Täällä ei tarte vettä,vesi on lähes pinnassa pelloilla vieläkin ja yöllä nousee usva notkoissa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 22.07.25 - klo:07:53

Yhteenvetoa menneeltä viikolta. Lämpösummaa on kertynyt siitä hetkestä, kun peltotyöt aloitin 627 astetta ja viime viikolla kertymä oli 113 astetta, mikä vastaa 18% koko kesän kertymästä. Näin merkittävä on yksi helteinen poutaviikko. Tällaista, kun jatkuu vielä neljä viikkoa, niin pääsee puimaan jo myöhäisiä kaurojakin.

Tosiaan, helle käänsi parissa päivässä pintamaan kuivaksi jo yllättävän syvältä. En olisi uskonut näin nopeaa muutokseen. Maa on niin junttaantunut sateissa, että kelin vaihtuessa kuivuus painaa varmaan metriin alta aika yksikön. Nyt jos tulisi kunnon sade, niin eihän se ehtisi edes imeytyä. Kaikki olisi jälleen siellä tyhjässä notkossa.

On tämä aika hauska kesä.

Jos pintamaa nyt jo alkaa kuivua,. on tapahtunut jonkinlainen kuivunut kapillaarikatko kylvösyvyydessä, tai vakava koko juuristokerroksen liettymiskovettuma. Syyskynnökset, joita ei keväällä ole pidelty märkänä, ovat pehmeitä jalan alla ja kosteus nousee, aamulla on maa tumma siellä viljan juuressa. Tosiaan kevätmuokattu sateiden liiskaama sänkimaa antaa aavistuksia kuivuuden vaikutuksista, märkyyden oireiden juuri mentyä pois. Jalan alla kopisee, kestää kyllä 30 tonnin puimakoneen hyvin, vaika sataisi 50 senttiä vettä.

Siis näinä kuivina vuosina 2018 alkaen kevätviljojen satotason tasainen lasku viime vuoteen asti pani omalta kohdalta ajattelemaan, miksi kuivuudenkesto vain on huonontunut vuodesta toiseen, vaikka kevätviljoista aina suurempi osa oli kylvetty sänkirikkoon ? 2018 oli vielä syyskynnöksiä, satotaso 3300 - 3800 kg/ha monitahoisella ohralla (vaikka orastumisessa oli vaikeuksia) oli oikeasti mahtava, verrattuna viimeisten kuivien kesien 800-1800 kg/ha satoihin, vaikka oraat olivat tasaiset, mutta maan pinnalle tultuaan alkoivat kellastua jo ?

2022 oli rypsin ja muutaman ohrapalstan sävyttämä, silloin kasvoi ihan tyydyttävästi rypsikin, koska kylvö tapahtui talvituhoutuneiden syyskasvien kyntöpohjaan.

-SS-

Aivan varmasti on tapahtunut erittäin pahoja asioita, mutta toinen vaihtoehto oli jokaisessa variaatiossa, että ei olisi tarvinnut kylvää mitään. Mennyt kevät oli sellainen. On ihme, ettei tilanne olisi vielä paljon pahempikin.

Mitäs kylillä kattonut niin kaurat aikas hyvin elpynyt vesisateista. Herneet ja ohrat aikas keltasena monin paikoin.

Ohraa kylväessä tiesin, että olisi pitänyt antaa kuivua pari päivää lisää, vaan oli jo kesäkuuta ja sateita ennusteessa, joka toteutui. Osin keltaista, joka on nyt jäänyt 15-senttisen hatikan alle. Kolmannes rikotaan, loput ok. Nyt pitää vaan vielä opiskella tarvittava Vipu-seurustelu aiheesta...  Kaurassa vain muutamia ongelmallisia pyöränjälkiä, sen kanssa odotukset vielä hyvät.

On viimeiset helteet kypsyttäneet syysviljoja kovaa vauhtia. Alkaa syysohra olla siinä kunnossa, että melkein viikonloppuna alkaa sen puinti. Ruis/vehnä  varmaan vielä muutama viikko jos kelit jatkuu tällaisena. Erikoinen syksy kyllä tulossa, melkoinen tauko tulee väkisin syysviljojen ja kevätviljojen puintien välissä.

Jos keli jatkuu tällaisena, että 100 astetta viikossa paukkuu lämpösummaa niin pelloilla alkaa tapahtua ihmeellisiä asioita varsin nopsaan.

Jos keli jatkuu tällaisena, että 100 astetta viikossa paukkuu lämpösummaa niin pelloilla alkaa tapahtua ihmeellisiä asioita varsin nopsaan.

Juu. Ja sitten on niitä asioita, joita ei tapahdu, jos helle pitää lisäksi sadepilvet loitolla. Jyvien täyttyminen nimittäin. Sitä saa taas varautua siihen, että ainakin kauran jyvät lähtevät tuulen mukana puimurin torvesta, eivätkä koskaan tavoita peräkärryä. Mutta helle ja pilvetön taivas - siinä on sitä jotain .

Heinäkuun helteet voivat tuntua tuskaisilta, mutta kasvustossa kahlatessa lahkeet kastuvat vielä puolilta päivin, illan hämärtyessä märkä usva peittää pellot, kastepisteessä ollaan lähes 10 tuntia, ja 30 asteen iltapäivälämpötilassa suhteellinen kosteus on noin 50%.

On eri asia, sillin kun toukokuun puolivälistä juhannukseen kylvöistä lähtien on 28 astetta lämmintä, reipas tuuli pöllyttää paljasta multaa ja suhteellinen kosteus on yöllä 60% ja päivällä 10%.

-SS-

Torstaina puitiin viime sunnuntaina karholle niitetyt ensimmäisen satovuoden nurminadat. Aika kuivaa, en mitannut puinnista mutta vuorokauden puhalluksen jälkeen oli alle 12 kosteus.

Heinäkuun helteet voivat tuntua tuskaisilta, mutta kasvustossa kahlatessa lahkeet kastuvat vielä puolilta päivin, illan hämärtyessä märkä usva peittää pellot, kastepisteessä ollaan lähes 10 tuntia, ja 30 asteen iltapäivälämpötilassa suhteellinen kosteus on noin 50%.

On eri asia, sillin kun toukokuun puolivälistä juhannukseen kylvöistä lähtien on 28 astetta lämmintä, reipas tuuli pöllyttää paljasta multaa ja suhteellinen kosteus on yöllä 60% ja päivällä 10%.

-SS-

Tuossa kattelin hukkakaurakierroksella, kuinka oli jo pelto parin tuuman levyisiä railoja täynnä. Jonkinasteista kuivuutta kumminkin? Kaura on abortoinut jyväaiheita pois - ehkä 30 asteen helteet ja kuivaksi vaihtunut ilmanala ei ollutkaan kasveille niin suureksi eduksi, vaikka kosteutta piti olla rutkasti tallessa.

Katselin, että naapurin pitkällä oleva kaura on alkanut valmistua, tosin epätasaisesti. Selvästi vaaleita läikkiä siellä täällä. Veikkaan, että kuivuneita kuivempia kohtia. Kuitenkin vasta heinäkuun viimeinen viikko alkamassa ja myöhäinen lajike kyseessä, kuten heillä on tapana. Toisella naapurilla kynnettyyn perustettu kaura. Erittäin hyvävoimainen sekin, mutta kynnetyn reunalle alkanut tulla valkoisia korsia. Voi olla jotain hyönteistuhoakin, mutta ei ole poissuljettua, että helle vahingoittaa nyt jyviä. Vertailun vuoksi, minulla on lämpösummaa vasta 700 ja näyttää etenemä olevan sen 100 astetta viikossa näillä helteillä. Eli vielä olisi kolme viikkoa puinteihin ja kasvusto on vielä vehreän vihreää. Jos lämpösumman mukaan mennään, niin tuleentuminen tapahtunee todella äkisti. Olisiko nyt hieman helteet tasaantumassa 20 asteen yläpuolelle, niin voi tulla jotain apua tilanteeseen.

Katselin, että naapurin pitkällä oleva kaura on alkanut valmistua, tosin epätasaisesti. Selvästi vaaleita läikkiä siellä täällä. Veikkaan, että kuivuneita kuivempia kohtia. Kuitenkin vasta heinäkuun viimeinen viikko alkamassa ja myöhäinen lajike kyseessä, kuten heillä on tapana. Toisella naapurilla kynnettyyn perustettu kaura. Erittäin hyvävoimainen sekin, mutta kynnetyn reunalle alkanut tulla valkoisia korsia. Voi olla jotain hyönteistuhoakin, mutta ei ole poissuljettua, että helle vahingoittaa nyt jyviä. Vertailun vuoksi, minulla on lämpösummaa vasta 700 ja näyttää etenemä olevan sen 100 astetta viikossa näillä helteillä. Eli vielä olisi kolme viikkoa puinteihin ja kasvusto on vielä vehreän vihreää. Jos lämpösumman mukaan mennään, niin tuleentuminen tapahtunee todella äkisti. Olisiko nyt hieman helteet tasaantumassa 20 asteen yläpuolelle, niin voi tulla jotain apua tilanteeseen.

Tällä seudulla ne vaaleat läntit on niitä jotka hukkui juhannuksena. Noissa on nyt sellaista kuollutta kasvustoa...

Yllättävän kovia yökasteita. Mutta eipä auta. Yli kaksi viikkoa ollut 30 asteen hellettä, vastaavana aikana satanut 7mm ja viime sateesta jo yli puolitoista viikkoa. Railot savimaassa kasvavat päivä päivältä. Kauran ja vehnän lippulehdet vielä täysin vihreänä; nyt sais vielä sataa.

Kaupan peitatulla siemenellä kylvetyssä Lexy-ohrassa siellätäällä lentonokea..
Eipä sitä siitä ainakaan tossia voi ottaa. Täytyypi sitten keksiä jotain muuta ensivuodelle..

Yllättävän kovia yökasteita. Mutta eipä auta. Yli kaksi viikkoa ollut 30 asteen hellettä, vastaavana aikana satanut 7mm ja viime sateesta jo yli puolitoista viikkoa. Railot savimaassa kasvavat päivä päivältä. Kauran ja vehnän lippulehdet vielä täysin vihreänä; nyt sais vielä sataa.

Paikoin on tuolla suuremmilla vainioilla ohra alkanut mennä itsestään lakoon. Voimaa nähtävästi on laitettu kuivan kesän varalle riittävästi. Jos sateita ei tulisikaan, kasitonnari niistä voi tulla. Mutta reilut ukkoskuurot voivat muuttaa pellon pöytälaoksi, ja laatu voi olla vaarassa. Maaperä ei ole kuiva, pohjavesitilanne on harvinaisen hyvä. Helle vahingoittaa kasveja sellaisenaan, ne lähinnä kuluttavat ravintovarastojaan 30 asteen lämmössä.

70 kg typpilannoitustaso ja tuplamoddusevot voivat osoittautua vääräksi päätökseksi, kun sateet vaan sitten loppuivat. Kauran röyhy ei ole oikein kunnolla työntynyt tupesta esiin. Se etu tuosta on, että kaura  jäänee polvenkorkuiseksi, eipä mene lakoon ja on helppo puida juoksuvauhtia, eikä viljakärryn renkaisiinkaan tarvitse ilmaa tänä kesänä laittaa...koeruudussa, jossa ajoin jälkimmäisen jarrun kaksi kertaa yli, ei kaura ole edes kurkistamassa esiin. Oppia ikä kaikki. Korrensäätöä ei ole päässyt edes harjoittelemaan sitten vuoden 2015 tai 2017. No rukiita olen joskus neljännesvuosisata sitten onnistunut käsittelemään tähkättömiksi useammallekin loppukesän helteelle.

Terpal vaikutti helteen tultua kevätvehnään, siten että sivuversoista työntyneet myöhäisemmät tähkät ovat niin kuin kaksin kerroin koukulla, ja ylimmät jyvänaiheet ovat vain ruotona. Tähkä jää tuppeen jumiin. En tiedä, paljonko satoon vaikuttaa.

Lene-ohra on jo 1/3 laossa, sateettomuudesta huolimatta, vaikka on Moddus Evot laitettu. On heikkokortinen kuin Wish. Onneksi Sylvester näyttää olevan sitkeämpikortinen.


Kuva: Sylvester-ohra 25.7.2025. Kylv. 16.5.2025

-SS-