Lainaus käyttäjältä: Oksa - 23.05.25 - klo:09:08

ai,   tartteisko vielä jossain äjestää?    miun äjes on kylällä lainassa kun nuo laihot jo alkais kaipaamaan vettä..      hieman liian tiheitä nuo laiihot kun ei ihan arvannu itä'vyyttä noin vanhoissa siemenissä..     mutta haittaakse!

Miten liittyy yhteen toivottu sade ja lainassa oleva äjes. Vai pelkäätkö, että äjes kastuu lainassa. Ja miten näihin kahteen sitten liittyy ylitiheät laihot ? Toivot kunnon sadetta joka hukuttaa oraat vai täydellistä kuivuutta ? Ja vielä se äjes joka ei tullut vielä kotia. Harvennakko sillä? Vai liittyykö nämä asiat mitenkään toisiinsa?

Ei ne varmaan liity. Oksa kirjoittaa tajunnanvirtaansa. Yks asia sieltä ja toinen asia tuolta, ilman asiayhteyttä toisiinsa. Rasittavaa, ja kertoo aika paljon kirjoittajastaan.

No, mun mielestä sanonta " päivä keväällä on viikko syksyllä" pätee edelleen.

Kiistäisin tuota hiukan. Näyttää siltä, että monet pohjoiseen jalostetut lajikkeet eivät kasva omaa täyttä luontaista kasvuaikaansa myöhään kylvettynä, vaan kiihdyttävät kasvurytmiään, siten että kesäkuussa kylvetty saattaa olla vain viikon verran myöhässä. Kesäkuun 10. kylvetty Vertti kasvoi vuonna 2020 78 päivää, kuivana puitiin. Valtavasti torajyvää. Synthia rypsi kylvettiin 27.06 , kasvuaika 113 päivää, hieno kasvusto, sato parisataa kg/ha.

Eli sadossa voi olla eroja sitten. Benny -kaura kylvössä 2023, 2.6. , puinti syyskuun 1. viikolla. Kasvuaika noin 95 päivää, noin viikon kiri luontaista kasvuaikaansa kiinni. Satotaso oli vain tyydyttävä, hl-paino runsaat 40 kg. Pelto ei ole kuiva, ei poutiva ja osin erm.

Olisi outoa, jos jokin 106 kasvuaikapäivän vilja valmistuisikin 85 päivässä, ilman mitään eroa laadussa, vain kylvämällä 3 viikkoa myöhästettynä ?

Näitä anekdootteja on kasitonnareista, jotka on kylvetty juhannussaunapäivänä. Hyvinkin voi olla. Itse tuo kyllä pitää kokeilla, miten toimii paikallisesti.

-SS-

👍

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 22.05.25 - klo:11:40

No, mun mielestä sanonta " päivä keväällä on viikko syksyllä" pätee edelleen.

Kiistäisin tuota hiukan. Näyttää siltä, että monet pohjoiseen jalostetut lajikkeet eivät kasva omaa täyttä luontaista kasvuaikaansa myöhään kylvettynä, vaan kiihdyttävät kasvurytmiään, siten että kesäkuussa kylvetty saattaa olla vain viikon verran myöhässä. Kesäkuun 10. kylvetty Vertti kasvoi vuonna 2020 78 päivää, kuivana puitiin. Valtavasti torajyvää. Synthia rypsi kylvettiin 27.06 , kasvuaika 113 päivää, hieno kasvusto, sato parisataa kg/ha

Olisi outoa, jos jokin 106 kasvuaikapäivän vilja valmistuisikin 85 päivässä, ilman mitään eroa laadussa, vain kylvämällä 3 viikkoa myöhästettynä ?

-SS-

No eihän noi kasvupäivät kerro oikeastaan mitään. Lämpösumman kertyminen on paljon ratkaisevampi tekijä ja sitä myöhään kylvetyssä pääsääntöisesti kertyy nopeammin.

Lämpösumma ei ole yhtään sen parempi mittari. Kasvin kasvu on riippuvainen myös päivän pituudesta, lisäksi tiedetään, että jotkin lajikkeet keskeyttävät kasvunsa helteellä ja käyttävät varastoitua energiaansa hengissä pysymiseen.

Vahvistus epäilyksilleni on tehty mittauksin jo 1980-luvulla, kyseinen selostus: Rahkonen, Esala. Kevätviljojen ja -öljykasvien kylvöaika. MTT tiedote 17/88. Jokioinen 1988.  Kokeessa ei kylvetty ollenkaan kesäkuussa. Jolloin toukokuun lopun kylvöt antavat vain hämärän aavistuksen, mitä kesäkuun kylvöistä on odotettavissa. Koesarjat olivat viiden vuoden aikana, jolloin ei ollut kovin kuivia kesiä yhtäkään. Kylvöpäivien vaihteluväli eri vuosina oli   8.-21.5.  ; 15.-27.5. ; 10.-28.5. ; 8.-23.5. ; 13.-24.5.

Puintiaika ei siirtynyt kuin enintään saman verran kuin kylvö siirtyi. Etelämpänä puintiaika ei varsinkaan vehnällä siirtynyt, vaan kasvuaika lyheni. Kasvuajan lyheneminen tapahtui enimmäkseen versonmuodostuksen vähenemisenä ja vihermassan nopeampana kasvuna ja pikaisempana tähkän ja jyvien muodostumisena, mikä saattoi vähentää jonkin verran jyväsatoa. Myös hl-paino saattoi alentua:



Tutkimuksen kirjallisuusosassa mainittiin, että kylvöajalla ei ole väliä hikevillä hietamailla tai multamailla, kuten Pohjanmaalla. Siksi siellä hyvää kylvöaikaa on roudasta heinäkuun alkuun, kasitonnari vaikka vakasta kouralla viskomalla.

-SS-

Iiris-kaura, joka joskus oli taulukoissa melko myöhäinen lajike, 102 vrk:n kasvuajalla, kasvoi viime vuonna kylvöstä puintiin 12.5.-14.8. 94 vrk. Lämpösummaa tuona aikana kertyi 1100, kun taulukkoarvo joskus oli 1050. Ei ollut kuivuuden pystyyn tappamaa, sato oli 5 t/ha huitteilla, täysin tasalaatuista tavaraa, vihreitä ei ollut - puintikosteus 12%. Eli tämmöisille sivutoimisille tunareille aika hyvä saavutus, eturiviläisille tietysti ihan minimilaiho, mihin kannattaa kahden puintikelan puimamonsteri viedä pöytävaunujen ja 500 hl:n kärryjen kanssa.

Lämpösummaahan se kasvi tarvitsee, ei kasvupäiviä. Mutta silloin jos lämpösummaa alkaa kertymään Saharan kuivissa olosuhteissa, mikään taulukon arvoista ei enää päde. Kaikkein vähiten se hieno suhdeluku, joka monesti vain katsotaan...

Olipa hieno tuo perjantainen sadealue. Ison osan viljaa tuottavasta Suomesta se kasteli melko miellyttävällä määrällä. Itellä se tuli kevätkylvöjen osalta jurtille ja vehnälle muutaman päivän taimettumisen/orastumisen jälkeen ja kauralle pari päivää ennen. Alueella näkyy erinomaisia oraita paljon. Toki osalla on vielä kylvämättäkin. Heitä yhdistää iso sänkiala ja yletön rauhallisuus. Näkisin tilanteen syysviljojen osalta erinomaisena ja kevätkylvöjen osaltakin lupaavana alkuna. Seuraava kuukausi ratkaisee maan sadon, Okraan mennessä on laulut laulettu. Nyt näyttää ainakin lämpötilan osalta selvästi mukavampaa kuin vuosi sitten. Sanoisin, että koko maan tasolla paras startti sitten 2019.

Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.

Erimielisyyttä on kovasti kylvöjen ajoittamisessa. Seuran palaverissa kauhisteltiin huhtikuussa aloittaneita.  Nyt äsken kun tutkin säännöllisesti tuon aina aikaisimman huhtikuun puolivälin kylväjän oraita, versot ovat jo tuuheita, juuret selvästi jo kiinni apulantavanassa, ja pellot ruiskutusvalmiita, sen sijaan vajaa kuukautta myöhemmin kylvetyt omat ovat vasta aivan pienellä piikillä.

Pääsiäisen tulvasateet eivät nähtävästi kuorettaneet maata, kun märkyyttä kesti viikkoja, ja sää oli kylmää.

Naapurin herneet eivät itäneet sateissa, pelto on kylvetty uudelleen. Juurikas sen sijaan ei näytä välittäneen kylmistä keleistä. Siihen aikaan kun täällä juurikaskehitys oli voimallista, juurikkaalla aikaisin kylvöä kannustettiin, vaikka uudelleenkylvöjen riskilläkin. Silloin oli käsitys, että aikainen juurikkaankylvö hyödyttää näillä savilla sadon ja laadun muodossa.

Onko tuo tieto nykyään muuttunut, että juurikas kasvaa hyvin vaikka kesäkuussa istutettuna.

Epävakaista säätä on odotettavissa lounaaseen, viivyttelijöiden ehkä on valmiiksi asennoiduttava kesäkuun kylvöihin.

-SS-

Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.

Keväällä tukikoulutuksessa sanottiin että ilmoittaa paikkailulle lohkolle kasviksi sen vehnän jota on enemmän. Jos paikatut kohdat olisi helppo piirtää vähällä vaivalla niin varmempi tapa  se kai olisi.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 24.05.25 - klo:12:18

Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.

Keväällä tukikoulutuksessa sanottiin että ilmoittaa paikkailulle lohkolle kasviksi sen vehnän jota on enemmän. Jos paikatut kohdat olisi helppo piirtää vähällä vaivalla niin varmempi tapa  se kai olisi.

Näin sitä ohjetta muistelisin minäkin. Itse tosin ilmoittaisin seoskasvustoksi ihan riskilläkin...

Olipa hieno tuo perjantainen sadealue. Ison osan viljaa tuottavasta Suomesta se kasteli melko miellyttävällä määrällä. Itellä se tuli kevätkylvöjen osalta jurtille ja vehnälle muutaman päivän taimettumisen/orastumisen jälkeen ja kauralle pari päivää ennen. Alueella näkyy erinomaisia oraita paljon. Toki osalla on vielä kylvämättäkin. Heitä yhdistää iso sänkiala ja yletön rauhallisuus. Näkisin tilanteen syysviljojen osalta erinomaisena ja kevätkylvöjen osaltakin lupaavana alkuna. Seuraava kuukausi ratkaisee maan sadon, Okraan mennessä on laulut laulettu. Nyt näyttää ainakin lämpötilan osalta selvästi mukavampaa kuin vuosi sitten. Sanoisin, että koko maan tasolla paras startti sitten 2019.

Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.

Olen tänne joskus muistaakseni kirjoittanutkin. 2017 oli koko tilan tarkki ja silloin oli itsellä paljon syysvehnää jota oli paikattu kevätvehnällä suorakylvönä. Molempia lajeja siis kasvoi sekaisin. Ilmoitin tukihaussa kylvökoneen mittarin mukaisen kykvöalan kevätvehnällä ja loput syysvehnällä. Tuolloin oli ok piirtää kasvulohkot kartalle noin suurinpiirtein sinne missä olivat. Riitti et pinta-ala täsmäsi.

No tarkilla niin ekan lohkon (n. 5ha) kohdalla halusivat tarkastajat (kyllä näitä oli kaksi) mitata molempien alat. Katseli sit muka rajan missä oli syysvehnää ja missä kevätvehnää. No eri tuloshan sieltä tuli ja mä sit varovasti aloin kyselemään et mitäs nyt sit niin taisi tarkastaja muistaakseni vain todeta et ei vaikuta mihinkään koska tuki sama. Vähän hölmönä sit kyselin et miksi mitataan niin jäi käsitys et koska TILASTOT! Siis mitä v1ddua!

Nooh ekan lohkon mittasivat ja jo ennen sitä niin selitin varovasti et niin näitä on joku 100ha tälläisiä lohkoja. Halusivat kuitenkin mitata. No sit seuraavalle lohkolle joka oli 20ha ja siinä kohtaa taisi tarkastajille tulla selväksi homman mahdottomuus. Vähän aikaa siinä pohtivat ja loppu tulema oli se et sanoivat et antaa olla pinta-alat niin kuin olet ilmoittanut. 

Ei tuosta nyt nykytilanteeseen apuja ole koska nykyään kasvulohko oltava siellä missä se oikeasti on. Jos ei ole helppo piirtää tarkkaa sijaintia niin melkein soittaisin paikalliseen maaseututoimistoon ja kysyisin heidän kantansa asiaan. Myöhemmin mulle sanottu et 30% saa olla talvituhoja. Näillä ohjeilla itse mennyt ja kylvänyt vain aluskasvit niin ei nyt ihan rikkaa kasva täyteen tässä luomussa. Tukieroa tuossa ei tietysti ole ja sitä varoisin. Esim. Syysrypsiä/rapsia en lähtisi paikkaamaan vaikka ohralla.

Olisihan se hyvä jos tähän olisi joku järki tullut ja eri kasvulohkoja ei tarvitsisi enää paikkauksiin piirrellä vaan menisi valtalajin mukaan..

Mitä ilmoihin ja starttiin tulee niin hyvän oloinenhan tuo on. Toki monena keväänä sateet ovat juuri toukokuussa kiusanneet tätä aluetta. Nytkin itsellä ja monella muulla vielä osa ainakin kylvämättä. Ja sademäärä ollut sellainen et taitaa olla kuun vaihde käsillä ennenkuin pystyy jatkamaan loppuun. Ikkuna oli melko kapea kun kaikki maat eivät olleet vielä edes oikein riittävän kuivia. Nooh tämä on näitä kyl ne joskus tulee kylvettyä ja näillä pinta aloilla ei voi olettaakaan et optimaaliseen aikaan saisi kaikki työt tehtyä. Märkään en edelleenkään mene savilla survomaan olkoon se kylvö vaikka juhannuksena sitten...

Mut juu painetta tulee varmaan viljamarkkinaan mikäli ei nyt sitten heitä täysin päinvastaiseksi keliä ja pidä seuraavaa 3kk täysin sateettomana ja helteisenä.

^
Niin eihän ennen ollut juuri millään mitään väliä. Nurmilohkon sai ilmoittaa kauraksi ja katkaista näin nurmikierron  Jos valvonta löysi kauralohkon olevan nurmea, niin tuelle ei tapahtunut mitään, mutta se nurmikierto ei katkennutkaan 

^
Niin eihän ennen ollut juuri millään mitään väliä. Nurmilohkon sai ilmoittaa kauraksi ja katkaista näin nurmikierron  Jos valvonta löysi kauralohkon olevan nurmea, niin tuelle ei tapahtunut mitään, mutta se nurmikierto ei katkennutkaan 

No mielestäni tuo on hieman eri juttu... Mut onko se syysvehnää tai kevätvehnää niin samalla tavalla niistä pullaa tulee tai ovat rehua..

Kerran mulla oli yhteislohko naapurin kanssa ja naapurille jonka peltoa se oli tuli valvonta. Valvoja kyseli missä kohtaa se toisen lohko on. Oli tuumannut tarkastajalle että saat päättää. Oli vähän hämmästynyt ja tuumannut ettei se noin voi olla. Maanomistaja tuumasi että keskipiste on tuossa ja säteen pituus on tuo. Sitten oli pyöreä lohko.

Lopultakin kaikki kylvössä. 50 päivää ensimmäisistä tasauksista. Talon 4. suurimpaan, yleistraktoriin tullut 170 tuntia mittariin paripyörien laiton jälkeen.
Jurtilla alkoi toinen rikkaruiskutuskierros.

Tuossa eräs isohko muurlalainen viljelijä kylvi Hämmäisen, Kurjenpahnan/Pettilän, Pomparin, ja laajat alueet kirkonkylässä muutamassa päivässä. Ja vain kolme traktoria ajossa, 10+ m lautasmuokkari, iso joustopiikkiäes ( 14 m?) ja vajaan kymmenen metrin spirit tai jokin linja-auton kokoinen kylvökone. Kaikki punakeltaisessa värissä.

Liian pienimuotoista toimintaa tämmänen, kun joutuu huhtikuusta toukokuun loppuun kyttäämään ilmoja ja hinkkaamaan muutamaa peltotilkkuansa.

-SS-