Eläkeläisviljelyn loppumista jo hankittiin aikaisemmilla tukikausilla. Eihän siinä silloinkaan kauan nokka tuhissut, että löytyi jokin nuorempi sukulainen, jonka nimi tuli tukipapereihin. Tuo eläkeläisten ja sivutoimisten metsästys on säälittävää teeskentelyä pillottaa todelliset vaikuttimet, vaikka kyseessä siis puhdas  rakennemuutoskentän himo keskittää väheneviä tukieuroja nimenomaan heille, suuruuden ekonomialle suurimmat tuet.

Sivutoimisuus ja päätoimisuus, ei siinä työläisen tarvitse kuin rakentaa pöytälaatikkoyhtiö, johon kuittaa muut kuin maatalouskeikat, osakkaiksi perhettä ja omaisia, ja sitten vastuuhenkilöksi joku korvikealkoholihuurussa tärisevä puisto-osastopäällikkö. Sama yhtiö voi ostaa hyvään hintaan viljat ja edelleenmyydä ne sopivasti, näin viljelijän myyntituotot ja ansiotulot nousevat mukavasti, kannattavan maatalouden ryhmään; toteutuvat yhtiön tappiot kuitataan oman pääoman täydennyksellä, ennen kuin selvitystilat iskevät lopullisesti päälle. Näin tilan maataloudesta saadaan kannattava, ja myyntitulojen liikevaihto nousee mahdollisesti hallinnon keksimien minimirajojen yläpuolelle.

Osakeyhtiömuotoiset tuotantolaitokset osakeyhtiöviljelyineen pitää myös analysoida samalla tavalla, jos vaikkapa yksikin osakas on vain hiljainen omistaja ja muualla töissä, osallistumatta tilan töihin tai asumatta laitoksella, tuet pois. Konerakointikin olennaisesti on muuta toimintaa kuin maataloustuen alaista toimintaa. Jos markilta löytyy sora-auto, pyörivä kaivinkone ja motokone, tuet pois.

Näin.

-SS-

Suomessa tää ruuan tuotanto on niin hauskaa katseltavaa nykyisin. Kauniita ne on nuo voikukkapellot keväisin. Porojen kasvatuskin perustuu petokorvauksiin. Tarviihan sudetkin ravintoa.

Suomessa tää ruuan tuotanto on niin hauskaa katseltavaa nykyisin. Kauniita ne on nuo voikukkapellot keväisin. Porojen kasvatuskin perustuu petokorvauksiin. Tarviihan sudetkin ravintoa.

Sekin on ongelma erikseen, että tuetaan ei-maataloutta, erilaisia vihreän siirtymän myyttejä käyttäen, ja oletetaan, että eläkeläisviljelijät ja sivutoimiset olisivat hömpän pääasiallinen tukikeskittymä, vaikka näin se ei ole. On isoja tiloja, joiden kukkapellot ovat isommat kuin viisi saman kylän pientilaa, tai esimerkiksi luomu on keskittymässä aina vaan suuremmille tiloille, joilla on ostorehulla toimiva lannantuottoyksikkö, tai sitten suurilla pinta-aloilla harjoitetaan vain ei-viljelyä ja jollakin osalla viljelykasvin ryöstöviljelyä. Se, että luomualalta (14% koko peltoalasta) tulee myytävää peltokasvisatoa vain 4% koko Suomen sadosta, kertoo sekin jotakin. Luomutilojen keskikoko on jo noin 80 hehtaaria, puolitoista kertaa maan maatilojen keskikoon verran. Voidaan siis puhua suuruuden ekonomiasta, tukien keruussa.

Että jako tuensaajiin ja tukea saamattomiin joudutaan tekemään täysin viljelytuloksesta ja tuotannon määrästä riippumatta. Luomuhömppä tuottaa yhtä vähän myytävää kuin tavishömppä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 23.07.25 - klo:07:59

Suomessa tää ruuan tuotanto on niin hauskaa katseltavaa nykyisin. Kauniita ne on nuo voikukkapellot keväisin. Porojen kasvatuskin perustuu petokorvauksiin. Tarviihan sudetkin ravintoa.

Sekin on ongelma erikseen, että tuetaan ei-maataloutta, erilaisia vihreän siirtymän myyttejä käyttäen, ja oletetaan, että eläkeläisviljelijät ja sivutoimiset olisivat hömpän pääasiallinen tukikeskittymä, vaikka näin se ei ole. On isoja tiloja, joiden kukkapellot ovat isommat kuin viisi saman kylän pientilaa, tai esimerkiksi luomu on keskittymässä aina vaan suuremmille tiloille, joilla on ostorehulla toimiva lannantuottoyksikkö, tai sitten suurilla pinta-aloilla harjoitetaan vain ei-viljelyä ja jollakin osalla viljelykasvin ryöstöviljelyä. Se, että luomualalta (14% koko peltoalasta) tulee myytävää peltokasvisatoa vain 4% koko Suomen sadosta, kertoo sekin jotakin. Luomutilojen keskikoko on jo noin 80 hehtaaria, puolitoista kertaa maan maatilojen keskikoon verran. Voidaan siis puhua suuruuden ekonomiasta, tukien keruussa.

Että jako tuensaajiin ja tukea saamattomiin joudutaan tekemään täysin viljelytuloksesta ja tuotannon määrästä riippumatta. Luomuhömppä tuottaa yhtä vähän myytävää kuin tavishömppä.

-SS-

Kyllä tukimuutos olisi tarpeen. Ellei satoa. Ei tukea.
Yks täällä väittää, et mun pellot kasvaa pajua. Vois tulla katsomaan, niin esittelisin.
Juhannuksen alla olis ollut hyvä tilaisuus tulla tutkimaan ihan noin muina miehinä. 

Entinen demari Juhana Vartiainen antoi taannoin lausunnon, jonka mukaan Suomen pellot voisi metsittää. Hän kehuskeli, että mikäli ruuasta tulisi pulaa, voitaisiin metsät äkkiä raivata nykyisillä tehokkailla koneilla takaisin pelloiksi. Typerys ei tajunnut, että raivatut pellot pitäisi uudestaan salaojittaakin, kalkita ja varmaan viljelykoneistuskin pitäisi uudelleenhankkia.

On siinä meillä ekonomi.

Entinen demari Juhana Vartiainen antoi taannoin lausunnon, jonka mukaan Suomen pellot voisi metsittää. Hän kehuskeli, että mikäli ruuasta tulisi pulaa, voitaisiin metsät äkkiä raivata nykyisillä tehokkailla koneilla takaisin pelloiksi. Typerys ei tajunnut, että raivatut pellot pitäisi uudestaan salaojittaakin, kalkita ja varmaan viljelykoneistuskin pitäisi uudelleenhankkia.

On siinä meillä ekonomi.

Mitäs sä siitä tuumaat, kun mulla salaojitetut pellot kasvaa puuta. Siitä on muutaman vuoden päästä hyä motolla puida.

ruikun ruikuin ruikun ruikun ruikunn ruikun


Arevariderciii

Eläkeläisviljelyn loppumista jo hankittiin aikaisemmilla tukikausilla. Eihän siinä silloinkaan kauan nokka tuhissut, että löytyi jokin nuorempi sukulainen, jonka nimi tuli tukipapereihin....

Näin.

-SS-

Tuota luomua kohtaan kokemaa katkeruutta lukuunottamatta jaan suurelta osin SS:n pohdinnat. Erityisesti sen, että jos joku on jäämässä ilman tukia, se on vain hallinnollista osaamattomuutta ja sopivien (bulvaani)verkostojen puutetta. Tottakai se lähistöllä harjoitettava tukiniittomeininki häiritsee itseänikin, näin aktiiviviljelijän identiteetillä varustettuna. Mutta jos tuon hallinnollisin keinoin aikoisi estää, pitää nykyinen määräysnivaska kertoa vielä luvulla n, ennenkuin se pystytään tehokkaasti kitkemään. Eikä sittenkään.

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 23.07.25 - klo:09:11

Entinen demari Juhana Vartiainen antoi taannoin lausunnon, jonka mukaan Suomen pellot voisi metsittää. Hän kehuskeli, että mikäli ruuasta tulisi pulaa, voitaisiin metsät äkkiä raivata nykyisillä tehokkailla koneilla takaisin pelloiksi. Typerys ei tajunnut, että raivatut pellot pitäisi uudestaan salaojittaakin, kalkita ja varmaan viljelykoneistuskin pitäisi uudelleenhankkia.

On siinä meillä ekonomi.

Mitäs sä siitä tuumaat, kun mulla salaojitetut pellot kasvaa puuta. Siitä on muutaman vuoden päästä hyä motolla puida.

Puunjuuret ovat tukkineet salaojat eli ei ne ole enää "salaojitettuja". Oletko koskaan laskenut, että kuinka paljon rahaa oikeasti menetit pilaamalla salaojitetut peltosi metsällä? Voisiko olla hömppäviljelytulot jotakin 300-400 euroa hehtaarilta vuodessa   kolmenkymmenen vuoden ajalta ja korot, koronkorot ja koronkoronkorot päälle.🎅🎅😂

Sitten kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin peltosi olisi edelleen peltoa ja saisit siitä myydessäsi pellon hinnan.🎅🎅

Tätä Vartiaisen tyyliä Stalin koitti, ei siitä oikein hyvää seurannut. Ilmankos seppokin jo ihan aatteen vuoksi metsitti. Aiheuttaen valtavat tappiot.

Vieläkös se on luomussa sallittu että pellot luomussa ja elukat taviksessa.
Kyllä se pitää olla koko toiminnan osalta joko tai.

Emmehän me tiedä mikä on totta, mikä ei, mutta jos pellot olivat sellaisia savolaisia pientilan pieniä ja kivisiä tilkkuja, tai metsän kainalossa olevia notkelmia, millaisilta ne ilmakuvissa näyttävät niillä eläkeläisen huudeilla. Oli vielä isoisän isän rakentamat risusalaojat, niin parempi oli metsittää, jos viljelykin oli vaikeaa, eikä siitä syntynyt tulosta. Ei tapaus ole verrattavissa Syylisen satakuntalaisiin peltoihin. Jos oli kuitenkin itse lähiaikoina teetättänyt oikeat kunnolliset salaojat, niin olihan se rahan tuhlausta.

Komppaan SS.ää tosta "eläkeläis ja muut hömppäheinän  viljeliät" mielipidettä. Ajelen muutaman kerran kesässä kuutostietä pää hesuliin . Muutamana viime vuonna kiinittänyt huomio Elimäen seutu ja siitä helsinkiin päin , miten paljon heikkolaatuisia nurmia on alkanut tulla. Tuskin eläkeläisten hallussa tuollaiset pellot kaikki on. Ja onni että Spede istutti ne muutamat kuppaset rinnepeltonsa ja suo putareensa metsälle.  Jo kirjoittelusta käy ilmi miten mu--ku mies on, eli ei ainakaan naapurille vuokraa ja Oksakin niin kaukana ettei häntä mokomat lämpäreet kiinosta. Että hyvä kun Sepe keskittynyt Irmelin kanssa kissankellojen kasvatukseen pihallaan ja kuusentainten etsintään nokkosten seasta tälläisillä helteillä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.07.25 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 23.07.25 - klo:07:59

Suomessa tää ruuan tuotanto on niin hauskaa katseltavaa nykyisin. Kauniita ne on nuo voikukkapellot keväisin. Porojen kasvatuskin perustuu petokorvauksiin. Tarviihan sudetkin ravintoa.

Sekin on ongelma erikseen, että tuetaan ei-maataloutta, erilaisia vihreän siirtymän myyttejä käyttäen, ja oletetaan, että eläkeläisviljelijät ja sivutoimiset olisivat hömpän pääasiallinen tukikeskittymä, vaikka näin se ei ole. On isoja tiloja, joiden kukkapellot ovat isommat kuin viisi saman kylän pientilaa, tai esimerkiksi luomu on keskittymässä aina vaan suuremmille tiloille, joilla on ostorehulla toimiva lannantuottoyksikkö, tai sitten suurilla pinta-aloilla harjoitetaan vain ei-viljelyä ja jollakin osalla viljelykasvin ryöstöviljelyä. Se, että luomualalta (14% koko peltoalasta) tulee myytävää peltokasvisatoa vain 4% koko Suomen sadosta, kertoo sekin jotakin. Luomutilojen keskikoko on jo noin 80 hehtaaria, puolitoista kertaa maan maatilojen keskikoon verran. Voidaan siis puhua suuruuden ekonomiasta, tukien keruussa.

Että jako tuensaajiin ja tukea saamattomiin joudutaan tekemään täysin viljelytuloksesta ja tuotannon määrästä riippumatta. Luomuhömppä tuottaa yhtä vähän myytävää kuin tavishömppä.

-SS-

Kyllä tukimuutos olisi tarpeen. Ellei satoa. Ei tukea.
Yks täällä väittää, et mun pellot kasvaa pajua. Vois tulla katsomaan, niin esittelisin.
Juhannuksen alla olis ollut hyvä tilaisuus tulla tutkimaan ihan noin muina miehinä. 

Mikä siinä sun peltoviljelyssä oli sinulle niin vaikeaa ,ettet osannut? Vai laiskuudestasiko epäonnistumisesi johtuu??

😉😉😉

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 23.07.25 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 23.07.25 - klo:09:11

Entinen demari Juhana Vartiainen antoi taannoin lausunnon, jonka mukaan Suomen pellot voisi metsittää. Hän kehuskeli, että mikäli ruuasta tulisi pulaa, voitaisiin metsät äkkiä raivata nykyisillä tehokkailla koneilla takaisin pelloiksi. Typerys ei tajunnut, että raivatut pellot pitäisi uudestaan salaojittaakin, kalkita ja varmaan viljelykoneistuskin pitäisi uudelleenhankkia.

On siinä meillä ekonomi.

Mitäs sä siitä tuumaat, kun mulla salaojitetut pellot kasvaa puuta. Siitä on muutaman vuoden päästä hyä motolla puida.

Puunjuuret ovat tukkineet salaojat eli ei ne ole enää "salaojitettuja". Oletko koskaan laskenut, että kuinka paljon rahaa oikeasti menetit pilaamalla salaojitetut peltosi metsällä? Voisiko olla hömppäviljelytulot jotakin 300-400 euroa hehtaarilta vuodessa   kolmenkymmenen vuoden ajalta ja korot, koronkorot ja koronkoronkorot päälle.🎅🎅😂

Sitten kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin peltosi olisi edelleen peltoa ja saisit siitä myydessäsi pellon hinnan.🎅🎅

Juuri näin on asia.👍👍👍

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 23.07.25 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 23.07.25 - klo:09:11

Entinen demari Juhana Vartiainen antoi taannoin lausunnon, jonka mukaan Suomen pellot voisi metsittää. Hän kehuskeli, että mikäli ruuasta tulisi pulaa, voitaisiin metsät äkkiä raivata nykyisillä tehokkailla koneilla takaisin pelloiksi. Typerys ei tajunnut, että raivatut pellot pitäisi uudestaan salaojittaakin, kalkita ja varmaan viljelykoneistuskin pitäisi uudelleenhankkia.

On siinä meillä ekonomi.

Mitäs sä siitä tuumaat, kun mulla salaojitetut pellot kasvaa puuta. Siitä on muutaman vuoden päästä hyä motolla puida.

Puunjuuret ovat tukkineet salaojat eli ei ne ole enää "salaojitettuja". Oletko koskaan laskenut, että kuinka paljon rahaa oikeasti menetit pilaamalla salaojitetut peltosi metsällä? Voisiko olla hömppäviljelytulot jotakin 300-400 euroa hehtaarilta vuodessa   kolmenkymmenen vuoden ajalta ja korot, koronkorot ja koronkoronkorot päälle.🎅🎅😂

Sitten kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin peltosi olisi edelleen peltoa ja saisit siitä myydessäsi pellon hinnan.🎅🎅

Ei puunjuuret tuki salaojia, kun salaojat ovat pohjaveden alapuolella. Kuten niin kuuluu ollakin.
 Mulla toisenlainen näkemys asiasta. Myin tuki oikeudet viljelijälle joka halusi laajentaa. Agronetin viljelijät puolustaa voikukan viljelyä. Pajukon kasvatusta, ym.
Jos agron viljelijöiden mukaan elettäisiin, niin katastrofi.