näkyy ja rypsiä kans, niillä ei kait hätää🤔

Ei kiinnittämistä kannata tähän enää sotkea. Voi hyvin olla, ettei ensi kaudelle kannattaa myydä etukäteen mitään. Nyt se on neljä kautta ollut voittava valinta. 2021 taas rajusti häviävä.

Jos tietää kylväessään, että sato on 4tn ja hinta sille 160€ niin kyllä minusta ollaan sen rajan alapuolella, että kannattaisi kylvää. Ehkä jotain tukioptimointikasveja. Tuet nyt ylipäätään pitää aina optimoida. Itellä ollu kaikki 11v täydet kerääjäkasvit ja myös talviaikaista kasvipeitettä yritän hyödyntää mahdolllisuuksien rajoissa. Se nyt jo meni aika huonoksikin. Kaikki pienet/huonot/reunat on jo hömpillä.

Ei kiinnittämistä kannata tähän enää sotkea. Voi hyvin olla, ettei ensi kaudelle kannattaa myydä etukäteen mitään. Nyt se on neljä kautta ollut voittava valinta. 2021 taas rajusti häviävä.

Jos tietää kylväessään, että sato on 4tn ja hinta sille 160€ niin kyllä minusta ollaan sen rajan alapuolella, että kannattaisi kylvää. Ehkä jotain tukioptimointikasveja. Tuet nyt ylipäätään pitää aina optimoida. Itellä ollu kaikki 11v täydet kerääjäkasvit ja myös talviaikaista kasvipeitettä yritän hyödyntää mahdolllisuuksien rajoissa. Se nyt jo meni aika huonoksikin. Kaikki pienet/huonot/reunat on jo hömpillä.

2.10 viimeinen päivä ilmoittaa kerääjäkasvit.
1.10 ne saa jo kyntää maahan.

Siis hintakuplat, joista spekulantit tienaavat hyvät rahat - ja muistuttavat voitoistaan, että kaikki muutkin varmasti sen tietävät -  ovat maksimissaan noin kahden-kolmen vuoden mittaisia. Tosiasiassa pitkän aikavälin viljojen laskeva markkina on ollut koko ajan käynnissä, noin 1800-luvun puolelta lähtien. Ohessa on kanadalaisten viljamarkkinoiden hintataso, inflaatiokorjattuna:


Kuva: Wheat price, western Canada (Sask. or Man.), farmgate, dollars per bushel, 1867–2017 /  Darrin Qualman

Tietenkään tässä ei näy 2022 kuplaa, joka sai ehkä uskomaan, että hei, me tienataan tällä. Kuvasta näkee, miksi 1980-luvulla Suomen maatalouspolitiikka ajautui umpikujaan: Vientituki alkoi rasittaa todella valtion kassaa, koska maailmanlaajuisesti viljojen reaalihinnat jatkoivat laskuaan, Suomessa tavoitehintoja nostettiin palkkojen tahdissa. Tähän aikaan tehtiin monen suomalaisen eturivin tilan pohjustus,  koska kansainvälistä markkinaa ei päästetty laittamaan seinää viljelijöiden eteen: investointituet, maatilalainoitus ja luopumiseläkkeet nousivat ratkaisevaan asemaan, koska mitään lopetusehtoa ei ollut yksittäisen tilan laajenemiselle, raivausta myöten; valtio vei ylijäämät, kaikki viljelijät maksoivat opportunistilaajentajien lisätuotannon viennin.

Sitten EU:n liittymistä edeltävänä vuosikymmenenä jarrutusjäljet olivat pitkät, investointisulut etelään, raivausmaksut, siipikarjan ja maidon kiintiöt ja lopetustuet, markkinoimismaksut, lannoitevero, meijerivoin takaisinostot viljelijöille, ym.

Viljan hinta ei pomppaa yhtään mihinkään korkeuksiin seuraavina vuosina. Toivon todella olevani väärässä tässä asiassa. Sitä viljaa on maailmassa vaan sen verran paljon. Jossakin vaiheessa amerikkalaiset, brasilialaiset, australialaiset suurfarmit ymmärtävät vähentää viljantuotantoa, ja hinnat saattavat tasaantua, mutta on mahdollista, että hintojen alavire säilyy vähintään sen kymmenen vuotta. Näin on tapahtunut aikaisemminkin.

Joskus aloin seuraamaan Youtube-tähteä, Cole the Cornstaria, joka päätti rakentaa kahden miljoonan dollarin binsiten, no, siinä tuli kaikenlaista mutkaa matkaan, mutta pääasia on , että muutaman viime vuoden aikana jokainen kuukausi, jonka vilja seisoo heidän omassa varastossa, tekee heille tappiota, verrattuna siihen, että heittävät maissin käsistään heti kun se on puitu. Voi olla, että seuraavat viisi vuotta kyseinen peltimonoliitti tekee heille lisää tappiota.

-SS-

Ei kiinnittämistä kannata tähän enää sotkea. Voi hyvin olla, ettei ensi kaudelle kannattaa myydä etukäteen mitään. Nyt se on neljä kautta ollut voittava valinta. 2021 taas rajusti häviävä.

Jos tietää kylväessään, että sato on 4tn ja hinta sille 160€ niin kyllä minusta ollaan sen rajan alapuolella, että kannattaisi kylvää. Ehkä jotain tukioptimointikasveja. Tuet nyt ylipäätään pitää aina optimoida. Itellä ollu kaikki 11v täydet kerääjäkasvit ja myös talviaikaista kasvipeitettä yritän hyödyntää mahdolllisuuksien rajoissa. Se nyt jo meni aika huonoksikin. Kaikki pienet/huonot/reunat on jo hömpillä.

En alle kahdensadan viitsis kiinnittää mitään. Kokonaisuutena kiinnittäminen toimii, mutta vaatii kyllä jonkinlaista naapuriapua, jos tulee täysi epäonnistuminen. Sellainenkin näyttää olevan mahdollista. Mutta se pelaa, joka ei pelkää, sitähän tämä touhu on. Pitää olla painetilaa ja pieni stressinpoikanen, sitten ihminen on parhaimmillaan. Lilluvassa mukavuudessa pyöriminen ei vaan vie ihmistä eteenpäin, näin se tuppaa olemaan.

Mutta se pelaa, joka ei pelkää, sitähän tämä touhu on.

Hyvin helposti saadaan yksitoikkoisesti ajatteleva viljelijä uskomaan, että KAIKKI viljankasvattajat pystyisivät suojautumaan alhaisilta hinnoilta ja olemaan sopimusajoituksiensa osalta siinä kymmenen prosentin parhaimmin menestyneessä joukossa.

Jos kaikki onnistuisivat saamaan se parhaan huippuhinnan, merkitsisi se sitä, että koko Suomen viljasato maksaisi merkittävästi enemmän teollisuudelle ja vientiasiakkaille, kuin loppujen lopuksi maksaakaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 21.09.25 - klo:09:16

Mutta se pelaa, joka ei pelkää, sitähän tämä touhu on.

Hyvin helposti saadaan yksitoikkoisesti ajatteleva viljelijä uskomaan, että KAIKKI viljankasvattajat pystyisivät suojautumaan alhaisilta hinnoilta ja olemaan sopimusajoituksiensa osalta siinä kymmenen prosentin parhaimmin menestyneessä joukossa.

Jos kaikki onnistuisivat saamaan se parhaan huippuhinnan, merkitsisi se sitä, että koko Suomen viljasato maksaisi merkittävästi enemmän teollisuudelle ja vientiasiakkaille, kuin loppujen lopuksi maksaakaan.

-SS-

Pakko olla SS:n kanssa samoilla linjoilla.
Kaikki ei voi olla voittajia. Itseä kiinnostaa miten siihen voittajien joukkoon pääsee. Pitääkö alkaa mannekiiniksi vai muistaa kehua omamyyjää konepäivillä?

Vehnää joutuu 13 tuntia kuivaan 80 asteen lämmöllä, kalliiksi tulee rehun kuivaaminen

Vehnää joutuu 13 tuntia kuivaan 80 asteen lämmöllä, kalliiksi tulee rehun kuivaaminen

Yllättävän kauan kestää vehnän lämmittäminen ja jäähdyttäminen. Varsinkin kun tuossa oli vehnä 15% kosteaa viimeiset kuormat, silti kesti yllättävän kauan. Painon mukaan kuivurikaapissa voi esimerkiksi olla 85-kiloista vehnää 13,5 tonnia, kun 54-kiloista kauraa runsaat 8,5 tonnia. Eli kosteusprosentit kummassakin vaikka 20%, vettä pitää haihduttaa vehnäkaapillisesta 800 kiloa, kaurakaapillisesta 520 kiloa. Että jos kauraa kuivaa seitsemän tuntia, vehnäkaapillisessa helposti meneekin 12 tuntia.

Kaura onkin petollinen vilja, siinä voi myös peenikseen tulla tottumattomalla nuorellaisännällä kuolio, kun ajaa taukoamattomasti jättikukkuja kaurakuormia kotiin....

-SS-

Pitää ensin hahmottaa se, että viljaa voi myydä myös ennenkuin se on siilossa. Ihan samalla tavallahan juurikkaalle on hinta jo kylväessä. Sitten volyymi sen mukaan mitä oma kasetti kestää. Kyl porukka pikku hiljaa tähän oppii. Eihän ostaja siinä mitään turpaan ota, he voivat suojata itsensä futuurimarkkinoilla.

Ehkä tärkeimpänä etukäteiskauppaa pitäisin niillä, jotka joka tapauksessa tietävät myyvänsä puinneilta suoraan osan sadosta joko kassan tai siilotilan vuoksi. Silloin ei ainakaan ole dumppausmarkkinan armoilla elokuussa. Loppua satoahan voi pitää kuinka kauan huvittaa. Tuo mun keskiarvomyynti oli laskettu tämän hetken tarjouksille, koska muuta arvoa on vaikea käyttää. En kuitenkaan aion myydä rehuvehnää enkä kauraa 160€ hinnoilla, joten todellisuus on hieman parempi. Vähän niinku pörssiä tämä on. Jos ostit nestettä 20€/osake niin ei sitä tappiota pakko ole huomenna 16€ realisoida. Odota.

Kiinnityksissä ei kannata ajatella voitinko vai hävisinkö johonkin muuhun vaihtoehtoon verrattuna. Se on sen hetken myyntipäätös. Sen tekee tai on tekemättä. Varmaan tärkeintä on olla sitä tekemättä silloin, kun saatu hinta tuottaa tappiota.

Jos nyt on useamman vuoden kiinnityshinnat olleet syksyn hintoja paremmat ei se sitä tarkoita, että ne ovat aina. On ihan ymmärrettävää, että ostajat tekevät myös tätä ennakkokauppaa. Silloin heillä on dataa jo aikaisin mitä viljaa heille on tulossa ja pystyy sen tiedon perusteella olemaan aktiivinen tai olematta päivän markkinassa. Vapaa vilja voi olla voittaja joskus kuten keväällä 2022, nyt se ei ole.

Futuurien ja optioiden merkitys ostajalle  on liioiteltu tässä. Suojaus ei ole ilmainen, ja jos Suomen koko sadon hinta sidotaan ennen orasten tuloa, ollaan samassa tilanteessa kuin jos koko sato olisi villiä viljaa.

Villin viljan tunkkeja siis tarvitaan, jotta ostajakin voi kompensoida liian suopeita hinnoittelujaan liian kaukana menneisyydessä.

Toinen hieman epärehellinen intoilu on tuo markkinoiden odottelun filosofia, varastojen kanssa pelaamalla. Yleensä näistä puhuvat semmoiset viljan paskaksimuuntotehtaiden biznesmiehet, dankornien varjossa. 

Elokuun "dumppausmarkkina" on myös hieman teoreettinen, sinne mitään dumpattua saa, kun lähiviljava on joka loukko täynnään. Että kun varaston vuokraa tai rakentaa, kyllä siihen semmoisen parikymppiä tonnilta joutuu sijoittamaan. Eli jos maaliskuun hinta onkin kympin parempi, on varastokulu sen viisitoista euroa tonnille. 

-SS-

Itsellä ongelma tuossa etukäteen myynnissä ei ole hinnassa vaan siinä et satotaso pitäisi saada vakioitua. Jos saa vuodesta toiseen lähes vakio sadon niin silloin siinä ei ole mitään ongelmaa, jos siis katsoo hinnan sopivaksi kiinnittää.

Alhaisimmillaan kun sieltä pellosta samasta tavarasta on puitu tonni hehtaarilta ja 5t hehtaarilta riippuen vuodesta niin tuon tonnin kiinnittämällä pitää olla 50ha samalla tavaralla ja vielä jää siemenet saamatta. Toisessa hetkessä sit mulla on neljä rekkaa ylimääräistä...

Kyl mä näkisin et ensisijaisesti kun saat satotason vakioitua voit alkaa miettimään kiinnityksiä. Tai sit sulla on pitää olla paljon hyviä kavereita..

Epäilemättä viljanostajat toivovat sopimuksia. Näin voisivat myydä tavaraa edelleen. Mä en vain voi kyllä nyt ensimmäisenä tukemassa tätä ajatusta.

Epäilemättä viljanostajat toivovat sopimuksia. Näin voisivat myydä tavaraa edelleen. Mä en vain voi kyllä nyt ensimmäisenä tukemassa tätä ajatusta.

On siinä se logiikka, että kun hinta/kauppaketju on etukäteen mahdollisimman pitkälle so*****na, niin tavaraa saadaan nopeasti eteenpäin ja tilaa kaikkien toimijoiden varastoihin. Jos ei ole mistään mitään tietoa, niin paikat on tukossa myös teollisuudella ja ostajilla yleensä. Sitten kun pahin ruuhka hellittää, niin keritään keräilemään varastoa selvittelemään hintatasoa paremmin. Kyllä ostajillakin on paineita niiden viljojen kanssa, ei se niin helppoa ole sielläkään.