Sellainen maa kuin Suomi, pärjäisi paljon paremmin ilman eeuuta, jos täällä olisi jotain pääomaa. Maakohtaiset diilit saataisiin kauppamiehen tavoin, eikä jollakin jäykällä koalitiolla, kuten eu. Voisimme itse asiassa päättää ihan itse omista asioista, mitä tulee talouteen ja arkeen. Se jos mikä olisi sitä itsenäisyyttä.
Nimittäin aina kun on tosi kyseessä, eeuussa ei ole eeuuta. Ainoastaan kansallisvaltioita. Korona-aika osoitti sen hienosti.
Suomen valtioneuvosto hyväksyi 2.7.2020 EU:n komission ja jäsenvaltioiden välille laaditun sopimuksen koronarokotteiden yhteishankinnasta muiden EU:n jäsenmaiden tavoin (3). Tällä sopimuksella Suomi ja muut jäsenmaat antoivat EU:n komissiolle valtuudet neuvotella ja allekirjoittaa koronarokotteiden ennakko-ostosopimukset jäsenmaiden puolesta. Suomelle pienenä markkina-alueena oli ensisijaisen tärkeää olla mukana yhteishankintasopimuksessa, kun koronarokotteiden globaali kysyntä oli valtavaa, vaikka rokotteita ei edes ollut vielä saatavilla. Sopimuksessa jäsenmaat sitoutuivat siihen, ettei kahdenkeskisiä sopimuksia laadittu samojen koronarokotevalmistajien kanssa, joiden kanssa EU:n komissio oli tehnyt sopimuksen.
Yhteishankintasopimuksen myötä Suomi pääsi myös osaksi EU:n hätärahaston rahoitusta (4). Samalla varmistettiin, että ensimmäiset koronarokotetoimitukset saapuivat Suomeen samaan tahtiin kuin muihinkin EU:n jäsenmaihin. Kukin jakeluun vapautettu koronarokote-erä jaettiin aina väestömäärään suhteutettuna, ja Suomen osuus oli 1,23 %. EU:n komissio allekirjoitti syksyn 2020 aikana ennakko-ostosopimukset kuuden rokotevalmistajan kanssa ja keväällä 2021 vielä yhden ennakko-ostosopimuksen, Suomi oli näissä kaikissa mukana (5). Jos Suomi olisi jättäytynyt pois EU:n yhteishankintasopimuksesta, olisi tilanteemme rokotusten edistymisen ja rokotevalikoiman osalta hyvin paljon nykytilannetta suppeampi.
Seitsemästä EU:n komission allekirjoittamasta rokoteaihion ennakko-ostosopimuksesta kolme perustui proteiini-adjuvantti- ja kaksi virusvektoriteknologiaan. Kaksi muuta koronarokoteaihiota perustuivat täysin uuteen mRNA-teknologiaan. Uusi teknologia aiheutti myös uusia haasteita, sillä rokotteen mRNA hajoaa helposti, joten rokotteet vaativat usein erittäin kylmiä syväjääsäilytys- ja jakeluolosuhteita eli -75 ± 15 °C:n lämpötilaa. Tämä aiheutti melkoista päänvaivaa Suomessa, sillä meillä tai maailmalla ei ollut aiempaa kokemusta lääkkeiden varastoinnista ja jakelusta koko väestölle kyseisessä lämpötilassa.
Syksyllä 2020 nousi huoli erityisesti kylmäkapasiteetin saatavuudesta Suomessa: olisiko markkinoilla tarpeeksi syväjääpakastimia varastointiin ja kuivajäätä kuljetuksiin tilanteessa, jossa kaikki kehittyneet maat ryhtyvät yhtaikaa hankkimaan samaa kylmäkapasiteettia. Uuden syväjääolosuhteisiin perustuvan rokotelogistiikan rakentamista Suomeen ei helpottanut sekään, että näistä seitsemästä koronarokoteaihiosta ei ollut saatavilla tarkkoja tietoja esimerkiksi pakkausko'oista tai jakelu- ja säilytysolosuhteista. Lopulta monen koronarokotteen säilytys- ja kuljetusolosuhdetiedot poikkesivat rokotteiden myyntiluvassa hyvinkin paljon ennakkotietoina saaduista ominaisuuksista. Suomen strategia mRNA-rokotteiden jakeluun laadittiin kuitenkin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun hankittiin syväjääpakastimia sairaala-apteekkeihin, vaikka maailmalla oli vain arvauksia siitä, mitkä rokotteet saisivat myyntiluvan. Syväjääpakastimet sijoitettiin 23 sairaala-apteekkiin ympäri Suomea, ja Fimealta anottiin lupa toimittaa koronarokotteet tarvittaessa suoraan valmistajan tehtaalta näihin sairaala-apteekkeihin. Uusien koronarokotteiden käsittelyyn ja kylmäketjuun liittyviä riskejä saatiin näin hajautettua, ja rokotteet pystyttiin toimittamaan nopeammin rokotusyksiköihin.
Heinäkuuhun 2022 mennessä Suomessa noin 87 % täysikäisistä on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta. Rokotekattavuus vastaa läntisten EU-maiden kattavuutta mutta on merkittävästi suurempi verrattuna itäisiin EU-maihin (6). Ennen koronapandemiaa THL:n lääketukkukaupan kautta kulki keskimäärin kolme miljoonaa rokoteannosta vuodessa, mutta vuoden 2021 aikana rokoteannoksia kulki yli 12 miljoonaa. THL:n selvityksessä (Tuija Orre, julkaisematon havainto) koronarokotteiden hävikkiprosentti vuonna 2021 oli 1,62 %, kun myös vanhentuneet koronarokotteet huomioitiin. Tämä vastaa WHO:n Effective Vaccine Management -hankkeen hyväksymää tasoa (7).
Toimiva logistiikka on niin suuri itsestäänselvyys nyky-yhteiskunnassa, että tiedostamme logistiikan olemassaolon vasta silloin, kun se ei toimi, esimerkiksi kun verkkokaupasta tilatun paketin saapuminen viivästyy tai lähikaupan avokadohylly on tyhjä. Ontuvan lääkelogistiikan vaikutukset ovat luonnollisesti aivan eri suuruiset kuin länsimaisen ihmisen ahdinko. Vaikka maamme rokotelogistiikkaa koeteltiin koronapandemian aikana, osoitti Suomen rokotelogistiikka aina lääketukkukaupoista sairaala-apteekkien kautta rokottavaan yksikköön ketteryytensä ja toimintavarmuutensa uusissa ja epävarmoissa olosuhteissa. Voimme siis olla ylpeitä Suomen lääkelogistiikan toimivuudesta ja luotettavuudesta.
